Kurssin lähtökohdat ja alkuarviointi
Lapset ja nuoret toimivat ja käyttäytyvät oikein, jos heillä on tarvittavat valmiudet ja taidot ja jos heille tarjotaan ympäristö, jossa on edellytykset toivottuun käyttäytymiseen. Toivotun käyttäytymisen edistäminen ja tukeminen on vaikuttavaa silloin, kun sitä tehdään johdonmukaisesti ja samansuuntaisesti koko varhaiskasvatus- tai kouluyhteisössä.
Lasten ja nuorten käyttäytyminen on ilmiö, johon vaikuttavat monet niin yksilöön itseensä kuin hänen ympäristöönsä liittyvät asiat. Näitä erilaisia tekijöitä on käsitelty laajasti verkkokurssisarjamme aikaisemmissa osissa, joista kolme ensimmäistä keskittyi psykososiaaliseen, pedagogiseen ja fyysiseen oppimisympäristöön ja neljäs kurssiosa niiden lisäksi yksilöön liittyviin tekijöihin. Tässä viidennessä osassa keskitytään toimintakulttuuriin, jossa toivottu käyttäytyminen, ja sen edistäminen ja tukeminen on osa jokapäiväistä toimintaa.
Aloittaessasi tätä verkkokurssikokonaisuutemme viidettä osaa voit hetkeksi pysähtyä reflektoimaan omia ajatuksiasi. Miten sinä näet käyttäytymisellään reagoimisen ensinnäkin ilmiö- ja toisaalta yksilötasolla? Onko käyttäytymisellä reagoiminen mielestäsi ensisijaisesti yksilön ominaisuus, haaste tai ”vika”, ongelma, joka voidaan ratkaista yksilön ”korjaamisella”. Vai onko kyse mielestäsi enemmän ryhmä- tai yhteisötason ilmiöstä, johon voidaan puuttua yhteisöllisiin rakenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttamalla kaikki yhteisön jäsenet huomioiden ja mukaan ottaen?
Entäpä, minkälaisten keinojen ajattelet toimivat toivotun käyttäytymisen edistämisessä ja tukemisessa? Näetkö lapsen tai nuoren ei-toivotun käyttäytymisen takana puuttuvia taitoja, täyttymättömistä tarpeista tai esimerkiksi aistiärsykkeistä johtuvaa kuormitusta, joihin voidaan vastata taitoja opettamalla ja oppimisympäristöjä ja aikuisten toimintaa muokkaamalla? Vai onko kyse ensisijaisesti liian löysästä kurista tai yksilön haluttomuudesta mukautua yhteisiin normeihin, johon vastataan tiukemmalla valvonnalla ja rangaistuksilla?
Mitä tutkimus kertoo käyttäytymisen tukemisesta?
Tutkimusten mukaan parasta vaikuttavuutta lasten ja nuorten hyvinvointiin saadaan toimilla, jotka järjestetään osana arjen toimintaa koko yhteisö huomioiden. Euroopan komission suosituksissa koko koulun lähestymistapa (whole-school approach) nähdään keskeisenä keinona vastata lasten ja nuorten haasteisiin. Koko yhteisön samansuuntainen toiminta on myös myönteisen käyttäytymisen tuen (Positive behavior interventions and support; PBIS) perusta.
Oppijoiden tukeminen arjen tilanteissa ja yhteisöllisesti rakentuva tuki ovat käyttäytymisen tukemisen perusta ja riittävät neljälle viidestä oppijasta. Proaktiivisten, käyttäytymisen ongelmia ennaltaehkäisevien, toimintatapojen tiedetään pitkäaikaisen tutkimusnäytön mukaan toimivan reaktiivisia, korjaavia keinoja paremmin käyttäytymisen ohjaamisessa. Tutkimuksia tehokkaista käyttäytymisen ohjaamisen, myönteisen käyttäytymisen tukemisen ja ryhmänhallinnan keinoista on tehty paljon. Käytösongelmien ennaltaehkäisyssä toimiviksi havaittuja keinoja ovat:
- aikuisten ja lasten sekä nuorten myönteisen suhteen vahvistaminen
- selkeästi määritellyt käyttäytymisodotukset
- toivotusta käyttäytymisestä annettu myönteinen huomio ja palaute
- jäsennelty ympäristö
- sosioemotionaalisten taitojen opettaminen.
Varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta ohjaavat asiakirjat toimintakulttuurin taustalla
Toivotun käyttäytymisen edistäminen ja tukeminen järjestelmällisesti edellyttää pedagogisen yhteisön toimintakulttuuria, jossa kaikki yhteisön aikuiset sitoutuvat tukemaan oppijoiden käyttäytymistä muokkaamalla ympäristöä ja ohjaamalla toimintaa myönteisin ja oppijaa kunnioittavin tavoin.
Toimintakulttuuri sisältää yhteisössä vallitsevat arjen rakenteet, toiminta- ja ajattelutavat. Se on arvojen, uskomusten, käytäntöjen ja vuorovaikutuksen kokonaisuus, joka elää ajassa ja muotoutuu tilanteiden mukaan. Toimintakulttuurin ytimessä ovat tavat, joilla yhteisössä ollaan vuorovaikutuksessa ja kohdellaan toisia, toimitaan ja tehdään työtä sekä suhtaudutaan asioihin, ratkaistaan ristiriitoja ja johdetaan toimintaa.
Varhaiskasvatussuunnitelma sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat ohjaavat yhteisöjä kehittämään toimintakulttuuriaan oppimista, hyvinvointia ja turvallisuutta edistäväksi. Vaikka toimintakulttuurin tulee olla elävä ja ajassa muuttuva, ei varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöissä toimintakulttuurin vakaa perusta – tehtävä rakentaa ja kehittää sivistykseen, ihmisyyteen ja yhdenvertaisuuteen tukeutuvaa toimintaa – muutu.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 4 toimintakulttuuri määritellään seuraavasti:
”Toimintakulttuurilla tarkoitetaan tapaa, jolla yhteisön toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan. Koulun toimintakulttuurissa näkyvät perusopetuksen arvoperusta, oppimiskäsitys ja tavoitteet. Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys yhdenvertaisuuden, oppimisen edellytyksiä tukevien opetusjärjestelyjen, oppilaiden osallisuuden, yhteisöllisen opiskeluhuollon ja perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu:
- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta, toiminnan rakenteista ja työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
- yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa
- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöstä.”
Toimintakulttuuri heijastuu suoraan toiminnan laatuun. Se vaikuttaa sekä lasten ja nuorten oppimiseen että koko yhteisön hyvinvointiin. Muuttuvassa maailmassa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän uteliaisuutta, muutosmyönteisyyttä ja resilienssiä, jotta varhaiskasvatus ja koulu pystyvät vastaamaan erilaisten lasten ja nuorten tarpeisiin erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa.
Halutessasi lue lisää:
Liukko, L., Viljaranta, J. & Hakkarainen, A. 2022. Opettajien puhe aggressiivisesti käyttäytyvinä pidetyistä oppilaista. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien lehti NMI Bulletin 32(4) s. 80-96. https://bulletin.nmi.fi/2023/02/14/opettajien-puhe-aggressiivisesti-kayttaytyvina-pidetyista-oppilaista/
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen Sivistyksen suunta -kolumni. Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien. https://okm.fi/-/hyvinvointi-ja-oppiminen-kulkevat-kasi-kadessa-toisiaan-tukien
Siirry seuraavaksi alkuarviointiin, jossa pääset arvioimaan omia ajatuksiasi, tietämystäsi ja osaamistasi käyttäytymisen tukemisesta osana varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toimintakulttuuria ja sen johtamista. Jos huomaat jo tietäväsi paljon, saat kurssiltamme toivottavasti jotain uutta ja vahvistusta toimintatavoillesi. Jos asiat tuntuvat vielä vierailta, ei tarvitse huolestua. Tällä verkkokurssilla saat tietoa ja lisäät osaamistasi aiheesta.