5.1 Laadukas käyttäytymisen tuki on jokaisen oppijan oikeus

Laadukas käyttäytymisen tuki vaatii yhteistyötä ja ymmärrystä, ja on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. Syyllisten ja syytettyjen etsiminen ei ole keino tukea oppijaa eikä siitä useinkaan ole tilanteelle mitään apua. Syyllisten etsimisen sijaan ymmärrys tilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä mahdollistaa ratkaisujen löytämisen, yhteistyön tekeminen ja  oppijalle sopiva, vaikuttavan tuen järjestämisen.

Kolme aurinkoa. Auringoissa tekstit: hän ei ole vaikea, hänellä on vaikeaa, it´s not about will but skills, lapset käyttäytyvät oikein, jos osaavat.

Kuten verkkokurssikokonaisuuden aikana olet oppinut, on käyttäytymisen tuen järjestämisessä keskeisellä sijalla ajatus tuen joustavasta tehostuvuudesta. Perustana on yhteisön toimintakulttuuri ja oppimisympäristöjen rakentaminen käyttäytymistä tukeviksi sekä tuen vahvistuminen tarve ja tietoperustaisesti. Pienten signaalien havaitseminen, varhainen tuki ja varhainen puuttuminen ovat avaimia lasten ja nuorten oikea-aikaiseen tukeen, ongelmien vähentämiseen ja onnistumiseen.

Kolmiomalli tuen tasoista. KÄyttäyttymistä tukeva oppimisympäristö. Tason 1 keinot tukevat kaikkia lapsia ja kasvattajia kaikissa oppimisympäristöissä. Tuen perusta on välittävä, turvallinen ilmapiiri, joka luo perustan myönteiselle, ennakoivalle käyttäytymisen tuelle. Yleisen tuen keinot ovat riittävä tuki neljälle viidestä lapsesta ja nuoresta.   Kohdennettu tuki. Tason 2 tukitoimia tarvitsee keskimäärin 1015% lapsista ja nuorista. Kohdennetun tuen tasolla arvioidaan yleisen tuen eri osien toimivuutta ja arvioinnin pohjalta rakennetaan yleisen tason tuen päälle suunnitelmallista ja todetun haasteen mukaan kohdennettua interventiotukea. Yksilöity tuki. Tason 3 keinoja tarvitsee 1-5% lapsista ja nuorista. Tuki on yksilöllistä, moniammatillista, intensiivistä, tarve- ja toimintalähtöistä. Mukaillen: Center on PBIS 2023 a, 2023 b, 2024, Horner et al. 2015, Simonsen et al. 2021.

Yksilöity vahva käyttäytymisen tuki on parhaimmillaan hyvinvointia tukevaa, oppijalähtöistä ja vahvuusperustaista. Ensisijaisena tavoitteena tulee olla onnistunut varhaiskasvatus- tai koulupäivä. Sellainen päivä, jonka jälkeen sekä oppija itse että kaikki toisetkin voivat lähteä kotiin hyvillä mielin ja yhdessä voidaan todeta kuinka mukava on ollut yhdessä toimia ja mitä seuraavana päivänä on odotettavissa.

Väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja esimerkiksi koulupäivän keskeyttämiseen päättyvä tilanne ei opeta lapselle tai nuorelle mitään. Onnistuneen päivän saavuttamiseksi pitää päivän sisällä olevat tavoitteet muokata sellaisiksi, että niiden saavuttaminen onnistuu. Lisäksi on pohdittava tarkasti ne tuen keinot, joilla oppijaa autetaan onnistumaan. Kun tuki ja resurssit annetaan ennakoiden, voidaan välttää tilanteen kärjistyminen ja kokonaistilanteen paheneminen.

Joskus tuki voi tarkoittaa esimerkiksi hyvin vahvaa eriyttämistä, toimimista kahdestaan aikuisen kanssa, toimimista eri tilassa tai toimimista sellaisen vertaisen kanssa, jonka kanssa toiminnan tiedetään onnistuvan. Kun riittävä tuki tarjotaan ennakoiden, ei ehkä päädytä tilanteisiin, joiden rauhoittaminen ja turvaaminen vaatii useita aikuisia. Tällainen proaktiivinen toiminta lisää koko yhteisön turvallisuutta.

Vahvuus- ja ratkaisukeskeisyys, taitojen harjoitteleminen ja ympäristön muokkaaminen ovat käyttäytymisen tuen ytimessä. Tuen järjestämisen perustana on tärkeä kartoittaa ne asiat, jotka lapsen tai nuoren arjessa ja käyttäytymisessä ovat toimivia. Tämän kartoituksen tukena voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Mitkä asiat varhaiskasvatuksessa tai koulussa onnistuvat ilman ei-toivottua, mahdollisesti väkivaltaista käyttäytymistä, tai sen uhkaa?
  • Missä asioissa oppija on taitava, mistä hän innostuu ja pitää?
  • Minkälaisten keinojen tiedämme lisäävän toivottua käyttäytymistä?
  • Millä tavoilla voimme auttaa lasta tai nuorta onnistumaan?
  • Ketkä ovat niitä aikuisia tai vertaisia, joiden kanssa toiminta onnistuu?
  • Mihin aikaan päivästä toiminta onnistuu parhaiten?
  • Kokeeko oppija olonsa turvalliseksi?
  • Tuleeko oppija kuulluksi ja ymmärretyksi vuorovaikutustilanteissa aikuisten ja vertaisten kanssa?
  • Tarvitseeko oppija tehostettua käyttäytymisen tai sosioemotionaalisten taitojen opettamista ja harjoittelua?
  • Tarvitseeko oppija yksilöityä tukea vireystilan säätelyyn tai henkilökohtaista tauottamista?
  • Tarvitseeko oppija tarkemman jäsentämisen tai yksilöityä eriyttämistä?
  • Tarvitseeko oppija yksilöityä fyysistä tilaa tai tukea aistisäätelyyn?
  • Onko oppijan ja hänen huoltajiensa näkemykset kuultu ja otettu huomioon?
  • Ketkä ammattilaiset ovat tärkeitä ottaa mukaan tuen järjestämiseen?

Nuoliviiva.

On aika siirtyä verkkokurssin viimeiselle tietosivulle. Kurssi lopuksi pääset tutustumaan funktionaaliseen käyttäytymisanalyysiin (FBA) ja sen mahdollisuuksiin käyttäytymisen tuen  suunnitelmallisessa  järjestämisessä.Nuoliviiva.