3.2 Neuromoninaisuus
Neuromoninaisuus on läsnä varhaiskasvatus- ja koulumaailmassa ihan jokaisena päivänä. Kutsutaan ilmiötä sitten neuromoninaisuudeksi, neurokirjoksi, neuroepä- / neurotyypillisyydeksi, neuroerityisyydeksi, neuropsykiatrisiksi tai neurokehityksellisiksi haasteiksi, on oppijan kohtaaminen, hänen näkemisensä ja koko ihmisyyden kirjon arvostaminen sellaisenaan keskeistä. Nimityksellä tai mahdollisella diagnoosilla ei ole merkitystä, tärkeää on mahdollistaa ammattilaisten toimintaa ja ympäristöä muokkaamalla jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus osallistua, oppia ja onnistua.
Neuromoninaisuus ja erityisesti kohtaamattomat ja sopivaa tukea vaille jääneet neurokirjon piirteiden aiheuttamat hankaluudet varhaiskasvatus- tai kouluarjessa, ovat yksi yleisimpiä käyttäytymisellä reagoinnin takana vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksesta tiedetään, että mitä enemmän oppijalla on aktiivisuus- ja tarkkaavuushäiriön oireita, sitä enemmän hänellä oli myös ulospäin suuntautuvaa käyttäytymisellä reagointia. Yhteydet ADHD-oireiden ja uhmakkuuden tai käytösoireiden välillä ovat voimakkaampia yliaktiivisuus ja impulsiivisuus -tyyppisessä kuin tarkkaamattomuustyyppisessä häiriössä. Myös neuromoninaisuuteen tyypillisesti kuuluvilla toiminnanohjauksen vaikeuksilla tiedetään tutkitusti olevan yhteyttä vaikeuksiin kaverisuhteissa.
Oppijalla, jolla on neurokirjon piirteitä voi olla haasteita monenlaisissa varhaiskasvatus- ja koulupäivän asioissa. Sääntöjen ymmärtäminen ja noudattaminen voi olla vaikeaa, yhteiseen tekemiseen osallistuminen tai annettujen tehtävien tekeminen ei onnistu yrityksestä huolimatta, omista tavaroista huolehtiminen on vaikeaa, kaverisuhteissa ja aikuisten kanssa tulee helposti kiistoja ja erilaiset tilanteet ja siirtymät paikasta toiseen kuormittavat. Myös sopeutuminen muutoksiin ja päivän aikana tapahtuviin erilaisiin ympäristöihin ja ryhmiin voi olla vaikeaa. Kun toimiminen ei onnistu, ei-toivottu käyttäytyminen voi lisääntyä ja oppija saa aikuisilta usein negatiivista palautetta niin käyttäytymisestään kuin vaikkapa myöhästymisestä, unohtuneista tehtävistä tai sotkuisesta paikasta. Meidän aikuisten tehtävänä onkin aktiivisesti katkaista alkava negatiivinen kierre, tukea oppijaa onnistumaan ja mahdollistaa myönteisen oppijaminäkäsityksen muodostuminen.
Yksilöityä käyttäytymisen tukea tarvitsevilla neurokirjon lapsilla ja nuorilla on usein yksi tai useampi neurokehityksellinen diagnoosi. Ylläolevassa varjossa ovat kuvattuina tyypillisimmän neurokirjon ryhmät. Lisäksi neurokirjoon kuuluvat myös oppimisvaikeudet, joista pääset lukemaan erikseen kohdassa 3.4.
Yhteistä neurokirjon diagnooseille on aivojen erilainen tapa toimia ja yksilön erilainen tapa nähdä ja ymmärtää asioita. Niihin liittyy haasteita esimerkiksi toiminnan- ja tarkkaavuuden ohjaamisessa, itsesäätelyssä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, ei-kielellisessä ja kielellisessä kommunikaatiossa sekä aistitiedon käsittelyssä. Neurokirjoon liittyy monesti myös oppimisen, motoriikan ja unen haasteita. Piirteet ja niiden ilmeneminen vaihtelevat yksilöllisesti ja myös samalla henkilöllä eri aikoina. Kuormitus ja stressi tyypillisesti lisäävät haasteita ja neurokirjon lasten ja nuorten tukemisessa apu voi löytyä edellisestä verkkokurssiosasta tutusta kuormitusapurista.
Neuromoninaisen arjen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa perustuu hyvään ja toimivaan toivottua käyttäytymistä tukevaan oppimisympäristöön, jota oppijakohtaisesti kohdennetaan ja yksilöidään tarve ja tietoperustaisesti. Hyvin keskeisellä sijalla on ilmainen ja heti käyttöön otettava keino, ymmärtäminen, vuorovaikutus ja kohtaaminen, joista asiantuntijaluennoitsijamme seuraavaksi kertovat.
Ensimmäisellä videolla neuromoninaisuuden sanansaattaja erityisluokanopettaja Eva-Kaisa Wilkko kertoo varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä näkyvästä neuromoninaisuudesta, sen piirteistä sekä keinoista tukea oppijoita. Eva-Kaisan videon jälkeen lastenpsykiatri Anita Puustjärvi kertoo neurokirjon diagnoosien vaikutuksesta vuorovaikutukseen ja sitä kautta lasten ja nuorten käyttäytymiseen.
Videoluennon kesto 12:04
Eva-Kaisan videoluennosta sait yleiskuvan neuromoninaisuudesta, sen ilmenemisestä ja tukemisesta varhaiskasvatus- ja kouluarjessa. Seuraavalla videolla Anita Puustjärvi kertoo aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön adhd:n vaikutuksesta vuorovaikutukseen.
Videon kesto 5:47
Neuromoninaisuudessa erityisesti autismikirjon oppijoiden keskeinen haaste on vuorovaikutuksen erilaisuus. Seuraavalla videolla Anita Puustjärvi kertoo autismikirjon vaikutuksesta vuorovaikutukseen.
Videon kesto 3:23
Viimeisessä videossaan Anita Puustjärvi kertoo vuorovaikutuksen PANDA -mallista, joka on kehitetty erityisesti tukemaan vuorovaikutusta erityisesti PDA- tai EDA-piirteisten lasten ja nuorten kanssa, mutta sopii toimintamalliksi haastaviin vuorovaikutustilanteisiin ihan kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten kanssa.
Videon kesto 3:01
Kuten videoluennoilla kuulit keskeinen keino tukea neurokirjon oppijoita on pyrkimys nähdä ja ymmärtää syitä ehkä haastavaksi koetun käyttäytymisen takana. Esimerkiksi alituinen levottomuus ja ”härvääminen” voivat johtua tarkkaavuuden pulmasta ja kun tarkkaavuuden kohdentamista ja säilyttämistä tuetaan loppuu ylimääräinen toisten häiritseväksi kokema toiminta. Ymmärrys on keskeisen tärkeää myös siksi, että käyttäytymismallien tai esimerkiksi tic-oireiden peittely tai pidättely aiheuttaa usein voimakkaampaa oireilua pienen ajan kuluttua tai esimerkiksi iltapäivällä tai illalla kotona.
Neuromoninaisuuteen ja sen tukemiseen liittyen puhutaan monesti nepsy-keinoista. Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuutta opiskeltuasi olet ehkä huomannut nepsy-keinojen yhtäläisyydet tässä kurssikokonaisuudessa kuvattujen keskeisten käyttäytymisen tukemisen keinojen kanssa, joilla voimme tukea taustalla vaikuttavasta syystä riippumatta lasten ja nuorten toivottua käyttäytymistä varhaiskasvatus- ja kouluympäristöistä.
Vaikka perustavat tukea ovat samat , on hyvä huomioida joitain asioita niin sanotusti tyyppikohtaisesti. Esimerkkitapoja tukea neurokirjon oppijaa varhaiskasvatuksessa tai koulussa on koottu seuraaviin dioihin.
Halutessasi lue ja kuuntele lisää ja saa valmiita materiaaleja käyttöösi
Valterin Moninaisuutta tukemassa -opas. https://www.valteri.fi/wp-content/uploads/2024/09/Valteri_Moninaisuutta-tukemassa.pdf
Käypä hoito. Varhaiskasvatuksessa ja koulussa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet. https://www.kaypahoito.fi/nix00959
Pirkanmaan hyvinvointialue. Nepsy-sivut. Paljon tietoa ja työkaluja. https://www.pirha.fi/web/nepsy-neuropsykiatriset-vaikeudet
Pirkanmaan hyvinvointialue. Kuinka ohjaan nepsy-lasta ja nuorta? https://www.pirha.fi/web/nepsy-neuropsykiatriset-vaikeudet/vinkkeja-nepsy-arkeen/kuinka-ohjaan-nepsy-lasta-ja-nuorta
Lastenpsykiatri Riikka Riihosen blogikirjoitus. Neuroerityisyyden tulkintaa: Lastenpsykiatrin näkökulma https://riikkariihonen.com/2024/07/11/neuroerityisyyden-tulkintaa-lastenpsykiatrin-nakokulma/
Itlan uutinen. Neurokehityksellisen häiriön diagnoosin saaneiden lasten tilanteet eskaloituvat pahimmillaan kuin lumipallot. https://itla.fi/uutiset/neurokehityksellisen-hairion-diagnoosin-saaneiden-lasten-tilanteet-eskaloituvat-pahimmillaan-kuin-lumipallot/
Niilo Mäki Instituutin uutinen. Oikein kohdennettu ja ajoitettu tuki ADHD-oireisiin murtaa negatiivisen kehän. https://www.nmi.fi/2024/11/27/oikein-kohdennettu-ja-ajoitettu-tuki-adhd-oireisiin-murtaa-negatiivisen-kehan/
Turun yliopisto. Tiedelinja-podcast. Miten oma neurotyyppi vaikuttaa elämäämme? https://soundcloud.com/turun-yliopisto/tiedelinja-miten-oma-neurotyyppi-vaikuttaa-elamaamme?in=turun-yliopisto/sets/tiedelinja&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing
Niilo Mäki instituutin uutinen. Itsesäätely on opittavissa oleva taito. https://www.nmi.fi/2025/03/03/itsesaately-on-opittavissa-oleva-taito/
Suomen vanhempainliitto: KOTI sydän KOULU – puhumalla paras -podcast. Koulukuntoinen lapsi lapsikuntoisessa koulussa – erityisyyttä ja nepsyilyä https://open.spotify.com/episode/1oHaeKdudCDqtaUhy5NsMy
ADHD-liiton Youtube-kanava. https://youtube.com/@adhd-liitto4409?si=Gj6I4Lni3VIerRPL
Autismiliiton Youtube-kanava. https://youtube.com/@autismiliitto?si=n5Li7szA73J5u8LF
Vesa Närhen asiantuntijaosuus ADHD-liiton Lopeta! lyhytelokuvasta. https://youtu.be/AN7Z31abA_c?si=o361yAsU4qv4DgOH
Yle areenan Nepsyilmiö -podcast. https://areena.yle.fi/podcastit/1-71028501
Tämäkin on totta -podcast. Auta aivojasi keskittymään. https://areena.yle.fi/podcastit/1-73681612
Ymmärtämö -podcast. https://www.youtube.com/@Eva-KaisaWilkko-j3q
Yle artikkeli. Muut tuntuivat pärjäävän, mutta Kiona makasi välitunnit lattialla – sitten hän ei enää pystynyt menemään lukioon. https://yle.fi/a/74-20117100
Yle uutinen. Oululaistutkija selvitti: nämä autismin piirteet lisäävät koulukiusatuksi joutumisen riskiä. https://yle.fi/a/74-20139096?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Helsingin sanomat. Oikeutta erilaisille aivoille. Kymmenvuotiaan Aida A:n mielestä on väärin, että lasten ja nuorten pitää sopeutua epänormaaliin maailmaan eikä toisin päin. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000008993869.html
ADHD-liitto. https://adhd-liitto.fi/
Autismiliitto. https://autismiliitto.fi/
Suomen tourette ja ocd-yhdistys. https://tourette.fi/tourette/
Aivoliitto. Kehityksellinen kielihäiriö. https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/
Autismiliitto. Haaste-manuaali https://autismiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/haastemanuaali/
Autismi – stressitaso, kuormittuminen. https://autismiliitto.fi/hermoston-kuormittuminen-ja-stressitaso/
Mitä on PDA? https://www.pdasociety.org.uk/wp-content/uploads/2022/03/WhatIsPDA_Finnish.pdf
EDA/PDA -piirteisen nuoren kohtaaminen. Opas ammattilaiselle. https://autismiliitto.fi/wp-content/uploads/2025/05/EDAPDA-OPAS-2025.pdf?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR5yDilZHabpTnUBeR70-Ee3AKunPJi_d3f9CKp6Q_XPJ3k_xmhpW_Y24HaAhg_aem_7-1jnoSgndrIOSwnDKbgMQ
ADHD vai normaalia vilkkautta? Lastenpsykiatri kertoo, miten ADHD:n tunnistaa lapsella ja kuinka häiriöstä kärsivää lasta voi auttaa. https://kaksplus.fi/lapsi/lapsen-terveys/adhd-vai-normaalia-vilkkautta-lastenpsykiatri-kertoo-miten-adhdn-tunnistaa-lapsella-ja-kuinka-hairiosta-karsivaa-lasta-voi-auttaa/#google_vignette
Nepsy-lapsen kouluaamu. https://naenepsy.fi/tarinat/kouluaamu/
Erityisvoimia. Tunnista nepsy: hiljaiset signaalit – sisäänpäin kääntyvä kuormitus koulussa. https://erityisvoimia.fi/materiaalipankki-tunnista-nepsy-hiljaiset-signaalit/
Vamlas. Normipäivä-pakopeli. Pelin avulla pelaaja pääsee kokemaan, miten mutkikasta ja esteellistä julkisessa ympäristössä ja eri palveluiden verkostossa sompailu voi nuorille olla. https://vamlas.fi/vamlasin_uusi-normipaiva-pakopeli-on-lanseerattu-pelaa-maksuttomasti-selaimessa/
