Yhteisö ja yhteistyö käyttäytymistä tukevan toimintakulttuurin perustana
Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa – pedagogisissa yhteisöissä – työtä tehdään aina tavoitteellisesti ja yhdessä. Yksikään yksilö, ei johtaja eikä työntekijä, pysty yksinään vaikuttamaan yhteisöä haastaviin monimutkaisiin ilmiöihin. Pedagogisen yhteisön tavoitteena on esteiden ylittäminen ja lapsen ja nuoren mahdollisimman hyvän kasvun ja oppimisen mahdollistaminen. Tämän saavuttamiseksi yhteistyötä tehdään niin yhteisön sisällä kuin osana erilaisia yhteiskunnan systeemisiä verkostoja.
Toimintakulttuuri näkyy kaikessa yhteisön toiminnassa – virallisissa ja epävirallisissa säännöissä, arvoissa ja periaatteissa. Sen perustana ovat yhteiset arvot ja asenteet, jotka ohjaavat yhteisön arkea, vuorovaikutusta ja päätöksentekoa, luoden pohjaa kaikkien lasten ja nuorten myönteiselle kasvulle ja kehitykselle.
Kun käyttäytymisen tukeminen halutaan rakentaa kiinteäksi osaksi yhteisön toimintakulttuuria, vaatii se avointa dialogia sekä yhteisten arvojen, tavoitetietoisuuden, yhteistyön ja samansuuntaisen ajattelun vahvistamista. Keskeisiä arvoja käyttäytymisen tukemisessa osana toimintakulttuuria ovat yhdenvertaisuus ja inklusiivisuus. Inklusiivinen toimintakulttuuri edistää oppimista ja osallistumista ja vastaa kaikkien erilaisten lasten tarpeisiin.
Ei-toivottu käyttäytyminen on hyvä esimerkki pedagogisen yhteisön kohtaamasta kompleksisesta haasteesta, jonka ratkaisemiseen tarvitaan systeemistä toimintatapaa; koko yhteisöä, ilmiön tarkastelua eri näkökulmista, yhteisön jäsenten mielipiteiden kuuntelemista, vuorovaikutusta, ratkaisujen kokeilemista ja yhteistä sitoutumista valittuihin toimintatapoihin. Aikuisten välinen yhteistyö, yhteinen näkemys ja samansuuntainen toiminta ovat edellytys toivotun käyttäytymisen tukemiselle.
Käsitykset toimivista tavoista vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen voivat olla syvää juurtuneita, eikä niiden muuttaminen välttämättä ole helppoa. Lisäksi haastavaksi koettu käyttäytyminen ja tavat tukea toivottua käyttäytymistä voivat herättää yhteisössä erilaisia vahvojakin tunteita ja mielipiteitä. Seuraavassa verkkokurssikokonaisuutemme osasta 2 tutussa tiimityön huoneentaulussa on tunnistettu kymmenen kohtaa, jotka osaltaan mahdollistavat toimivan yhteistyön lasten ja nuorten käyttäytymisen tukemiseksi.
Miksi yhteistyö on niin tärkeää?
Toimintakulttuuri rakentuu yhteisön kaikkien jäsenten – lasten ja aikuisten – yhteisellä työllä. Kaikella tekemisellä tai tekemättä jättämisellä on merkitystä. Lisäksi yhteistyö kotien ja muiden ulkopuolisten toimijoiden kanssa vaikuttaa siihen merkittävästi.
Yhteistyöhön panostamalla ja sitä tavoitteellisesti johtamalla voidaan päästä yhteiseen, oppivaan ja hyväntahtoiseen toimintaan, joka vahvistaa yhteisön resilienssiä, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen. Arvoihin perustuva, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta korostava toimintakulttuuri lisää turvallisuutta ja tukee lasten ja nuorten kasvua. Yhteisölliset rakenteet ja toimintatavat vahvistavat uskoa onnistumiseen ja pärjäämiseen.
Lapselle tai nuorelle varhaiskasvatusyksikkö tai koulu näyttäytyy kokonaisuutena, joten käyttäytymisen tukeminen tulee rakentaa osaksi koko yhteisön toimintaa. Tuen tulee toteutua tutussa ympäristössä, tuttujen aikuisten kanssa – ei pois lähettämisen kulttuurissa. Tärkeää on toimia lapsi- ja perhelähtöisesti, kutsua keskeiset aikuiset yhteen ja varmistaa, että tuki muodostaa eheän kokonaisuuden.
Luottamuksen ja vuorovaikutuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Ne ovat edellytys sille, että yhteisön jäsenet ovat valmiit jakamaan tietoaan, taitoaan ja osaamistaan ja mahdollistavat näin myös toistensa onnistumisen.
Monitoimijainen yhteistyö käyttäytymisen tukea vahvistamassa
Kaikkien yhteisön jäsenten, sisältäen lapset, nuoret ja heidän huoltajansa sekä varhaiskasvatuksen tai koulun pedagogisen ja muun henkilöstön, osallistaminen päätöksentekoon lisää yhteisöllisyyttä ja sitoutumista, mikä heijastuu myönteisesti oppimiseen, käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Vahva yhteistyö kotien ja yhteisön sekä tarvittaessa myös sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa mahdollistaa joustavasti tehostuvan tuen lasten ja nuorten erilaisiin tarpeisiin.
Yhteistoiminta on prosessi, jossa eri alojen ammattilaiset yhdistävät osaamisensa luodakseen ratkaisuja. Yhteinen toiminta mahdollistaa synergiaa, yhteisen tietoisuuden rakentamista, oppimista kollegoilta ja yhteistyön vahvistamista oppijoiden hyväksi. Yhteistyön ja yhteisten toimintatapojen kehittäminen on keskeistä, jotta tuki on oikea-aikaista ja kokonaisvaltaista.
Yhteisöllinen hyvinvointityö luo perustaa ongelmien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tuen tarpeen tunnistamiseen ja ratkaisujen löytämiseen. Tiivis yhteistyö varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten, lasten, nuorten ja heidän perheidensä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on avain onnistuneeseen toimintaan. Myös kuntien kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajan toimilla sekä kolmannen sektorin palveluilla, kuten harrastustoiminnalla, on tärkeä rooli lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
Verkkokurssikokonaisuutemme toisessa osassa kysyimme osallistujien toiveita moniammatilliselle yhteistyölle. Osallistujien vastauksista nousivat erityisesti seuraavat teemat:
- avoimuus, kiireettömyys ja turvallisuus
- kunnioitus ja eri ammattilaisten osaamisen arvostaminen
- yhteisten arvojen selkeyttäminen ja tavoitteen kirkastaminen
- ammatillisuus ja ratkaisukeskeisyys
- joustavuus ja inhimillisyys
- osaamisen jakaminen ja sitoutuminen yhteisesti sovittuun
Yhteisön tarpeet toiminnan lähtökohtana
Oman yhteisön tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen ovat olennainen osa käyttäytymistä tukevaa toimintakulttuuria. Erityisesti vaikeissa tilanteissa vaaditaan rohkeutta ottaa esille myös aavistuksia, niin sanottuja hiljaisia signaaleja, jotka mahdollistavat varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen. Kun käyttäytymisen tukeminen rakennetaan osaksi yhteisön toimintakulttuuria, olemassa olevia rakenteita ja toimintatapoja, tulee asioihin tarttuminen helpommaksi ja toivottua käyttäytymistä edistävät ja tukevat käytänteet osaksi arkea. Vaikuttavassa työssä tärkeitä elementtejä ovat vuorovaikutus ja kohtaaminen, lasten ja nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen.
Yhteistä vuoropuhelua ja jokaisen osallisuutta lisäämällä voidaan varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöissä vaikuttaa myönteisesti lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja hyvinvointiin, henkilöstön työssä jaksamiseen sekä lisäksi tukea perheiden sitoutumista yhteisiin kasvatustavoitteisiin. Osallisuus edistää kokemusta siitä, että on tärkeä yhteisön jäsen ja pystyy vaikuttamaan omaan arkeensa, oppimiseen tai työhönsä. Sitoutuminen ja kokemus osallisuudesta tuottavat myös yhteistä omistajuutta ja motivaatiota. Lasten ja nuorten ajatusten kuuleminen ja osallisuuden edistäminen on keskeistä lasten oikeuksien turvaamisessa ja heidän hyvinvointinsa vahvistamisessa.
Johtajan rooli, myönteinen asenne ja tuki ovat keskeisiä yhteistyön ja osallisuuden kehittämisessä. Se on perustana myös oppijoiden koteja osallistavan työotteen vakiintumiselle osaksi varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toimintaa ja ammattilaisten työotetta.
Tietojasi toimintakulttuurista voit testata vastaamalla, ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua.
Halutessasi lue, kuuntele ja katso lisää:
Opetushallitus. Toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Toimintakulttuuri%20varhaiskasvatuksessa%20ja%20esiopetuksessa.pdf
Opetushallitus. Merkityksellinen koulun toimintakulttuuri. https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/merkityksellinen-koulun-toimintakulttuuri
Opetushallitus. Inkluusio varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus/varhaiskasvatuksen-tueksi/inkluusio-varhaiskasvatuksessa-ja-esiopetuksessa
Opetushallitus. Toimintakulttuuri varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Webinaari: https://youtu.be/KSfCGQJ0vWc?si=P7VR4hAcwkAp1HFb; Diat: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Toimintakulttuuri%20varhaiskasvatuksessa%20ja%20esiopetuksessa.pdf
Suomen vanhempainliitto. Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuri. https://vanhempainliitto.fi/ammattilaisille/varhaiskasvatuksen-toimintakulttuuri/
Suomen vanhempainliitto. Kohtaaminen kodin ja koulun yhteistyössä. https://vanhempainliitto.fi/aineistot/kohtaaminen-kodin-ja-koulun-yhteistyossa/
Siirry seuraavaksi oppimaan vielä lisää vuorovaikutuksen merkityksestä toimivalle yhteisölle.