Haastavien tilanteiden kulku, kesytys ja käsittely
Varhaiskasvatuksessa ja koulussa käyttäytymisellään reagointia ja haastavia tilanteita ei voi koskaan täysin välttää. On tärkeää kaikin keinoin, kuten ympäristöä muokkaamalla, ennakoinnilla, struktuureilla ja rutiineilla ehkäistä haastavia tilanteita. Jos tilanne kuitenkin tulee kohdalle, on tilanne käytävä jälkikäteen läpi, pohtia taustalla olevia tunteita ja täyttymättömiä tarpeita, lapsen tai nuoren ja meidän aikuisten toimintaa. Tämän pohjalta tulee tehdä tarvittavat muutokset arjen järjestelyihin, jotta vastaavilta tilanteilta jatkossa mahdollisuuksien mukaan vältytään.
Katso aluksi lastenpsykiatri Anita Puustjärven videoluento haastavan tilanteen kulusta ja kesytyksestä.
Poimi videota katsellessasi itsellesi muistiin keskeisiä asioita, joilla me kasvattajat pystymme haastavassa vuorovaikutustilanteessa vaikuttamaan omalla toiminnallamme tilanteen kulkuun.
Videon kesto 5:56
Kuten videoluennossakin tuli ilmi, on sekä aikaisemmilla kokemuksilla että tilannetekijöillä, kuten vuorovaikutuksella, valtava merkitys meidän ihmisten käyttäytymiseen ja tilanteen kulkuun. Käyttäytyminen ei milloinkaan tapahdu tyhjiössä, vaan on tapahtumasarja, jossa niin käyttäytymistä edeltävillä kuin siitä seuraavilla asioilla on keskeinen merkitys. Käyttäytyminen liittyy aina tilanteeseen ja ympäristöön, jossa se esiintyy. Kuten verkkokurssisarjan edellisessä osassa opimme käyttäytyminen voidaan käyttäytymispsykologisen ajattelun mukaan nähdä ärsyke-reaktiosarjoina ja esittää kirjainyhdistelmällä A-B-C , jossa A tarkoittaa edeltäjää (attendance), B käyttäytymistä (behavior) ja C seurausta (consequence).
Haastavien tilanteiden ennakoimisessa ja analysoimisessa tärkeintä on keskittyä A-kohtaan, niihin tapahtumiin, jotka edeltävät käyttäytymistä. Edeltäviin tapahtumiin voidaan ajatella sekä ne taustatekijät, joihin ammattikasvattajina emme juuri voi vaikuttaa, että tilanteeseen liittyvät tilannetekijät, joihin voimme onneksemme vaikuttaa. Suunniteltaessa tuen keinoja on tärkeä pohtia ja muokata niitä niin, että ne tukevat kaikkia lapsia ja nuoria.
Tuen suunnittelemisessa ja rakentamisessa keskeistä on tilanteen arviointi sekä haasteiden kartoittaminen. On tärkeää pyrkiä näkemään käyttäytymisen taakse. On tarkasteltava, mitä tausta- ja tilannetekijöitä käyttäytymiseen liittyy ja mikä saa itsesäätelyn pettämään. A-B-C-mallia voi käyttää konkreettisena työkaluna tilanteen jälkeiseen analyysiin niin aikuisten kesken kuin yhdessä lapsen kanssa. Jotta lapsi tai nuori voisi ymmärtää tilannetta ja siihen vaikuttaneita tekijöitä, on tärkeää purkaa tapahtunut tilanne osiin ja tämän analyysin pohjalta luoda suunnitelmaa siihen, kuinka jatkossa toimitaan, jotta tilanteet saataisiin ehkäistyä.
Erityisen tärkeä on keskittyä A-kohtaan eli haastavaa käyttäytymistä ennakoiviin tekijöihin. Tämän rinnalla tärkeää on pohtia sitä, kuinka voimme toimia toisin, jos vastaava tilanne jatkossa tulee eteen. Mitä tukea lapsi tai nuori kaipaa B-kohdassa? Voimmeko tarjota parempaa tukea esimerkiksi toiminnanohjaukseen tai itsesäätelyyn? Entä, kuinka voimme C-kohdassa yhä tehokkaammin kehuilla ja muulla myönteisellä palautteella vahvistaa toivottua käyttäytymistä. Kirjaamisen tukena voi käyttää yllä olevaa A-B-C-lomaketta. Tukea taustatekijöiden pohtimiseen saat taitojen ja haasteiden analyysi-lomakkeesta.
Lomakkeesta on tukea niiden taitojen määrittelemiseen, joita lapsen tai nuoren vielä pitää harjoitella. Taitopuutteet, jotka johtavat käyttäytymisellä reagointiin liittyvät useimmiten:
- toiminnanohjaukseen, kykyyn jäsennellä ja toteuttaa toimintoja
- kielelliseen prosessointiin, kykyyn muistaa ja ajatella samanaikaisesti
- kommunikaatioon, kykyyn kertoa tunteistaan, ajatuksistaan ja toiveistaan sekä ymmärtää
- itsesäätelyyn, kykyyn hillitä impulsiivista käyttäytymistä, rauhoittua ja pysyä rauhallisena
- tunnesäätelyyn, kykyyn sietää stressiä, toimia kärsivällisesti ja sinnikkäästi
- sosiaalisiin taitoihin, kykyyn muodostaa ja ylläpitää ihmissuhteita sekä toimia ryhmässä
- kognitiiviseen joustavuuteen, kykyyn muuttaa suunnitelmia ja toimintaa sekä arvioida syitä ja seurauksia monimutkaisissa yhteyksissä
Tilanneanalyysi
Käyttäytymisen säätelyssä tarvitaan paljon erilaisia itsesäätely- ja tunnetaitoja. Taitojen harjoitteluvaiheessa aikuisen mallintamisella sekä lasta tukevalla kanssasäätelyllä on keskeinen rooli. Tutkijat Stephen Kaplan ja Eugenie Wheeler kehittivät 1983 tunteenpurkausmallin, josta ruotsalainen psykologi Bo Hejlskov Elvén on piirtänyt oman versionsa. Se kuvaa käyttäytymisellä reagoimiseen johtavaa tunnetilan nousua, itsesäätelyn pettämistä ja tilanteen eskaloitumista sekä tunnetilan rauhoittumista.
Tunteen kaari on pelkistetty malli tasaisesta tunteen noususta ja laskusta. Kuten tiedämme todellisuudessa tunteen viriävät eri nopeuksilla ja erilaisilla voimakkuuksilla. Nämä erot liittyvät muun muassa synnynnäisiin temperamenttipiirteisiin, joista Riikka Riihonen aikaisemmin videoluennossaan puhui. Toisten tunteet syttyvät pienestä ärsykkeestä salamannopeasti ja mahdollisesti myös laantuvat yhtä nopeasti, toiset taas syttyvät hitaasti ja myös tunteesta yli pääseminen voi viedä pitkään.
Tunteen kaari -mallia voidaan käyttää tukena sekä ennakoivasti suunniteltaessa toimintamalleja haastavaan tilanteeseen että jälkikäteen jo sattuneiden käyttäytymisellä reagoimis-tilanteiden arviointiin. Jälkikäteen tilanteen osiin purkaminen mahdollistaa havaintojen pohjalta uusien toimintamallien suunnittelemisen, muutoksen ja oppimisen.
Seuraavassa videoluennossa kuulet, kuinka me aikuiset pystymme omalla toiminnallamme, vaatimuksia, odotuksia ja ympäristöä muokkaamalla, vaikuttamaan tilanteen muodostumiseen ja etenemiseen ja kuinka mallia voidaan käyttää tukena sekä käyttäytymisellä reagointi -tilanteen analysoimisessa ja käsittelemisessä että tuen suunnittelussa. Voit poimia videota katsellessasi itsellesi muistiin keskeisiä toimintamalleja tunteen kaaren eri vaiheissa toimimiseen.
Videon kesto 10:04
Videoluennon diat .pdf-tiedostona
Tilanne päällä
Tilanteen ollessa päällä turvallisen läsnäolevan aikuisen itsesäätely ja rauhallisuus on avain tilanteen ratkeamiseen. Meidän tulee toimia niin, ettemme provosoi tai voimista lapsen tai nuoren tunnereaktiota. Rauhoittumiselle on annettava aikaa ja mahdollistettava ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia osapuolia eikä muodosta uutta ongelmaa. Meidän aikuisten tulee pyrkiä ymmärtämään lapsen tai nuoren kokemusta ja suhtautua tilanteeseen myötätuntoisesti.
Tilanteeseen tulee puuttua mahdollisimman vähän ja antaa lapselle tai nuorelle aikaa ja tilaa rauhoittua. Lapsen tai nuoren on pystyttävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään hallinnan tunne. Aikuisina meidän tehtävänämme on viestiä omalla toiminnallamme koko ajan rauhallisuutta ja turvan merkkejä sekä pyrkiä näin rauhoittamaan tilanne.
- pyri mahdollisimman rauhalliseen ja vähä-tunteikkaaseen ilmaisuun
- vältä pitkäkestoista katsekontaktia
- älä vaadi katsekontaktia lapselta tai nuorelta
- astu mieluummin askel taakse kuin eteenpäin
- asetu tilanteessa lapsen tai nuoren suuntaan kylki edellä
- mahdollisesti nojaa johonkin tai istu
- pidä kädet alhaalla
- varmista turvallinen poistuminen itselle ja muille
Keskustelussa pyri pois vastakkainasettelusta ja johdattele ennemmin ajatuksia muualle. Jos lapseen tai nuoreen on tilanteessa pakko koskea, tee se rennoin lihaksin, rauhallisesti lapsen tai nuoren liikkeitä mukaillen ja päästä irti mahdollisimman pian. Muista, että fyysisen ohjaamisen tulee olla viimesijainen keino. Kaikessa ongelmanratkaisussa keskeistä on saada lapsi tai nuori ”kulkemaan samaan suuntaan” meidän kasvattajien kanssa. Muista, että ratkaisunavaimet ovat meillä aikuisilla.
Opit tällä verkkokurssilla vielä lisää rakentavasta myötäelävästä vuorovaikutuksesta (2.1.2) sekä yhteistoiminnallisesta ongelmanratkaisusta (2.5.1), jotka antavat lisää työkaluja haastavien tilanteiden ennakointiin, ratkaisemiseen ja käsittelyyn.
Haastavan tilanteen purku
Haastava käyttäytymistilanne aiheuttaa stressireaktion monesti kaikille tilanteessa olleille. On tärkeää, että tilanne päästään käymään läpi niin lapsen tai nuoren kuin tilanteessa olleiden aikuisten kanssa. Kuten videoluennossa kerrottiin on lapselle tai nuorelle annettava tilanteen jälkeen aikaa rauhoittua ja mahdollisuus siirtyä tavallisiin tekemisiin. Tilanteen käsittely, ennakoivien tekijöiden pohtimisen ja opettamisen aika on myöhemmin, kun akuutti tilanne on ohi ja lapsi tai nuori on saanut tyyntyä.
Lapsen- tai nuorentuntemus on avainasemassa pohdittaessa sitä, milloin asia on hänen kanssaan hyvä käydä läpi. Läpikäynnin tukena voidaan käyttää kuvia, pikapiirtämistä, sarjakuvittamista (ks. kohta 2.5.2) tai vaihtoehtokysymyksiä. Tärkeä on tässä niin kuin kaikessa muussakin vuorovaikutuksessa varmistaa ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen. Usein sopiva hetki voi olla esimerkiksi seuraavana päivänä. Tämä mahdollistaa kaikille tilanteen tarkastelun hieman kauempaa ja siihen suhtautumisen ilman päällä olevaa tunnereaktiota.
Käyttäytymisellä reagointi -tilanne saattaa nostaa myös tilanteessa olleilla aikuisilla pintaan monenlaisia tunteita, kuten pelkoa, suuttumusta, häpeää tai epäonnistumisen tunnetta ja herättää myös fyysisiä jälkireaktioita. Kenenkään ei pidä joutua lähtemään kotiin niin, että sydän vielä hakkaa ja kädet tärisevät. Työyhteisössä tulee olla mietittynä ne tavat, joilla haastavassa tilanteessa olleiden kanssa tilanne käsitellään. Oman tiimin tai esimerkiksi lähiesimiehen kanssa käyty purkukeskustelu voi olla riittävä keino, mutta on tärkeää myös miettiä, milloin on tarve esimerkiksi työterveyspalveluille tai työnohjaukselle.
Kyllikki Kerola ja Anna-Kaisa Sipilä (2017) ovat koonneet ohjeet haastavan tilanteen nopeaan purkuun aikuisten kanssa. Tämän tilanteen purun tavoitteena on tasapainon saavuttaminen ja samat ajatukset sopivat myös haastavan tilanteen käsittelemiseen lapsen tai nuoren kanssa.
Tässä Erilaiset oppijat -osiossa opittua hyödyntämällä voit laatia toimintasuunnitelman haastaviin tilanteisiin. Toimintasuunnitelmassa on hyvä näkyä havainnot mahdollisista laukaisevista tekijöistä, lista aikaisemmin toimineista keinoista niin tilanteen ehkäisemiseen kuin tilanteessa toimimiseen sekä mahdollisuuksien mukaan tieto siitä, milloin ja miten tilanne on lapsen tai nuoren kanssa paras käsitellä.
Kun etenet kurssin toiseen moduuliin, pääset tutkimaan vielä lisää tunteita, niiden taustalla vaikuttavia tarpeita sekä meidän kasvattajien mahdollisuuksia ja keinoja vastata näihin tarpeisiin. Verkkokurssikokonaisuuden seuraavassa, neljännessä osassa pääset lisäksi tutustumaan ratkaisukeskeiseen ja vahvuusperustaiseen ajatteluun käyttäytymisen tukemisessa sekä käyttäytymisen funktionaaliseen analyysiin, jossa arvioidaan, mitkä tekijät ylläpitävät ongelmia ja mitä taitoja tulisi harjoitella.
Taitojen ja haasteiden analyysi -lomake
Halutessasi voit katsoa lisää ja saada konkreettisia keinoja:
Bo Heljlskov Elvénin videopuheenvuoroja: https://eng.hejlskov.se/video/
Mannerheimin lastensuojeluliitto: Miten rauhoittaa raivoava lapsi https://www.youtube.com/watch?v=P4k5Yq6Dd80
Olet nyt oppinut lisää erilaisista lapsista ja nuorista sekä käyttäytymisellä reagointiin liittyvistä ennakoivista ja tilannetekijöistä. A-B-C- ja tunteenpurkausmalli antavat työkaluja haastavien tilanteiden käsittelyyn sekä sen suunnitteluun, kuinka tilanteita voidaan vastaisuudessa vähentää. Siirry nyt eteenpäin pohtimaan toimivan yhteistyön rakentamista ja merkitystä lapsen tai nuoren tukena.