2.3 Kohdennettu toivotun käyttäytymisen opettaminen ja vahvistaminen
Kuten jo tiedät, esiintyy haastavaksi koettua käyttäytymistä ennen kaikkea tilanteissa, joissa lapset ja nuoret eivät tiedä, minkälaista käyttäytymistä tilanteessa odotetaan tai kun lapsilta ja nuorilta odotetaan taitoja, joita heillä ei vielä ole. Käyttäytymisen kohdennetussa tuessa tulee keskittyä niihin tilanteisiin, jotka erityisesti haastavat ryhmää tai niihin lapsiin, jotka tarvitsevat muita enemmän tukea ja ohjausta. Keskeistä on käyttäytymisodotusten selventäminen ja näkyväksi tekeminen, niiden tehostettu opettaminen sekä sääntörikkomuksiin reagoiminen sovitusti etenevän systemaattisen mallin mukaisesti. Yhteisten selkeiden käytänteisen ja rakenteiden luominen ja niiden johdonmukainen käyttäminen on tuen onnistumisen kannalta keskeistä.
Käyttäytymisen pulmat häiritsevät niin oppijan itsensä kuin muiden lasten ja nuorten oppimista ja osallistumista varhaiskasvatus- tai koulupäivään. Haastavaksi koetut käyttäytymismallit ovat usein mitattavia eli ne on helppo havaita ja niiden esiintymistiheyttä pystyy laskemaan. Kuten tiedät, käyttäytymisellä reagointi voi olla niin ulos- kuin sisäänpäin suuntautuvaa. Tyypillisiä käyttäytymismalleja, joihin kohdennetulla käyttäytymisen opettamisella ja vahvistamisella voidaan vaikuttaa ovat vastaan väittäminen, päälle puhuminen tai muu opetuksen häiritseminen, yhteisen omaisuuden tuhoaminen, fyysinen tai sanallinen aggressiivinen käyttäytyminen, ikätasoon sopimattomat raivokohtaukset, kiusaaminen sekä epätyypillisemmät käyttäytymismallit, kuten huijaaminen, lupausten pettäminen, tiedon pimittäminen tai varastaminen.
Lisää omalla toiminnallasi lapsen ja nuoren mahdollisuuksia onnistua!
Ei-toivottuun käyttäytymiseen voidaan kohdennetussa käyttäytymisen tuessa vaikuttaa uudelleen opettamalla ja tehostamalla yhteisten käyttäytymisodotusten vahvistamista sekä muodostamalla kohdennetusti pienemmälle ryhmälle tai yksilölle ryhmän yhteisistä käyttäytymisodotuksista johdettuja tarkempia käyttäytymisodotuksia.
Käyttäytymisodotusten mukainen toivottu käyttäytyminen on olennainen osa oppijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia sekä viihtyvyyttä edistävää, turvallista oppimisympäristöä. Asiallisen, tilannetietoisen käyttäytymisen ja hyvien tapojen opettaminen sekä oppilaiden ohjaaminen toisten ihmisten ja ympäristön huomioimiseen sekä sovittujen sääntöjen ja toimintatapojen noudattamiseen on osa opetussuunnitelman mukaista toimintaa.
Yhteisössä on tärkeää tietoisesti luoda yhteinen käsitys toivotusta käyttäytymisestä sekä niistä tavoista, joilla käyttäytymistä tuetaan ja opetetaan. Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa on myös entistä tärkeämpää tunnistaa eri ammattilaisten ja ammattiryhmien kompetenssi ja työnjako sekä huomioida ammattilaisten erilaiset koulutus- ja muut taustat.
Toivotun käyttäytymisen määritteleminen
Kohdennetun käyttäytymisen tuessa tulee määritellä tarkasti, rajatusti ja kaikille osapuolille ymmärrettävästi toivottu käyttäytyminen. Ryhmässä voi esiintyä monenlaista ei-toivottua käyttäytymistä. Näistä käyttäytymismalleista osa voi esiintyä kaikissa arkiympäristöissä ja tilanteissa ja osa vain joissakin.
Kohdennettua tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren käyttäytymisen takana olevien taitopuutteiden selvittäminen on perusta, jolle käyttäytymisodotukset, tavoitteet ja tuki rakentuvat. On tärkeää rajata ongelmaa ja priorisoida, keskittyä kerrallaan yhteen tai korkeintaan kahteen asiaan.
”Jos voisimme muuttaa vain yhden asia, mikä se olisi?”
Taitopuutteiden selvittämiseen voidaan havainnoinnin ja keskustelujen tukena käyttää tilanneanalyysi sivullakin esiteltyä lomaketta. Kun taitopuutteet ovat selvillä, tulee pohtia yhteistoiminnallisesti yksittäisen lapsen ja nuoren tai ryhmän kanssa, mikä on tärkein asia, joka tulee oppia. Mikä on se taito, jonka harjoittelemisesta aloitetaan ja joka mahdollisesti mahdollistaa myös muiden taitojen oppimisen.
Kun ongelma ja taito on rajattu, luodaan siihen liittyen konkreettinen ja selkeä käyttäytymisodotus, tavoite, jota kohti lähdetään työskentelemään tavoitteen mukaista käyttäytymistä opettaen, vahvistaen ja harjoitellen.
Toivotun käyttäytymisen opettaminen
Mitä pidempään ei-toivottu käyttäytymismalli on jatkunut, sitä syvemmälle se voi olla juurtunut. Uuden taidon oppimiseksi tarvitaan myös vanhasta tavasta pois oppimista ja siksi jokaisen pienenkin edistysaskeleen huomaaminen on tärkeää.
Kasvattajilta vaaditaan taitoa löytää ne pedagogiset keinot, joilla toiminnasta saadaan lapsille ja nuorilla mielekästä. Tärkeää on käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten kanssa huomioida niin sanottu ”päivän kunto” ja muistaa se, kuinka toimintaedellytykset voivat vaihdella päivästä ja tilanteesta toiseen. Kasvattajina meidän on tarkalla silmällä ja korvalla havaittava näitä muutoksia ja muokattava omaa toimintaamme ja tilanteessa lapselle tai nuorelle annettavaa tukea.
On tärkeä muistaa opettamisen lisäksi mallintaa toivottua käyttäytymistä sekä tarjota kohdennetusti tilaisuuksia harjoitella käyttäytymismallia erilaisissa tilanteissa.
Toimintamalleja kohdennettuun käyttäytymisen opettamiseen ja vahvistamiseen
Yksittäisten kohdennettua käyttäytymisen tukea tarvitsevien lasten ja nuorten kohdalla kirjallisuudesta nouseva keino tukea toivottua käyttäytymistä on tavoitesuuntautunut toimintamalli, jossa määritellään rajattu määrä (1-2) kohdennettuja käyttäytymisodotuksia, niiden toteutumisen mittaamisen tapa sekä tavoitetaso käyttäytymismallin esiintyvyydelle arjessa.
Check in Check out, CICO-toimintamalli on yksi mahdollisuus tavoitteelliseen käyttäytymisen kohdennettuun tukeen. CICO on kouluympäristössä kansainvälisesti vaikuttavaksi tutkittu menetelmä. Menetelmän keskeisiä elementtejä ovat:
- selkeät käyttäytymisodotukset ja rajatut tavoitteet
- johdonmukainen palaute, toivotun käyttäytymisen vahvistaminen
- aikuisen huomion lisääminen
- yhteisön yhdensuuntainen toiminta
CICO on todettu vaikuttavaksi etenkin niiden lasten ja nuorten kohdalla, joiden haastavaksi koettu käyttäytyminen liittyy aikuisten huomion saamiseen. CICO tuella on pystytty vaikuttamaan esimerkiksi huuteluun, kommentointiin ja muuhun ääntelyyn, vaelteluun ja tehtävistä kieltäytymiseen.
Malli on adaptoitu suomalaiseen koulukontekstiin ja sen soveltuvuutta ja vaikuttavuutta on tutkittu (Karhu, 2018). Kummi 17-materiaali Check in Check out (CICO) – toimintamalli käyttäytymisen yksilölliseen tukemiseen toimii mallin suomalaisena käsikirjana.
CICO-toimintamallissa keskeinen arjen työkalu on tavoite- ja pistekortti, joka kulkee oppijan mukana. Käyttäytymisen tuen verkkokurssin tekijöiden esimerkkiversiossa samaan korttiin kootaan koko viikon pisteet (tulosta 2 sivua yhdelle). Jos kortti on lapsella tai nuorella näkyvästi esillä esimerkiksi pulpetilla tai sermiin / seinään kiinnitettynä, voi siitä esimerkiksi taittaen ja tarralapuilla peittäen pitää yhden päivän kerrallaan näkyvissä. Paperisen pistekortin lisäksi erityisesti isommilla oppilailla toimiva voisi olla myös sähköinen pistekortti. Alla näet esimerkin täytetystä pistekortista.
Ryhmätasolla käyttäytymisen tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata vastaavasti lomakkeella. Ryhmälomake toimii koontityökaluna yhteisesti sovittujen käyttäytymisodotusten, sääntöjen ja toimintaohjeiden uudelleen opettamisessa ja vahvistamisessa. Ryhmätason lomake kannattaa ottaa käyttöön silloin, jos ei-toivottu käyttäytyminen on yleistynyt ryhmäilmiöksi ja ryhmän tai luokan on vaikea säilyttää oppimisen mahdollistava työrauha. Myös ryhmätasolla on hyvä valita yksi tai kaksi käyttäytymisodotusta, joita kerrallaan seurataan.
Ryhmätasolla voidaan käyttää yksilölomaketta sovellettuna ja antaa ryhmälle yhteiset ”plussat” yhteiseen pottiin. Toinen tapa on kerätä ryhmässä kaikkien oppilaiden oppilaskohtaisia onnistumisia, laskea ne yhteen ja kokonaiskertymän mukaan vahvistaa onnistumisia ryhmän sopiman motivaatiojärjestelmän mukaisesti palkitsemalla.
Ryhmälomakkeen tilalla onnistumisen merkkeinä voivat olla myös esimerkiksi positiiviset Wilma-merkinnät, tarralomakkeet tai helmipurkit. Ryhmän aikuisten tulee yhteisesti pohtia, kuinka ryhmätason kohdennetun käyttäytymisen onnistumiset kerätään ja merkitään. Aikuisten sitoutuminen ja samanlainen toiminta on tärkeä tekijä tuen intervention onnistumisessa. Alakoulun ylemmillä luokilla ja yläkoulussa työskentely on tehokkainta, jos useampi tai kaikki ryhmää opettavat opettajat ottavat yhteisen mallin tunneillaan käyttöön.
Työrauha kaikille -toimintamallissa on esitelty malli yläkoulun aineenopettajien yhteistyöhön käyttäytymisen yleisessä ja kohdennetussa tuessa. Kummi 9 Työrauha kaikille – toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi -kirjassa esitellään nämä toimintatavat.
Toivotun käyttäytymisen tukemisen suunnitelma
Suunnitelmallisuus on kaiken opettamisen ja käyttäytymisen muuttumiseen tähtäävän toiminnan perusta. Toivotun käyttäytymisen tukemisen suunnitelma voidaan luoda joko yksittäiselle lapselle tai nuorelle tai kohdennettua tukea tarvitsevalle lapsiryhmälle.
Suunnitelma toimii työkaluna yhdensuuntaiselle käyttäytymisen opettamiselle ja vahvistamiselle. Tämä suunnitelma voidaan yksittäisen oppijan kohdalla kuvata myös osana hänen varhaiskasvatussuunnitelmaansa tai esi- ja perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen dokumentteja (huom. muuttuva lainsäädäntö 2025).
Huomaa, että toivotun käyttäytymisen tukemiseen suunnattujen kohdennettujen interventioiden tulee olla rajattuja ajaltaan. Tavoitteita tulee myös tarpeen mukaan muokata vastaamaan paremmin haastetta. Kun siirryt eteenpäin opit ensin lisää tavoitteiden asettamisesta ja sen jälkeen toivotun käyttäytymisen vahvistamisesta erilaisilla motivointijärjestelmillä.
mkt_ryhmälomake_oppilaskohtainen
