Joustavasti tehostuva käyttäytymisen tuki
Oppijoiden käyttäytymisen tukemisessa keskeisessä osassa on oikeanlaisen tuen tarjoaminen oikeaan aikaan. Toivotun käyttäytymisen edistämisen ja tukemisen huomioimien niin arjen opetuksessa, ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa kuin kaikessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja yhteistyössä on vaikuttavan tuen edellytys.
Joustavasti tehostuvan käyttäytymisen tuen perustana ovat ajatus jokaisen oppijan oikeudesta tarvitsemaansa tukeen ja tämän tuen järjestämiseen johdonmukaisesti ja tietoperustaisesti. Joustavasti tehostuvan tuki (Multi Tiered Systems of Support, MTSS) on sateenvarjokäsite käyttäytymisen ja oppimisen tuen todettuun tarpeeseen perustuvan tuen järjestämiseen inklusiivisessa toimintakulttuurissa. Kun otetaan käyttöön ja kehitetään joustavasti tehostuvaa tukea, on Kouvosen ja kumppaneiden (2022) mukaan tärkeää huomioida 1) tapa, jolla psykososiaalisen tuen menetelmä valitaan ja sen tarpeessa olevat oppijat tunnistetaan, 2) johtamisen käytänteet, työn- ja vastuunjako sekä 3) moniammatillinen verkostotyöskentely.
Seuraavassa verkkokurssisarjamme aikaisemmista osista tutussa kolmiomallissa on kuvattu joustavasti tehostuvan käyttäytymisen tuen perusasiat sen eri vaiheissa sekä päätöksentekoon keskeisesti vaikuttavat tekijät.
Kuten jo hyvin tiedät, on joustavasti tehostuvan käyttäytymisen tuen perusta käyttäytymistä tukeva oppimisympäristö, jossa toivottua käyttäytymistä edistävät toimintatavat juurrutetaan varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toimintakulttuuriin, sen kaikille lapsille ja nuorille. Tämä vahva perusta on riittävä mahdollistamaan toivotun käyttäytymisen neljälle viidestä lapsesta ja nuoresta.
Tarvittaessa käyttäytymistä tukevaa oppimisympäristöä, täydennetään tarve- ja tietoperustaisesti vahvemmalla tuella. Tuen tarpeen kasvaessa myönteisen käyttäytymisen tuen keinoja kohdennetaan, vahvistetaan ja lisätään. Kohdennetussa tuessa tutkitusti vaikuttavia toimintatapoja ja interventioita kohdennetaan vahvempaa tukea tarvitseville oppijoille osana ryhmän yhteistä toimintaa tai pienryhmissä. Yksilöidyssä tuessa tuki räätälöidään esimerkiksi toiminnallisen käyttäytymisanalyysin (Functional Behavior Analyse, FBA) perusteella kaikkein vahvinta tukea tarvitseville. Tuen tarpeen muuttuessa päätökset tasolta toiselle siirtymisestä tehdään tietoperustaisesti.
Kun katsot yllä olevaa kolmiomallia tarkasti, voit huomata, kuinka toivottua käyttäytymistä voidaan tukea ja ei-toivottua käyttäytymistä ehkäistä tuen kaikissa vaiheissa muokkaamalla oppimisympäristöä, opettamalla taitoja ja toimintatapoja sekä antamalla onnistuneesta toiminnasta kohdennettua myönteistä palautetta.
Johtajalle tärkeää on erityisesti kuvion vasemmassa reunassa kuvattu päätöksen teko, jossa keskeistä on tietoperustaisuus kaiken päätöksen teon pohjana. Menetelmäuskollisuudella tarkoitetaan valittujen toimintamallien ja interventioiden toteuttamista ohjeistusta ja käsikirjaa noudattaen ja oppijoiden tulosten seurannalla niin käyttäytymisen kuin oppimisen tulosten arviointia. Oppijoiden ”tulosten” arviointia ja seurantaa on tärkeä tehdä monipuolisesti eri tavoin ja myös käyttää näin saatua dataa päätöksen teon pohjana esimerkiksi pohdittaessa resurssien kohdentamista, ryhmäjakoja tai ammattilaisten täydennyskouluttamista.
Johtajan vastuulla on myös yhteisönsä jäsenten sitouttaminen yhteisiin toimintaperiaatteisiin pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Toimintakulttuurin muutos on vaiheittain etenevä prosessi, jonka onnistuminen edellyttää toimintaan sitoutumista ja sen systemaattista kehittämistä ja ylläpitämistä. Muutokset oppilaiden käyttäytymisessä sekä ilmapiirin ja yhteisön hyvinvoinnin edistymisessä tapahtuvat vähitellen seurauksena ympäristön, mukaan lukien aikuisten toimintatapojen, muuttumisesta sekä sosioemotionaalisten, käyttäytymisen itsesäätely- ja ongelmanratkaisutaitojen lisääntymisestä.
Yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki
Yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki (School Wide Positive Behaviour Intervention and Support; SWBPIS) on kansainvälinen mallinnus, joka määrittää rakenteet ja perusperiaatteet käyttäytymisen tuen toteuttamiselle varhaiskasvatus- tai kouluyhteisössä. Toimintamallissa keskeistä on yhteisöllinen toteutus, kaikkien aikuisten johdonmukainen, samansuuntainen toiminta.
Tuen perustana on tiimiperustainen lähestymistapa, johon kuuluu koko yhteisön tason yhteinen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Onnistumisen kannalta keskeistä on kaikkien työntekijöiden sitoutuminen myönteisen käyttäytymisen tukemisen periaatteisiin.
Arjessa aikuiset luovat joka päivä omalla toiminnallaan lapsille ja nuorille ympäristön, jossa toivottu käyttäytyminen on mahdollista, opettavat käyttäytymisodotuksia, muistuttavat oppijoita toivotusta käyttäytymisestä ja mallintavat sitä omalla käyttäytymisellään. Tavoitteena on luoda ympäristö, joka on helposti ennakoitavissa ja jossa käyttäytymisodotukset ovat samanlaisia kaikkien aikuisten kanssa, kaikissa eri tilanteissa. Käyttäytymisodotusten ja yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesta toiminnasta oppijoille annetaan positiivista palautetta, joka vahvistaa toivottua käyttäytymistä.
Kuten aikaisemmin toimintakulttuuriin liittyen havaitsimme, on myös yhteisöllisen myönteisen käyttäytymisen tuen mallissa tärkeää oppijat, huoltajat ja henkilökunnan huomioiva vuoropuhelu sekä kaikkien sitoutuminen yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin. Toimintamallissa keskeistä on koulukohtainen tiimi, joka ohjaa toimintaa ja tekee tietoperustaisia päätöksiä tunnistaen ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea.
Seuraavaan taulukkoon on koottu yhteisöllisen myönteisen käyttäytymisen tuen ydinelementit sen eri vaiheissa (Horner ym., 2015):
Miksi myönteistä käyttäytymisen tukea?
Myönteisen käyttäytymisen tuen toimintamallit parantavat tutkimusten mukaan oppijoiden käyttäytymistä, työrauhaa, oppimistuloksia, yhteisön ilmapiiriä ja sekä lasten ja nuorten että aikuisten hyvinvointia. Varhaiskasvatuksessa ohjelman käytöllä on yhteys lasten sosioemotionaalisiin ja käyttäytymisen taitoihin ja kouluissa, joissa on käytössä yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki on rauhallisempaa, annetaan vähemmän rangaistuksia ja opettajat ovat vähemmän uupuneita sekä kokevat pystyvyytensä paremmaksi.
Toimintamallien hyväksyttävyys sitä käyttävien ammattilaisten keskuudessa ja heidän sitoutumisensa toimintamallin käyttöön on avain myönteisten vaikutusten saavuttamiseen. Esimerkiksi suomalaista myönteisen käyttäytymisen tuen toimintamallin ProVakan hyväksyttävyys sitä käyttävien ammattilaisten keskuudessa on tutkitusti hyvä ja ProKoulua koskevassa tutkimuksessa on todettu, että menetelmäuskollisuudella eli sillä, kuinka johdonmukaisesti toimintamallia noudatetaan, on yhteys kouluilmapiirin laatuun.
Seuraavalla videoluento kokoaa myönteisen käyttäytymisen tuen keskeiset asiat. Videoluento on tuttu verkkokurssikokonaisuutemme toisesta osasta.
Videoluennon kesto 14:50
Voit myös tutustua yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki -videoluennon dioihin.
Jos et ole aikaisemmin tutustunut Santiago-Rosarion ja kumppaneiden (2023) artikkeliin, voit lukea sen halutessasi nyt ja tehdä siihen liittyvän pienen tehtävän.
Lue artikkeli, jossa Santiago-Rosario, McIntosh, Izzard, Lissman ja Calhoun (2023) pohtivat myönteisen käyttäytymisen tuen vaikutuksia sekä tutkimusperustaisuutta. Artikkelin luettuasi vastaa kyselyyn.
Halutessasi voit lukea alkuperäisen englanninkielisen artikkelin.
Ehkä pysähdyit miettimään, mitä tämän sivun teksteissä tarkoitettiin esimerkiksi psykososiaalisen tuen menetelmillä. Seuraavaksi pääset oppimaan lisää asiasta ja tutustumaan tarkemmin tutkimusperustaisten menetelmien käyttämiseen osana käyttäytymistä tukevaa toimintakulttuuria varhaiskasvatuksessa ja koulussa.