Moduulin 3 johdanto, tavoitteet ja sisältö

Tämän moduulin suorittamiseen kuluu aikaa noin 3 tuntia.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa oppijalle tulee tarjota tukea heti, kun tuen tarve havaitaan. Tukea tulee antaa aina oirekohtaisesti eli siihen vaikeuteen, joka lapsella on, eikä diagnosoitu sairaus tai oireyhtymä tai oppimisvaikeuden toteaminen ei saa olla edellytys tuen saamiselle.

Samanlainen ulkoinen käyttäytyminen voi johtua monista eri syistä. Ratkaiseva ero yksittäisen, esimerkiksi huonosti nukutusta yöstä johtuvan haasteen, ja laajemman, diagnosoitavan pulman välillä on käyttäytymisen  kesto, laajuus ja sen aiheuttama haitta lapselle itselleen tai ympäristölle. Käyttäytymisen yksilöityä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten käyttäytymisen takana voi muiden syiden lisäksi monesti olla erilaisia diagnosointiakin vaativia oireyhtymiä tai häiriöitä. Diagnoosi auttaa ymmärtämään lapsen tai nuoren käyttäytymistä, tunteita ja oppimista sekä mahdollistaa oikeanlaisen, tarpeiden mukaisen tuen ja hoidon järjestämisen.

Joskus diagnoosi on helpotus myös lapselle tai nuorelle itselleen, koska se voi auttaa lasta ymmärtämään itseään ja omia tarpeitaan, sekä vähentää itsesyytöksiä ja ulkopuolisuuden tunteita. Oppijoiden tuen tarpeiden taustalla vaikuttavien asioiden sanoittaminen yhteisillä käsitteillä voi myös helpottaa yksilöidyn tuen järjestämistä monialaisessa yhteistyössä.

Diagnoosi voi olla merkityksellinen työkalu, joka auttaa lasta tai nuorta saamaan tarvitsemaansa tukea ja turvaa hänelle tasavertaiset mahdollisuudet oppia ja kehittyä. Sen avulla voidaan suunnitella ja kohdentaa lapselle tai nuorelle sopivia tukitoimia varhaiskasvatuksessa ja koulussa sekä terveydenhuollon lääketieteellistä tai psykososiaalista kuntoutusta ja hoitoa. Mahdollinen diagnoosi voi myös lisätä merkittävästi lapsen, nuoren ja hänen lähipiirinsä ymmärrystä hänen piirteistään ja käyttäytymismalleistaan. Tämä itsensä ymmärtäminen voi puolestaan vahvistaa itsetuntoa ja antaa keinoja omien tunteiden ja toiminnan säätelyyn.

Oppijan tuki ei koskaan saa varhaiskasvatuksessa tai koulussa olla riippuvainen diagnoosista

Vaikka diagnoosi voi olla hyödyllinen, on ensisijaisen tärkeää muistaa, että pedagoginen tuki ei saa koskaan olla siitä riippuvainen. Suomen perusopetuslaissa ei edellytetä diagnoosia tuen saamiseksi, vaan lähtökohtana on aina lapsen tai nuoren yksilöllinen tarve. Jos varhaiskasvatuksen tai koulun monialaisena yhteistyönä suunniteltu ja toteutettu tuki ei kuitenkaan riitä vastaamaan lapsen tarpeisiin, on ammattilaisilla tärkeä tehtävä ohjata perhettä eteenpäin palvelujärjestelmässä lisäselvityksiä varten.

On myös yleinen harhaluulo, että diagnoosin saaminen ratkaisisi kaikki ongelmat. Todellisuudessa diagnoosi on vain yksi osa kokonaisuutta, eikä se kerro kaikkea lapsen tai nuoren tilanteesta tai siitä, millaiset pedagogiset ratkaisut juuri häntä parhaiten auttavat, sillä tuen tarpeen taustalla vaikuttaa aina monia tekijöitä. Tätä erilaisten tekijöiden moninaisuutta on havainnollistettu yllä olevassa kuvassa. Sama diagnoosi voi myös näyttäytyä hyvin eri tavoin eri yksilöillä. Siksi varhaiskasvattajan ja opettajan ammatillinen osaaminen – kyky havainnoida lasta, tunnistaa hänen vahvuutensa ja vastata hänen haasteisiinsa arjen pedagogisin keinoin – on tärkein väline käyttäytymisellään reagoivan lapsen ja nuoren auttamisessa. Tuki on annettava aina heti tarpeen ilmetessä, odottamatta mahdollisia tutkimusprosesseja ja diagnooseja.

Vaikka pedagoginen tuki ei siis ole sidottu diagnooseihin, on tärkeää, että kasvatus- ja opetusalan ammattilaisilla on perustiedot yleisimmistä haastavan käyttäytymisen taustalla mahdollisesti vaikuttavista diagnooseista. Tämä tieto auttaa meitä ymmärtämään paremmin lapsen tai nuoren kokemusmaailmaa, haasteiden luonnetta ja sitä, millaiset tukitoimet voisivat olla erityisen tehokkaita. Siksi käsittelemme tässä moduulissa joitakin keskeisiä diagnooseja ja niiden tyypillisiä piirteitä.

On kuitenkin ehdottoman tärkeää muistaa ammatilliset rajat: diagnoosin asettaa aina lääkäri, ja se perustuu laajoihin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Kasvatus- ja opetushenkilöstön tehtävä ei ole koskaan diagnosoida tai edes esittää arvioita mahdollisista diagnooseista. Tämä pätee niin työyhteisön sisäisissä keskusteluissa kuin erityisesti vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa. Puhe ”mahdollisesta ADHD:sta” tai ”autismin kirjon piirteistä” voi aiheuttaa vanhemmille turhaa huolta ja hämmennystä. Meidän tehtävämme on havainnoida, kuvata lapsen toimintaa mahdollisimman objektiivisesti ja keskittyä pedagogisiin ratkaisuihin arjessa.

Erilaisia käytösoireita ja mahdollisia tekijöitä niiden takana

Kuten olet aikaisemmin tämän verkkokurssikokonaisuuden aikana oppinut, voidaan käytösoireet jakaa ulos- ja sisäänpäin suuntautuviin. Tyypillisiä ulospäinsuuntautuvia oireita ovat: fyysinen tai sanallinen aggressiivisuus, uhmakkuus, joka ilmenee esimerkiksi käskyjen ja sääntöjen vastustamisena, ylivilkkaus, tarkkaavaisuuden pulmat ja sosiaalisten sääntöjen rikkominen. Sisäänpäin suuntautuvia oireita voivat olla esimerkiksi: syrjään vetäytyminen, sosiaalisten kontaktien välttäminen ja vähäpuheisuus, ahdistuneisuus, kuten jatkuva huoli pelko ja levottomuus sekä masennusoireet, esimerkiksi jatkuva surullisuus tai kiinnostuksen ja energian puute.

Tyypillisesti ulospäin suuntautuvien käytösoireiden takana on jokin käytöshäiriö tai neuropsykiatrisia vaikeuksia ja sisäänpäin suuntautuvissa käytösoireissa erilaisia mielenterveyden vaikeuksia, kuten ahdistusta tai masennusta. Näiden lisäksi oppimisvaikeudet, erityisesti silloin, kun niihin ei ole saatu tukea, voivat aiheuttaa erilaista käytöksellä reagointia.

Tässä moduulissa luodaan katsaus käytöshäiriöihin, neuromoninaisuuteen, lapsille ja nuorille tyypillisiin mielenterveyshäiriöihin sekä oppimisvaikeuksiin. Koska käyttämämme kieli rakentaa todellisuutta, tulisi kasvatuksen ja opetuksen kentällä kuvata lapsia ja nuoria heidän näkyvien piirteidensä, esimerkiksi vuorovaikutuksen joustamattomuuden, ei diagnoosi- tai häiriönimikkeiden kautta. Vaikeuksista ja haasteista tulee kyllä voida puhua, mutta sekä ammattilaisten kesken että lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tulee aina puhua toivoa ja ratkaisuja lisäävällä tavalla.

Käyttäytymisestä puhuttaessa emme saa unohtaa sitä, kuinka käyttäytyminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa ympäristön, erityisesti muiden ihmisten, kanssa. Kasvattajan on hyvä yleisellä tasolla miettiä sitä, mihin on mahdollista vaikuttaa omaa toimintaa tai ympäristöä muokkaamalla ja kohdennettua tukea tarjoamalla, sekä minkälaisissa tilanteissa tulee oppijan ja hänen perheensä tueksi kutsua laajempaa verkostoa. Pohdittaessa rajan vetoa lisäselvittelyä vaativan käyttäytymisen ja tavanomaisen välillä voi tukena käyttää seuraavia kysymyksiä:

• Tarvitseeko oppija tavallista enemmän tukea arjessa selviämiseen?
• Kuinka paljon käyttäytyminen tai oppijan piirteet haittaavat arkea ja heikentävät toimintakykyä?
• Kuinka paljon käyttäytyminen tai oppijan piirteet aiheuttavat haittaa muille?
• Milloin ja missä piirteet tai käyttäytymismallit näkyvät?
• Kuinka pitkään käyttäytymismallit tai piirteet ovat näkyneet?

Jos havaitset tarpeen lisäselvittelyille, älä epäröi toimia. Rakenna oppijan ympärille häntä tukevien ammattilaisten verkosto ja keskity samalla sinulle kuuluviin perustehtäviin: toimivan arjen rakentamiseen, oppijan tukemiseen ja tukitoimien vaikuttavuuden arviointiin.

Moduulin 3 tavoitteet:

1. Oppia lisää ei-toivotun käyttäytymisen takana vaikuttavista tekijöistä
2. Lisätä ymmärrystä erilaisuuden ja erilaisten käyttäytymiseen vaikuttavien häiriöiden ja oireyhtymien huomioimisesta osana toivotun käyttäytymisen tukea
3. Saada lisää varmuutta kohdata erilaiset oppijat osana inklusiivista yhteisöä

Moduulin 3 sisältö:

1. Käytöshäiriöt
2. Neuromoninaisuus
3. Mielenterveys ja psyykkinen oireilu
4. Oppimisvaikeudet

Jo ennen moduulin oppitunteihin siirtymistä voit halutessasi kuunnella lisää:

Kouluilta podcast. Diagnoosit ja lisääntynyt tuen tarve, osa 1. https://open.spotify.com/episode/2Ko4AW2Iu0a48HsREDl8uB?si=Gsf_WnXvR6WH6LHZMygDng

Kouluilta podcast. Diagnoosit ja lisääntynyt tuen tarve, osa 2. https://open.spotify.com/episode/1s6wbMLci3oZNgkbl9isnU