Vuorovaikutuksen merkitys käyttäytymisen tukemisessa
Edellä puhuttiin toimintakulttuurista ja siihen vaikuttavista asioista. Vuorovaikutus on yksi toimintakulttuuriin ehkä voimakkaimmin vaikuttavista tekijöistä, sillä vuorovaikutuksen kautta sekä arvot, asenteet että yhteisön tavat toimia siirtyvät yhteisön jäseneltä toiselle. Voidaan sanoa, että vuorovaikutus on pedagogisten yhteisöjen ytimessä, toimintaa, johon kaikki muu nojaa.
Vuorovaikutus muiden kanssa, tunne siitä, että kuuluu johonkin, tulee kuulluksi ja nähdyksi on ihmisen perustarve ja hyvinvoinnin perusta. Vuorovaikutuksen kautta lapsi ja nuori saa kokemuksen omaan varhaiskasvatus- tai kouluyhteisöönsä kuulumisesta. Sen merkitys on vahva ja vaikuttaa monin tavoin yksilön kehitykseen, käyttäytymiseen ja hänen kokemukseensa omasta hyvinvoinnista.
Myönteiseen vuorovaikutukseen, ihmissuhteisiin ja yhteenkuuluvuuteen panostaminen on yksi tärkeimmistä, ellei jopa tärkein keino, joilla varhaiskasvatuksessa ja koulussa voidaan edistää kaikkien yhteisön jäsenten hyvinvointia ja ehkäistä ongelmia, esimerkiksi ei-toivottua käyttäytymistä. Kasvattajan ja oppijan välinen vuorovaikutus on perusta lapsen sosiaalisen kompetenssin kehittymiselle ja myönteinen suhde kasvattajan ja oppijan välillä on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä toivottua käyttäytymistä edistävistä tekijöistä kaikenikäisten lasten ja nuorten kanssa.
Käyttäytymistä tukevassa aikuisen ja lapsen tai nuoren välisessä vuorovaikutuksessa tärkeää on arvostava kohtaaminen ja aikuisen asettuminen niin sanotusti oppijan taajuudelle. Kun aikuinen mukauttaa oman vuorovaikutuksensa oppijan tarpeiden mukaiseksi, esimerkiksi ikä- ja kehitystason, kommunikaatiorajoitteet sekä kieli- ja kulttuuritaustan huomioiden, rakentuu yhteys helpommin. Kiinnostuksen osoittaminen ja yhteinen innostuminen lisäävät kokemusta yhteydestä.
Vertaissuhteiden tukeminen
Kasvattajan ja oppijan välisen vuorovaikutuksen lisäksi keskeinen merkitys oppijoiden hyvinvoinnin ja käyttäytymisen näkökulmasta on heidän välistensä vertaissuhteiden tukeminen. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toimivilla aikuisilla on osana omaa työtään hyvät mahdollisuudet tukea jokaisen lapsen ja nuoren vertaissuhteiden muodostumista.
Vertaissuhteiden tukemisessa keskeistä on yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen sekä ryhmän toimivuuden tukeminen esimerkiksi jatkuvalla ryhmäyttämisellä ja ryhmäytymisen taitoja esimerkiksi ryhmään liittymistä opettamalla. Turvallisuuden vahvistaminen koko yhteisön sekä ryhmien ja yksilön tasolla muun muassa kiusaamista, syrjimistä ja väkivaltaa ehkäisemällä on olennaista. Näiden lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä ongelmanratkaisutaitojen opettaminen ja harjoittelu ovat tärkeässä osassa. Näistä kaikista olet oppinut paljon jo verkkokurssisarjamme osissa kaksi ja kolme.
Vuorovaikutus haastavalta tuntuvissa tilanteissa
Haastavan vuorovaikutuksen sijaan käytämme mieluummin ilmaisuja haastavaksi koettu vuorovaikutus tai vuorovaikutus haastavalta tuntuvissa tilanteissa. Tällä tahdomme korostaa vuorovaikutuksen dynaamista kaksisuuntaista olemusta, jossa jokainen hetki ja tilanne on mahdollisuus muutokseen ja samalla myös koetun haastavuuden vähenemiseen.
Vuorovaikutustilanteissa jokainen siihen osallistuva tuo mukanaan tilanteeseen sekä sen hetkisen osaamisensa ja tunnetilansa että koko vuorovaikutushistoriansa. Tämä on hyvä huomioida ja tarkastella näiden tekijöiden vaikutusta tilanteissa, jotka koetaan haastavina. Lähtökohtana kaikelle vuorovaikutukselle voi pitää yhteisön ja yksilöiden vahvuuksien ja voimavarojen tunnistamisen, hyväntahtoisuuden, ihmissuhteisiin panostamisen, sekä jokaisen mahdollisuuden tulla kuulluksi ja olla osa yhteisöä.
Voimavaranäkökulman tulee ulottua myös vaativiin tilanteisiin tai haastaviin keskusteluihin ja vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen. Kaikissa tilanteissa on löydettävissä vahvuuksia ja voimavaroja, joita voidaan tukea ja vahvistaa, ja joiden varaan on mahdollista rakentaa parempaa tulevaisuutta ja toimivampaa arkea.
Haastavaksi koetuissa tilanteissa tukea vuorovaikutukseen voi saada erilaisista menetelmistä, kuten aikaisemmin verkkokurssisarjassamme esitellystä Rakentavasta ja myötäelävästä vuorovaikutuksesta (Non Violent Communication, NVC) tai Yhteistoiminnallisesta ongelmanratkaisusta (Collaborative Problem Solving, CPS).
Johtajan merkitys yhteisön vuorovaikutuskulttuurille
Johdon keskeinen tehtävä, niin pedagogisessa kuin henkilöstön johtamisessa, on vuorovaikutuksen johtaminen. Turvallista ja hyvää ilmapiiriä luodaan tutustumisen ja yhdessä tekemisen kautta niin lasten ja nuorten kuin henkilöstön keskuudessa. Johdon on tärkeää varmistaa, että jokaisella yhteisön aikuisella on ymmärrystä ja osaamista tukea sekä aikuisten ja oppijoiden välistä että oppijoiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Johdon oma toiminta toimii esimerkkinä arvostavalle kohtaamiselle ja hyväntahtoisen vuorovaikutuksen vaalimiselle yhteisössä.
Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus on yksi merkittävimpiä tekijöitä myös moniammatillisen yhteistyön toimivuuden kannalta. Rakenteet ja toimivat käytänteet tiedon kululle sekä yhteistyölle tukevat arkista vuorovaikutusta ja päinvastoin, samalla mahdollistaen ammattilaisten samansuuntaisen toiminnan oppijoiden parhaaksi
Halutessasi voit palata kurssikokonaisuutemme osiin kaksi ja kolme oppia lisää vuorovaikutuksesta, kuulumisesta ja kohtaamisesta sekä vuorovaikutusta tukevista sosiemotionaalisista ja ongelmanratkaisutaidoista.
Halutessasi lue lisää:
Opetushallitus. Yhteisöllisyys. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/yhteisollisyys
Opetushallitus. Ei kaikelle väkivallalle!-sivusto. https://www.oph.fi/fi/ei-kaikelle-vakivallalle
Kiusaamisen ehkäiseminen ja turvallisuutta edistävät toimintamallit. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kiusaamisen-ehkaiseminen-ja-turvallisuutta-edistavat-toimintamallit
Kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kiusaamisen-vastainen-tyo-kouluissa-ja-oppilaitoksissa
Opas seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opas-seksuaalisen-hairinnan-ennaltaehkaisemiseksi-ja-siihen
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Toimenpideohjelma kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi. https://okm.fi/kiusaamisen-ehkaisemisohjelma
Mannerheimin lastensuojeluliitto. Kiusaamisen ehkäiseminen. https://www.mll.fi/ammattilaisille/kouluille-ja-oppilaitoksille/kiusaamisen-ehkaiseminen/
Teija Koskela: Sujuva kommunikaatio vahvistaa vanhempien luottamusta koulua kohtaan. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/aurora/sujuva-kommunikaatio-vahvistaa-vanhempien-luottamusta-koulua-kohtaan
Seuraavaksi pääset kertaamaan ja täydentämään tietämystäsi joustavasti tehostuvasta käyttäytymisen tukemisesta ja sen rakentumisesta osaksi yhteisön toimintakulttuuria.