4.2 Esteettömyys ja aistiystävällisyys
Esteettömyys ja helppo liikkuminen tiloissa vähentävät käyttäytymisellä reagointia. Joskus haastavan käyttäytymisen syy voi olla niinkin mitätön kuin liian painava tai tiukka ovi, jota lapsi tai nuori ei saa auki. Myös vaikeasti kuljettavat portaat tai sokkeloiset ja ahtaat tilat voivat aiheuttaa reagointia ja käyttäytymistä, joka koetaan haastavana. Haastavat tilat yhdistettynä tungokseen, meluun ja kirkkaisiin valoihin voivat asettaa aistit koville.
Tässä käyttäytymisen tuen verkkokurssissa keskitymme esteettömyyteen erityisesti aistiesteettömyyden näkökulmasta, sillä aistikuormitus on yksi syy, joka usein aiheuttaa käyttäytymisellä reagoimista. On tärkeää tehdä tilojen suunnittelulla sekä erilaisia apuvälineitä hyödyntämällä varhaiskasvatus- ja kouluympäristöistä monenlaisille lapsille ja nuorille sopivia.
Aistitoiminnot ja -kokemukset käyttäytymisen taustalla
Aistitoimintojen ja -kokemusten erilaisuus saa eri henkilöt reagoimaan samoihin aistimuksiin eri tavalla. Erilaisuutta voi olla niin aistitoiminnoissa kuin aistitiedon käsittelyssä eli sensorisessa integraatiossa. Kun aistitiedon käsittely on tavanomaisesta poikkeavaa, esimerkiksi puutteellista, hämmentävää, kuormittavaa tai vääristynyttä, haittaa se tarkoituksenmukaista reagoimista ja toimimista tilanteissa.
Aistitoimintoihin liittyvät vaikeudet liittyvät eri aistien, kuulo, näkö, haju, maku, tunto, tasapaino, liike, asento sekä kehoaisti, välityksellä saatavan tiedon yhdistämiseen, erotteluun tai tulkintaan joko yhden tai useamman aistijärjestelmän alueella. Ne saattavat ilmetä esimerkiksi aistimuksiin reagoimisessa, aistimusten tunnistamisessa ja erottamisessa tai aistitiedon hyödyntämisessä. Aistitiedon käsittelyn vaikeudet voivat vaikuttaa sekä vireystilan, tarkkaavuuden, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyyn että päivittäistoimintoihin, kuten pukemis- ja ruokailutilanteisiin, lisäksi ne voivat hidastaa liikunta- ja kädentaitojen oppimista ja hallitsemista.
Aistitiedon käsittelyn ja säätelyn vaikeudet voivat herkistää kuormitukseen liittyviä stressireaktioita ja näkyä esimerkiksi hermostumisena, jumiutumisena, kieltäytymisenä tai raivokohtauksena. Siksi aistitoimintoihin liittyvien vaikeuksien tunnistaminen, onkin erittäin tärkeää. Huomioimalla aistiesteettömyys ja mahdollisuus aistilepoon voidaan välttää tarpeetonta kuormittumista, käyttäytymisellä reagointi, käyttäytymisen väärintulkintoja sekä niistä johtuvia seurannaisvaikutuksia.
Arjen esteettömyyttä ja aistiystävällisyyttä voidaan tukea esimerkiksi oppimisympäristöä muokkaamalla, erilaisilla apuvälineillä ja -keinoilla sekä opettamalla ja harjoittelemalla selviytymis- ja kompensaatiokeinoja. Kasvattajina meidän tulee ymmärtää, että jokaisen lapsen tai nuoren aistimaailma on erilainen ja lähestyä asiaa oppijalähtöisesti myös kohdennettuja tukitoimia suunniteltaessa.
Aistitiedon erottelun vaikeudet ja hahmottaminen
Aistitiedon erottelun vaikeudet voivat vaikeuttaa esimerkiksi äänen suunnan, kohteen etäisyyden tai esineen kovuuden tunnistamista. Ne voivat myös vaikuttaa esineiden käsittelyyn sekä puhumaan oppimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Näköaistimusten erottelun vaikeudet tunnistetaan usein helpoimmin ja tätä visuaalisen eli näönvaraisen aistitiedon erottelun vaikeutta kutsutaankin tutummin hahmottamisen vaikeudeksi.
Hahmottamisella tarkoitetaan kokonaisuuden käsittämistä, joka edellyttää valmiutta hahmojen tunnistamiseen, etäisyyksien ja liikkeen suunnan arvioimiseen. Hahmottamisesta voidaan erottaa neljä osa-aluetta: 1) löytäminen ja tunnistaminen, 2) muokkaaminen ja kokoaminen, 3) sijoittaminen ja suhteuttaminen ja 4) liikkuminen ja suunnistaminen. Hahmottamisen vaikeudet on hyvä tunnistaa myös suunniteltaessa kohdennettua käyttäytymisen tukea, sillä ne vaikuttavat sekä oppimiseen että sosiaalisiin tilanteisiin.
Kohti aistiystävällistä arkea
Ympäristön muokkaaminen sekä tarvittavien strategioiden ja taitojen harjoittelu ovat keskeiset keinot aistiystävälliseen varhaiskasvatus- ja kouluarkeen. Ympäristöä tulee muokata niin, että aistikuormitus ja aistitiedon käsittelyn vaikeuksien aiheuttama haitta on mahdollisimman pieni. On tärkeä karsia häiritseviä ärsykkeitä ja asioita sekä lisätä onnistumisia ja toimintakykyä tukevia asioita. Vaikeuksien kanssa selviämistä voidaan tukea opettamalla ja harjoittelemalla taitoja ja strategioita, kuten kykyä rauhoittua ja rentoutua kuormittavassa tilanteessa, poistumista meluisasta paikasta, kieltäytymistä epämiellyttävästä ruuasta tai odottamista.
Lapsi tai nuori, jolla on aistitiedon käsittelyn haastetta saattaa tarvita tavallista enemmän aikuisen tukea ja ”kädestä pitäen auttamista” leikki- ja opiskelutilanteissa. Aistitiedon käsittelyn vaikeuden laatu vaikuttaa siihen, minkälainen apu ja tuki arjessa on ensisijaista. Käyttäytymisen tuen verkkokurssisarjassa opitut keinot, kuten välittävä ilmapiiri, ennakointi, strukturointi ja sarjakuvittaminen toimivat myös aistitoimintojen haasteissa.
Aistit huomioivat materiaalit ja värit esimerkiksi kalusteissa ja verhoissa sekä apuvälineet, kuten sermit, kuulosuojaimet ja aurinkolasit tai lippalakit ja huput sekä erilaiset painotuotteet ovat keskeinen osa aistiystävällistä arkea. Apuvälineisiin ja niiden käyttöön tulee lapsia ja nuoria ohjata ja sitä on harjoiteltava. Lisäksi on tärkeää huomioida erilaiset ryhmätilanteet ja siirtymät, hallita stressitekijöitä ja tarjota mahdollisuuksia kuormituksen tasaamiseen ja aistilepoon.
Halutessasi voit lukea, kuunnella ja katsoa lisää:
Rauhoittumisvälitunti. https://yle.fi/a/74-20061703
Aistimökki. https://yle.fi/a/74-20054966
Aistihuone: https://yle.fi/a/74-20127621?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Aistiesteettömyyskartoitus. https://aistiesteettomyys.web.app/
Mielenterveystalo.fi. Aistiherkkyys. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/nepsypiirteisten-lasten-omahoito-ohjelma/aistiherkkyys
Tunnetaitoja lapselle. Aistiyliherkkyys. https://www.tunnetaitojalapselle.fi/artikkelit/aistiyliherkkyys
Aivoliitto. Aistikäsittelyn poikkeavuudet. https://www.aivoliitto.fi/hoppi/tunnnistajatue/aistikasittelyn-poikkeavuudet/#49581c04
Barnavårdsföreningen. Aistiherkkyys. https://www.bvif.fi/fi/blog/blogi/aistiherkkyys-mista-kenka-puristaa-kun-lapsi-kiukkuaa/
Niilo Mäki instituutti. Hahmotusvaikeuksien tietopalvelu. hahku.fi
Miten aistitoiminnot ovat sinun työympäristössäsi huomioitu? Saitko uutta tietoa tai ajatuksia, kuinka aistiystävällisyydellä voisit omassa yhteisössäsi tukea lasten ja nuorten toivottua käyttäytymistä?