Toimintakulttuurin johtaminen

Pedagogisten yhteisöjen johtaminen on paitsi asioiden myös ihmisten johtamista. Johtamisella on keskeinen merkitys toimintakulttuurin muodostumisessa. Tietoisesti johtamalla on mahdollista saavuttaa toimintakulttuuri, joka edistää ja tukee yhteisön jokaisen jäsenen hyvinvointia ja oppimista. 

Toimintakulttuuri on prosessi, jatkuvasti uusiutuva ja uudelleen luotava toimintatapa. Sen kehittäminen edellyttää arvostavaa, avointa ja vuorovaikutteista keskustelua, joka osallistaa jäseniä ja rakentaa luottamusta. Johtajan keskeisenä tehtävänä edistää kunnioittavan kulttuurin muodostumista ja ylläpitämistä sekä varmistaa, että yhteisön jäsenet tietävät omat tehtävänsä ja voivat luottaa siihen, että yhteisössä kaikille tehtäville on tekijänsä. Näin voidaan haastavissakin tilanteissa säilyttää rauhallisuus ja kuljettaa omalla työllä yhteisöä oikeaan suuntaan sekä tunnistaa omat ja toisten vapauden ja vastuun rajat.

Pedagogisissa yhteisöissä toiminnan kehittäminen on kiinteä osa arkea. Jotta muutos vie toimintaa eteenpäin eikä aiheuta ristiriitoja, on sopivan muutostahdin löytäminen on tärkeää. Varhaiskasvatus- tai kouluyhteisönsä toimintakulttuurin kehittämisestä innostunut johtaja pystyy innostamaan myös yhteisönsä jäsenet mukaan yhteiseen työhön. Tiedetään, että opettajat, joilla on vahva ammatillinen toimijuus ovat halukkaita kehittämään oppimisympäristöjä sekä itsenäisesti että yhdessä oppijoiden kanssa. Kehittämisestä innostunut opettaja, joka panostaa oppimiseen ja kehittymiseen työssään tukee samalla myös oppijoidensa oppimista ja hyvinvointia ja opettajat, jotka ovat valmiita oppimaan ja muuttamaan omia toimintatapojaan pystyvät vastaamaan sensitiivisesti oppijoidensa tarpeisiin ja muuttuviin tilanteisiin luokassa.

Oppijoiden mukana pitäminen muutoksessa on keskeistä, sillä ei ole olemassa erikseen aikuisten ja oppijoiden toimintakulttuuria. Aikuisten väliset vuorovaikutus- ja toimintatavat, niin hyvässä kuin pahassa, heijastuvat suoraan lasten ja nuorten yhteisöön ja päinvastoin. Vanha sanonta: ”Älä tee niin kuin minä teen, vaan niin kuin minä sanon” onkin hyvä heittää mitä pikimmin roskakoriin ja alkaa itseä toimia siten kuin toivoisi lasten ja nuorten ympärillään toimivan.

Johtaja arvojen ja merkitysten luojana

Varhaiskasvatuksen ja koulun johdolla on erityinen roolinsa arvojen ja merkitysten luojana ja viestijänä. Hyvä johtaminen motivoi ja sitouttaa yhteisön jäseniä kehittämään ja vaalimaan toimintakulttuuria. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään johto luo pohjaa toimintakulttuurille ja mallintaa niin henkilöstölle kuin oppijoille, heidän huoltajilleen ja kaikille yhteistyötahoilla yhteisön arvoja, asenteita ja tapoja.

Yhteisiin arvoihin perustuvat toiminnan tavoitteet suuntaavat toimintakulttuurin kehitystä. Tärkeää onkin pedagogisessa yhteisössä tunnistaa yhteisön arvot työkaluina, jotka ohjaavat kaikkea toimintaa, toiminnan arvioimista ja toimintatapojen kehittämistä. Arvokeskustelun käyminen esimerkiksi käyttäytymisodotuksia muodostettaessa on aivan keskeistä. Esimerkillä johtaminen luo yhteisöllisyyttä ja luottamusta yhteisöön.

Turvallisuuden johtaminen ja ja erityisesti psykologisen turvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen mahdollistaa yhteisön kehittymisen, myös rakentavan kriittisyyden ja vaikeiden asioiden esille ottamisen. Arjessa useimmat haastavat tilanteet ratkeavat työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Aina tämä ei kuitenkaan riitä ja silloin on tärkeää, että johtaja ottaa roolinsa ja kantaa vastuu tilanteen ratkeamisesta. Verkkokurssikokonaisuutemme osassa kaksi esitellyt turvallisen tilan periaatteet onkin hyvä nostaa esille myös tässä kohdassa ja pohtia mikä merkitys niillä on johtamisen näkökulmasta.

Systeemisyys pedagogisten yhteisöjen johtamisessa

Systeemisyydellä tarkoitetaan ajatusta siitä, miten yksikään asia tai teko ei ole riippumaton muista, vaan kaikki vaikuttaa kaikkeen. Systeemitietoisessa toimintakulttuurissa tärkeää onkin huomioida näkyvän toiminnan takana vaikuttavat asiat sekä toiminnan mahdollistavat tekijät, ja olla tietoisia paitsi näistä tekijöistä, niiden yhteyksistä ja vaikutuksista toisiinsa kaikessa arjen toiminnassa ja päätöksen teossa. Mahdollisuus kasvaa, oppia ja kehittyä on systeemitietoisen toimintakulttuurin ytimessä. Systeeminen pedagoginen yhteisö on oppiva yhteisö, jossa virheitä, epäonnistumisia tai muuten yllättäviä lopputuloksia  voidaan pitää palautteena, joka mahdollistaa oppimisen.

Jaettu johtajuus

Jaetulla johtajuudella tarkoitetaan tilannetta ja toimintatapaa, jossa johtajuus on useamman kuin yhden henkilön tai johtoryhmän vastuulla. Johtajuus nähdään ominaisuutena, jota on jokaisella työyhteisön jäsenellä. Jaetussa johtajuudessa johtajuus onkin enemmän rooli kuin asema ja yhteisön jäsenillä on valta ja vastuu tehdä omaa työtään koskevia päätöksiä. Jaetussa johtajuudessa johtajan keskeisenä tehtävänä on yhteisön osaamisen johtaminen ja tavoitteiden asettaminen ja niiden arvioiminen yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Johtajan tehtävänä on käynnistää ja ylläpitää sellaisia oppivan yhteisön prosesseja, joissa yhteisön jäsenet voivat oppia toisiltaan ja lisätä näin osaamistaan ja toimintakykyään.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa opettajuus on asiantuntijatyötä, jossa yksilöt toimivat oman työnsä suhteen hyvin itsenäisesti. Jaetussa johtajuudessa jokaisella työyhteisön jäsenellä onkin vastuu toteuttaa perustehtävää, jota ohjaavat varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta määrittävät lait, asetukset ja opetussuunnitelmat. Keskeistä on itseohjautuvuus sekä jokaisen yhteisön jäsenen motivaatio toimia ohjaavia asiakirjoja noudattaen yhteisönsä parhaaksi. Tämän varmistamiseksi yhteisössä on tärkeää jatkuvasti pitää yllä dialogia yhteisön toiminnan tarkoituksesta ja suunnasta ja johtajalla on ammattiroolinsa mukaisesti vastuu tämän toiminnan johtamisesta.

Moniammatillisuus ja monialaisuus osana käyttäytymistä tukevan toimintakulttuurin johtamista

Toivotun käyttäytymisen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa edellyttää tiivistä yhteistyötä lasten, nuorten, perheiden sekä eri ammattiryhmien kesken. Johdon vastuulla on varmistaa sekä varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön sisällä että yhteistyötahojen kanssa yhteinen ymmärrys siitä, kuinka oppijoiden käyttäytymistä ja hyvinvointia voidaan lasten ja nuorten arjessa tukea, ja kuinka jokainen aikuinen voi tätä yhteistä työtä omasta ammatillisesti roolistaan käsin edistää. Systeeminen johtaminen mahdollistaa yhteisen ymmärryksen ja toiminnan, jossa jokainen ammattilainen toimii omasta roolistaan käsin oppijoiden hyvinvoinnin ja käyttäytymisen tukemiseksi.

Johtamisen tehtävänä on vahvistaa osallisuutta, merkityksellisyyden kokemusta ja dialogia. Tämä edellyttää rakenteita, resursseja ja osaamisen kehittämistä, jotka tukevat moniammatillista yhteistyötä arjessa. Selkeä työnjako, yhteinen tieto, ammattilaisten toimintamahdollisuuksien vahvistaminen, arvostava vuorovaikutus ja yhteistyöosaamisen kehittäminen sekä riittävien resurssien turvaaminen arjen yhteistyölle luovat perustan sujuvalle yhteistyölle.

Onnistunut monialainen yhteistyö vaatii johdolta kykyä yhdistää kansalliset linjaukset käytännön toimintaan, tunnistaa eri ammattiryhmien osaaminen ja sitouttaa henkilöstö yhteisiin tavoitteisiin. Varhaiskasvatuksen ja koulun johdon lisäksi tarvitaan johtajien välistä yhteistyötä ja yhteisiä kohtaamisia yli hallinnollisten rajojen.

Toivottua käyttäytymistä edistävän ja tukevan varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön johtamisen lähtökohdat

Toivotun käyttäytymisen edistäminen ja tukeminen osana toimintakulttuuria edellyttää suunnitelmallista johtamista. Seuraavaan alasvetovalikkoon on koottu lähtökohdat toiminnan johtamiselle. Lähtökohdat on muokattu Itlan Hyvinvoiva mieli oppii – oppiva mieli voi hyvin käsikirjan Mielenterveyttä edistävän ja tukevan johtamisen kulmakivistä.

Katso vielä lopuksi Itlan asiantuntija Anniina Pesosen videoluento toimintakulttuurin johtamisesta. Videoluennon ensimmäisessä osassa kuulet käyttäytymistä tukevan toimintakulttuurin rakentamisesta ja sen johtamisesta sekä toimintakulttuurin taustalla vaikuttavista ilmiöistä.

Videon kesto 14:40

Halutessasi voit tutustua myös Toimintakulttuuri ja sen johtaminen -videoluennon dioihin.

Videoluennon toisessa osassa kuulet erityisesti moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön johtamisesta ja sen merkityksestä käyttäytymisen tukemisessa.

Videon kesto 12:47

Halutessasi voit tutustua myös Moniammatillisen ja monialaisen yhteistyön johtaminen -videoluennon dioihin.

---

Halutessasi katso lisää

Opetushallitus. Jaettu johtajuus ja toimintakulttuurin johtaminen. https://www.youtube.com/watch?v=Y4CAqg3nFIw

Olet nyt käynyt läpi Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden viidennen ja samalla viimeisen osan aiheet. Siirry seuraavaksi vielä lukemaan yhteenveto käyttäytymistä tukevasta toimintakulttuurista ja sen johtamisesta sekä tekemään loppuarviointi.