4.1 Toiminta haastavissa tilanteissa
Turvallinen oppimis- tai työympäristö on jokaisen oikeus, eikä yhdenkään lapsen, nuoren tai aikuisen pitäisi tarvita sietää väkivaltaa tai sen uhkaa omassa arjessaan. Turvallisuuden tunne on ihmisen perustarve, edellytys kaikelle toiminnalle. Turvallisuutta voidaan ennakoivasti lisätä huomioimalla monipuolisesti psykososiaalinen, pedagoginen ja fyysinen oppimisympäristö, esimerkiksi huolehtimalla välittävästä vuorovaikutuksesta ja lämpimästä suhteesta kasvattajien ja oppijoiden välillä, suunnittelemalla ja harjoittelemalla turvallisuutta lisääviä toimintamalleja sekä varmistamalla fyysisen ympäristön turvallisuus.
Aggressiivinen käyttäytyminen harvoin tapahtuu yllättäen, sattumanvaraisesti tai ilman syytä. Sen taustalla vaikuttavat monet tämän verkkokurssikokonaisuuden tässä ja aikaisemmissa osissa käsitellyt tekijät, esimerkiksi puutteet sosioemotionaalisissa ja käyttäytymisen taidoissa, oppijan fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyvät tekijät, traumatausta tai opitut epäsuotuisat käyttäytymismallit. Oppijoilla saattaa olla takanaan epäonnistuneita kohtaamisia ja epäluottamusta aikuisia kohtaan, joka vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä kaikissa tilanteissa. Tärkeää on myös muistaa, että käyttäytyminen tapahtuu aina suhteessa kyseessä olevaan hetkeen ja ympäristöön, sen olosuhteisiin, ihmisiin ja heidän toimintaansa. Aggressiivinen käyttäytyminen on tilanteessa lapsen tai nuoren näkökulmasta ainoa tai ainakin sillä hetkellä paras tapa toimia.
Keskeinen heikon turvallisuuskulttuurin piirre on reaktiivisuus ja siksi tiedonkerääminen ja tilanteiden ennaltaehkäisy on tärkeää. Varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa voidaan kerätä tietoa yhteisön turvallisuuteen vaikuttavista asioista ja haastavista tilanteista. Siitä, minkälaisia ne ovat, ja missä ja milloin ne tapahtuvat. Tärkeää olisi lisäksi kerätä tietoa hyvistä, toimivista käytänteistä ja toimintatavoista. Tämä tiedonkeruu tapahtuu työnantajan ohjeiden mukaisesti. Osa tiedonkeruuta ovat esimerkiksi väkivalta- ja läheltä piti -ilmoitukset. Näiden ilmoitusten käsittely ja niiden mukaan tehtävät tarpeen mukaiset turvallisuutta lisäävät toimenpiteen ovat tärkeässä osassa haastavien tilanteiden ehkäisyssä.
Haastavat ja vaaralliset tilanteet voivat liittyä fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai rakenteelliseen turvallisuuteen. Esimerkkejä fyysiseen turvallisuuteen liittyvistä tapauksista ovat toiseen oppijaan tai henkilökuntaan kohdistuva väkivalta, psyykkiseen turvallisuuteen liittyen toiseen oppijaan tai henkilökuntaan kohdistuva verbaalinen solvaus tai uhkaus, sosiaaliseen turvallisuuteen liittyen oppijan sosiaalisten normien vastainen käytös, kuten oppitunnin häirintä, kiroilu tai rasistiset puheet ja rakenteelliseen turvallisuuteen liittyen tahallinen kiinteistöön tai kalusteisiin kohdennettu vahingonteko.
Kun lapsi tai nuori käyttäytyy haastavasti, vaatii se kasvattajilta kärsivällisyyttä ja aikaa. Ammattikasvattajan tulee olla valmis ottamaan vastaan oppijan kielteiset tunteet esimerkiksi viha, ärtymys tai välinpitämättömyys. Haastavaksi koetussa tilanteessa voivat vuorovaikutuksen tukena toimia esimerkiksi kysymysten esittäminen sekä lapsen tai nuoren kokemuksen ja tunteiden sanoittaminen, ymmärtäminen ja validoiminen. Keskeisen tärkeää on myös osata tunnistaa ne hetket, jolloin on parempi olla hiljaa. Puhe ei ylipäänsä ole haastavissa tilanteissa useinkaan paras tai toimivin kommunikointitapa. Kasvattajan on tärkeä havainnoida lasta tai nuorta, ja antaa hänelle mahdollisuus kertoa ajatuksistaan, kokemuksistaan tai huolistaan esimerkiksi vaihtoehdoista valitsemalla, piirtämällä tai kirjoittamalla.
Uhkaavassa, vaarallisessa tai väkivaltaisessa tilanteessa, on tärkeää lähestyä aggressiivisesti käyttäytyvää lasta tai nuorta ymmärryksellä ja myötätunnolla, antaen säätelytukea sekä aikaa ja tilaa rauhoittua. Tapahtumien kulun tai käyttäytymisen syiden selvittämisen aika on myöhemmin. Keskeistä on säätelytuen tarjoaminen ja rauhoittumisen mahdollistaminen lasta tai nuorta kuunnellen.
Jälkeen päin tilannetta selvitettäessä on keskeistä kuulla oppijan ajatuksia ja huolia sekä toimia yhteistyössä oppijan lisäksi hänen huoltajiensa ja monialaisten toimijoiden kanssa suunnitellen ja toteuttaen sellaisia järjestelyjä, joilla tilanteiden kärjistyminen vaarallisiksi voidaan jatkossa välttää. Yhdessä kirjattava turvasuunnitelma on yksi toimiva työkalu oppijan ajatusten ja toiveiden kirjaamiseen, tiedon ja toimintatapojen välittämiseen kaikille lapsen tai nuoren kanssa toimiville aikuisille.
Kuten varmasti aikaisemmisata kurssiosista muistat vaikuttava ja toimiva käyttäytymisen tuki perustuu myönteisiin kasvatuskäytänteisiin ja on proaktiivista ja ennakoivaa. Rangaistukset eivät auta oppijaa muuttamaan toimintatapojaan, vaan voivat jopa pahentaa tilannetta ja vahvistaa negatiivista käytösmallia.
Vuorovaikutuksen merkitys haastavissa tilanteissa ja toivotun käyttäytymisen tukemisessa
Hyvä vuorovaikutus ja yhteys haastavasti käyttäytyvän lapsen tai nuoren kanssa on avain onnistuneelle toiminnalle myös kriisiytyvässä tilanteessa. Siksi vuorovaikutukseen kannattaa panostaa ennakoiden. Toimivia vuorovaikutustapoja haastaviin hetkiin voi harjoitella etukäteen esimerkiksi mielikuvaharjoitteluna tai draaman keinoin. On tärkeää ymmärtää aggressiivisen käyttäytymisen taustalla vaikuttavia syitä ja osana opettaa, mallintaa ja harjoitella rakentavia tapoja ilmaista itseään ja käsitellä tunteitaan osana kaikkea varhaiskasvatuksen ja koulun toimintaa.
Voit halutessasi kerrata verkkokurssikokonaisuuden edellisestä osasta haastavien tilanteiden kulku, kesytys ja käsittely-oppitunnista itsesäätelyn merkitystä ja toimintatapoja tunteen kaaren eri vaiheisiin. Edellisissä kurssiosissa olet lisäksi oppinut paljon vuorovaikutuksen mekanismeista sekä erilaisia toimintamalleja onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja ongelmanratkaisuun. Olemme koonneet tähän vielä aikaisemmista verkkokurssiosista tutut videot ja voit halutessasi kerrata oppimaasi katsomalla ne vielä uudelleen.
Rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen (Nonviolent Communication, NVC) ytimessä ovat myötätunto ja empatia ja sen tavoitteena on parempi vuorovaikutus ja kommunikaatio. Seuraavassa videoluennossa Itlan asiantuntija Päivi Uro kertoo Marshall B. Rosenbergin kehittämästä toimintamallista.
Videon kesto 11:41
Rakentavan ja myötäelävän vuorovaikutuksen tavoin Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu on vaiheittain etenevä prosessi, jossa keskeistä on empaattinen kuuntelu sekä yhteisen ymmärryksen ja ratkaisun löytäminen. Tämä Ross W. Greenen kehittämä menetelmä on tarkoitettu erityisesti kouluympäristöön käyttäytymisellään reagoivien lasten tueksi. Menetelmän tukena voit käyttää aikaisemmista kurssiosista tuttuja Taitojen ja haasteiden analyysi -lomaketta ja Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisusuunnitelma -lomaketta. Videoluennolla kuulet enemmän toimintamallista.
Videoluennon kesto 10:28
Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisu videoluennon diat
Vielä viimeisenä ennen siirtymistäsi Uhka- vaara ja väkivaltatilanteisiin voit kertauksena katsoa erityisopettaja Sami Anttosen vinkit toimivaan vuorovaikutukseen.
Videon kesto 3:52
Haastavistakin tilanteista voidaan selvitä. Laadukkaan vuorovaikutuksen, yhteistoiminnallisen ongelmanratkaisun, itsesäätely- ja sosioemotionaalisten taitojen opettamisen lisäksi on tärkeä ennakolta varautua, suunnitella ja harjoitella sekä alkavan uhka- tai vaaratilanteen merkkien tunnistamista että erilaisissa tilanteissa ja niiden jälkeen toimimista.
Taitojen ja haasteiden analyysi-lomake
Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisusuunnitelma
Halutessasi lue lisää:
OAJ. Haastavat tilanteet arjen työssä. https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/opettajan-vastuut-ja-velvollisuudet/haastavat-tilanteet-arjen-tyossa/
Lapsiystävällisen kohtaamisen kymmenkohtainen tarkistuslista https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/lasten-kohtaaminen-palveluissa/
Näin opit paremmaksi kuuntelijaksi https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/nain-opit-paremmaksi-kuuntelijaksi/
Arvostava kohtaaminen https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/ymparisto/arvostava-kohtaaminen/
