Ennakointi
Ennakointi liittyy sekä ajan strukturointiin että tulevien tapahtumien sekä niissä toimimisen käsittelemiseen ja läpikäyntiin ennakoiden. Kalenteri, lukujärjestys, päiväohjelma ja tunnin tai toimintahetken rakenne näkyvillä ovat arjessa perusennakoinnin keinoja.
Jokapäiväisen arjen ennakoinnissa toimivat yleisestä tuesta tutut kalenterit, lukujärjestykset ja päiväjärjestykset. Kaikille yhteisiä päivä- ja lukujärjestyksiä voi kohdennetussa tuessa selventää esimerkiksi tarkentamalla asioita tai värikoodaamalla eri päivät tai eri oppiaineet omilla väreillään. Kaikille yhteisten ennakointityökalujen lisäksi kohdennetussa käyttäytymisen tuessa ennakoinnin tueksi voidaan ottaa erilaisia viikko- ja päiväsuunnitelmapohjia (ks. myös struktuurit ja rutiinit -osio) sekä tehtävälistoja. Alla näet muutamia käyttäytymisen tuen verkkokurssin mallipohjia, joita voit omassa arjessasi soveltaa tarpeen mukaan.
Ennakointisuunnitelma
Varhaiskasvatus- ja kouluarkeen kuuluvat erilaiset tapahtumat ja vierailut. Nämä perusarkea rikkovat hetket ovat suurimmalle osalle lapsista ja nuorista mukavaa vaihtelua arkeen. Toisille nämä ”kivat päivät” saattavat olla kauhistus, jotka kuormittavuudessaan saavat lapsen tai nuoren reagoimaan käyttäytymisellään. Jotta erikoispäivät olisivat kaikille ryhmän jäsenille ja koko yhteisölle mukavia, tulee meidän aikuisten huomioida ennakolta ne ryhmät ja ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat enemmän ennakointia ja struktuuria erikoispäivän onnistumiseen.
Jos tapahtuma- tai juhla on oman varhaiskasvatusyksikön tai koulun tiloissa, voidaan tilannetta käydä etukäteen harjoittelemassa. Voidaan tutustua esimerkiksi tilaan menemiseen, siellä olemiseen ja sietä poistumiseen. Myös jono- ja istumajärjestykset voidaan harjoitella etukäteen.
Ennakointisuunnitelma voidaan tehdä kirjoittaen ja kuvittaen. Siihen voidaan kirjata esimerkiksi:
- Mitä tehdään?
- Milloin ja kuinka kauan?
- Kenen kanssa?
- Mitä apuvälineitä voi käyttää?
- Miten voi ilmoittaa ja mihin voi mennä, jos kuormitus kasvaa sietämättömäksi?
- Kuka aikuisista vastaa mistäkin tai on määrättynä ”tukihenkilönä” lapselle tai nuorelle, jonka tiedetään tarvitsevan kohdennettua tukea?
Ennakointisuunnitelman tai sosiaalisen tarinan avulla tilanne käydään lasten ja nuorten kanssa läpi ja se voidaan myös antaa lapselle tai nuorelle mukaan tilanteeseen. Lapsen tai nuoren kanssa tulee ennakolta sopia myös se, kuinka hän toimii, jos kesken tilanteen olo käy ”tukalaksi” ja tilanteesta täytyy päästä pois.
Siirtymätilanteet
Tehtäviin ja toimintoihin käytettävän ajan konkretisoiminen ja näkyväksi tekeminen sekä muutoksista ja siirtymistä varoittaminen ovat keinoja sujuvoittaa siirtymiä. Siirtymistä on hyvä varoittaa toistuvasti, esimerkiksi ensimmäinen varoitus kymmenen minuuttia ennen, toinen varoitus viisi minuuttia ennen ja kolmas varoitus yksi minuutti ennen siirtymistä seuraavaa tehtävään tai toimintoon. Ennakoinnin ja siirtymien tukena on hyvä pitää esillä visuaalisia ajastimia joko sähköisinä tai fyysisinä ja lisäksi voidaan käyttää ennakointi- ja siirtymäapuria, joka visuaalisesti osoittaa, kuinka lähellä siirtymää ollaan.
Muista muutokset!
Yksi tärkeimmistä ennakointiin liittyvistä tukikeinoista on muutoksista ilmoittaminen. Ennakoimattomat muutokset saattavat käyttäytymisellään reagoivissa lapsissa ja nuorissa aiheuttaa niin raivareita kuin täydellistä juuttumistakin. Arjen sujuvoittamiseksi tuttu merkki kertomassa muutoksesta on tärkeä. Muutosmerkin lisäksi käytössä voi olla Muistathan siis ilmoittaa muutoksista ajoissa ja merkitä ne näkyville kalenteriin, lukujärjestykseen, päiväjärjestykseen ja toimintahetken tai oppitunnin ohjelmaan.
Hienoa kolme kurssin viidestä moduulista lähes valmiina. Siirry nyt eteenpäin viimeistelemään pedagoginen oppimisympäristömoduuli lukemalla yhteenveto ja tekemällä testi.