Traumatietoisuus

Traumatietoinen työote on yksi osa psykologista turvallisuutta ja kohdennettua käyttäytymisen tukea varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Sillä tarkoitetaan ymmärrystä traumoista ja niiden vaikutuksesta tunteisiin, ajatteluun, käyttäytymiseen sekä fyysiseen hyvinvointiin. Trauma voi näkyä käyttäytymisellään oireiluna mutta yhtä hyvin esimerkiksi oppimisen vaikeuksina tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteina. Keskeistä traumatietoisuudessa ovat juuri edellä käsitellyt turvallisen ilmapiirin luominen sekä lasten ja nuorten kohtaaminen kunnioittavasti ja empaattisesti. 

Psyykkinen trauma on kokemus, joka on kokijalleen erityisen vaikea tai sietämätön. Trauman voi aiheuttaa jokin äkillinen ja ennakoimaton tapahtuma, kuten hengenvaara tai vakava uhka fyysiselle koskemattomuudelle, joka aiheuttaa voimakkaan stressireaktion ja joka johtaa mielen traumatisoitumiseen. Tunne-elämän traumaattiset kokemukset voivat myös kehittyä vähitellen ja olla toistuvia tai jatkuvia. Esimerkiksi koti-, varhaiskasvatus- tai kouluympäristö voi olla olosuhteiltaan traumaattinen, jos lapsi tai nuori siellä joutuu kokemaan esimerkiksi toistuvaa kaltoinkohtelua, laiminlyöntiä tai halveksintaa, jotain, joka erityisesti loukkaa lapsen oikeuksia tai tuen tarpeita.

Uhrien ja tapahtuman välittömien osallisten lisäksi myös auttajat ja silminnäkijät saattavat traumatisoitua. Traumalle altistuminen voi heikentää turvallisuuden, kontrollin ja pystyvyyden tunnetta sekä lisätä pelon kokemuksia. Samalla trauma voi aiheuttaa muutoksia aivoissa, muun muassa niiden kyvyssä käsitellä stressiä ja säädellä kehon reaktioita. Erityisesti varhaislapsuudessa koetulla pitkäkestoisella traumalla ja siitä seuraavilla posttraumaattisilla stressireaktioilla voi olla pysyviä vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin, muistiin ja tunteiden säätelyyn.

Traumakokemukset voivat muokata lasten ja nuorten, sekä aikuisten, tapoja reagoida ja toimia erilaisissa, erityisesti stressaavissa, pelottavissa tai uhkaavissa tilanteissa. Trauma voi  näkyä monenlaisilla tahdosta riippumattomilla ja tiedostamattomilla tavoilla, kuten vetäytymisenä tai aggressiivisuutena. Rauhallinen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhtautuminen oireiden ilmenemiseen ja jatkumiseen helpottaa vointia ja vähentää ryhmästä eristäytymisen ja vieraantumisen vaaraa.

Suurin osa lapsista toipuu traumaattisistakin tapahtumista omassa turvallisessa kasvuympäristössään. Varhaiskasvatuksella ja koululla on tärkeä rooli vakaan, turvallisen, jäsennellyn ja ennustettavan ympäristön, myönteisten ja kannattelevien ihmissuhteiden sekä hoivan ja tuen tarjoamisessa trauman kohdanneiden lasten ja nuorten arjessa.  Lapsen tai nuoren elämä ja ympäristö tulee pyrkiä muokkaamaan sellaiseksi, josta hän omalla sen hetkisellä sietokyvyllään voi selvitä. Noin puolella äkillisen trauman kokeneista oireet lievittyvät muutamassa kuukaudessa itsestään. Huomattavaa on, että toipuminen etenee jokaisella omaan tahtiin ja reaktiot voivat ilmetä myös viiveellä vasta pidemmän ajan kuluttua tapahtumasta.

Traumaosaamisella tarkoitetaan suunnitelmallista traumat huomioivaa arjen toimintaa, traumaoireiden tunnistamista sekä tietoa traumoista ja niiden eri tavoin ilmenevistä yksilöllisistä vaikutuksista. Omaa traumaosaamistaan voi vahvistaa esimerkiksi koulutuksella. Opettajat ja muut koulun ammattilaiset voivat kouluttautua esimerkiksi Teaching Recovery Techniques (TRT) -menetelmään, jonka tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa traumasta toipumista ja selviytymistä. TRT on Kasvun tuen arvioima, vahvan vaikuttavuusnäytön menetelmä, joka on tarkoitettu toipumisen ja selviytymisen tueksi traumalle altistuneille lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen. Ryhmäinterventio kestää 5-7 viikkoa sisältäen viisi istuntoa lapsille ja nuorille sekä kaksi heidän vanhemmilleen.

Halutessasi lue lisää:

Kasvun tuki. TRT arvio https://kurssit.itla.fi/wp-content/uploads/2020/05/trt.pdf

Kasvun tuki. TRT-menetelmä muokattiin kouluväkivaltatilanteiden aiheuttamien oireiden ennaltaehkäisemiseksi. https://kurssit.itla.fi/uutiset/trt-menetelma-muokattiin-kouluvakivaltatilanteiden-aiheuttamien-jalkioireiden-ennaltaehkaisemiseksi/

Turvaa, toivoa ja toimijuutta – tietoa pakolaisuuden traumoista varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisille. https://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2022/12/Turvaa_toivoa_toimijuutta_2022_verkko-3.pdf