5.2 Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi

Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden myötä sinulle on varmasti vahvistunut käsitys käyttäytymisestä opittavana taitona ja siitä kuinka kaikki käyttäytyminen sekä toivottu että ei-toivottu on viestintää, joka tapahtuu tilanteessa ja vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Kokonaisvaltaisesti käytettynä funktionaalinen käyttäytymisanalyysi mahdollistaa käyttäytymisen taustalla vaikuttavien syiden, käyttäytymisen laukaisevien tekijöiden sekä käyttäytymisen muuttamisen mahdollistavien tekijöiden tunnistamisen. Keskeisiä käsitteitä ovat käyttäytymisen tarkoitus, ei-toivotun käyttäytymisen ehkäiseminen, taitojen ja toivotun käyttäytymisen opettaminen ja myönteinen vahvistaminen.

Pyöreän pöydän ympärillä aikuisia suunnittelemassa käyttäytymisen tukea

Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi on toimintamalli käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten järjestelmälliseen tukemiseen. Toimintamallia voidaan käyttää joustavasti tehostuvan käyttäytymisen tuen kaikissa vaiheissa. Käyttäytymistä tukevan oppimisympäristön tasolla funktionaalinen käyttäytymisanalyysin avulla voidaan välttää ei-toivotun käyttäytymisen yleistymistä sekä valita yhteisö- ja ryhmätason toimintatapoja, esimerkiksi motivointiohjelmia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään kaikkien lasten ja nuorten toivottua käyttäytymistä. Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa funktionaalinen käyttäytymisanalyysi on keino tehostaa tuen vaikuttavuutta oppijoille, joille yhteisön käyttäytymisodotusten noudattaminen on haastavaa. Yksilöidyssä käyttäytymisen tuessa funktionaalisen käyttäytymisanalyysin avulla voidaan:

  • määritellä ja luokitella oppijan ei-toivottua käyttäytymistä
  • ymmärtää taustatekijöiden, tilanteen ja ympäristön vaikutus käyttäytymismallien aikaansaajana ja ylläpitäjänä
  • luoda oppijalle yksilöllinen ja kattava käyttäytymisen tuen suunnitelma

Funktionaalinen analyysi muutoksen tukena

Käyttäytymisellä on aina joku tarkoitus ja tämän tarkoituksen tunnistaminen on yksi osatekijä tukemassa käyttäytymisen muuttamista. Yksilöidyssä käyttäytymisen tuessa funktionaalista käyttäytymisanalyysia voidaan käyttää monitoimijaisen yhteistyön yhtenä työvälineenä, jonka avulla voidaan varmistaa oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki sekä ehkäistä vaikeuksien pahenemista.

Käyttäytymisanalyysi toimii yksilöidyssä tuessa sekä vähemmän harmillisissa ei-toivotun käyttäytymisen muodoissa, kuten jatkuva puhuminen, kuljeskelu, opiskelusta tai yhteisestä toiminnasta kieltäytyminen, joihin kevyemmät tuen muodot käyttäytymistä tukeva oppimisympäristö tai käyttäytymisen kohdennettu tuki eivät ole vastanneet, että vakavammissa itselle tai toisille vaaraa tuottavissa käyttäytymismalleissa, kuten väkivaltainen käyttäytyminen, esineiden heittely, omaisuuden tuhoaminen ja itsensä vahingoittaminen.

Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi sisältää käyttäytymisen taustalla olevien tekijöiden selvittämisen, ei-toivotun käyttäytymisen laukaisemiseen tai ylläpitämiseen vaikuttavien tekijöiden arvioinnin ja tuen suunnitelman tekemisen. Suunnitelmassa määritellään tavoitekäyttäytyminen ja valitaan käyttäytymisen tukemisen keinot ja interventiot, joilla tavoitteen saavuttamista edistetään ja tuetaan.

Oppijalla voi samanaikaisesti olla useita ei-toivottuja käyttäytymismalleja. Ensimmäisenä tuettavaksi valitaan yhteistyössä se käyttäytyminen, josta on eniten haittaa oppijalle. Jos joku ei-toivotuista käyttäytymismalleista on vaarallinen joko oppijalle itselleen tai muille, pitää se valita aina ensimmäiseksi.

Käyttäytymisen tukemisen keinot valitaan yksilökohtaisesti käyttäytymisen funktio ja oppijan edellytykset huomioiden. Samalla varmistetaan, että valittu tuki vastaa juuri tämän oppijan käyttäytymisen haasteeseen ja mahdollistaa valitun tavoitteen saavuttamisen.

Käyttäytymisen takana olevan tarkoituksen tunnistaminen ei ole aina helppoa ja samanlaisena näyttäytyvä käyttäytyminen voi palvella erilaisissa yhteyksissä eri tarkoitusta. Käyttäytymisen takana tunnistetut neljä yleistä tarkoitusta Minahanin ja Rappaportin (2015) mukaan ovat:

 

Käyttäytymisen taustalla voi näiden neljän tarkoituksen lisäksi olla myös puhtaasti viestinnällinen tarkoitus, esimerkiksi tarve kertoa kivusta.

Arvioinnin kokonaisvaltaisuus on tärkeää. Silloin voidaan 1) tunnistaa ei-toivotun käyttäytymisen mahdolliset perimmäiset syyt, 2) ohjata ja opettaa lapsia ja nuoria käyttämään vaihtoehtoisia, tehokkaampia tai hyväksyttävämpiä keinoja vaikuttaa ympäristöönsä ja 3) auttaa kehittämään tarvittavia taitoja.

Muista vahvuudet ja vaikuttavuus

Käyttäytymistä arvioidessa ja analysoidessa on tärkeää tunnistaa käyttäytymisen tarkoituksen lisäksi oppijan vahvuudet, käyttäytymiseen liittyvät taitopuutteet, esimerkiksi omatoimisuudessa, ongelmanratkaisussa, vuorovaikutuksessa tai itsesäätelyssä, sekä ei-toivotun käyttäytymisen ilmenemismuodot, joista olet oppinut jo aikaisemmin tämän verkkokurssikokonaisuuden aikana.

Kuten yksilöidyssä käyttäytymisen tuessa ylipäätään, myös funktionaalista käyttäytymisanalyysia käytettäessä on tärkeää säännöllisesti palata tarkastelemaan käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä, annetun tuen vaikuttavuutta sekä mahdollisia tuen tapojen muuttamisen tarpeita sen varmistamiseksi, että sovitut tulokset saavutetaan sovitussa ajassa. Tärkeää on oppijan, hänen huoltajiensa ja ammattilaisten välinen sopimus siitä, miten käyttäytymistä tuetaan mahdollisimman johdonmukaisesti kaikissa ympäristöissä sekä kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussa että mahdollisuuksien mukaan myös muissa lapsen tai nuoren toimintaympäristöissä, kuten harrastuksissa. Käyttäytymisen tuen suunnitelmassa tulisi näkyä:

  • Ei-toivotun käyttäytymisen ilmenemismuoto ja oletus käyttäytymisen tarkoituksesta
  • Ensisijainen tuettava käyttäytymismalli
  • Ennakoivien tekijöiden tunnistaminen
  • Ei-toivotun toiminnan estäminen
  • Toivotun käyttäytymisen ja puuttuvien taitojen opettaminen
  • Toivotun käyttäytymisen ennakoiva tukeminen ja myönteinen vahvistaminen
  • Ei-toivotun käyttäytymisen (tahattoman) vahvistamisen välttäminen
  • Ympäristön muokkaaminen
  • Vuorovaikutuksen toimivuuden varmistaminen
  • Oppijoiden turvallisuuden varmistaminen

Työvälineitä käyttäytymisen analysointiin

Kokonaiskuvan saamiseksi on tärkeää yhdistää erilaisia tiedonhankintatapoja ja varata riittävästi havainnointiaikaa. Tietoa voidaan kerätä keskustelemalla oppijan, hänen huoltajiensa sekä varhaiskasvatuksen tai koulun lähiaikuisten kanssa, oppijan toimintaa seuraamalla ja erilaisia valmiita tietolähteitä, kuten osaamisen kartoitusten tuloksia tai aktiivisuuden ja tarkkaavuuden sekä itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen kartoitukseen tarkoitettuja lomakkeita hyödyntämällä.

Tiedon keräämisessä voidaan hyödyntää monia verkkokurssikokonaisuuden kohdennetun tuen kurssista tuttuja työkaluja, esimerkiksi jäävuorimallia, jonka avulla määritellään näkyvää käyttäytymistä sekä sen näkymättömiä taustatekijöitä, A-B-C -mallia, jossa havainnoidaan käyttäytymistä edeltäviä tekijöitä, käyttäytymistä ja sen seurauksia, tunteen kaari -mallia tilanteen kulun analysoimiseen sekä taitojen ja haasteiden analyysilomaketta. Lisäksi mahdollisten ja jo käytettyjen tuen keinojen arvioimiseen voidaan käyttää Käyttäytymisen tuen verkkokurssisarjan kohdennetun tuen tarkistuslistoja.

Aikaisemmasta kurssista tuttujen lomakkeiden lisäksi käyttäytymisen seurannan tukena voidaan käyttää käyttäytymisen tarkkailulomaketta ja käyttäytymisen tukemisen suunnitelmaa. Oppijoiden toiminnan lisäksi aikuiset voivat oman työnsä tukena käyttää suunnitelman käyttöönotto -lomaketta.

käsi, jonka päällä paperiKäyttäytymisen jäävuori

A_B_C -lomake

Itsesäätely ja tunteenkaari

Itsesäätelyn ja toiminnanohjauksen -lomake

Taitojen ja haasteiden analyysi -lomake

Kohdennetun tuen tarkistuslista varhaiskasvatus

Kohdennetun tuen tarkistuslista alakoulu

Kohdennetun tuen tarkistuslista yläkoulu

Käyttäytymisen tarkkailulomake

Käyttäytymisen tukemisen suunnitelma

Suunnitelman käyttöönotto


Halutessasi lue lisää ja löydä valmiita työkaluja käyttöösi:

Toimintatapoja erilaisiin ei-toivottuihin käyttäytymismalleihin https://pdo.ascd.org/LMSCourses/PD13OC003M/media/Special_Ed_CCSS_M3_Reading1.pdf

Afirm. Functional Behavior Assessment. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED595335.pdf

Center on PBIS. Opas käyttäytymisanalyysin käyttämiseen. https://www.pbis.org/resource/tier-3-brief-functional-behavior-assessment-fba-guide

Center on PBIS. Opas kokonaisvaltaiseen käyttäytymisanalyysiin. https://www.pbis.org/resource/tier-3-comprehensive-functional-behavior-assessment-fba-guide

Basic FBA to BIP -verkkokurssi. https://basicfba.com/school-wide-training/

Nuoliviiva.