2.2 Ilmapiiri

Lasten ja nuorten moninaisuuden huomioiva vuorovaikutus on merkittävä tekijä  välittävän ilmapiirin rakentamisessa. Ilmapiiri-käsitteellä tarkoitetaan käsityksiä oppimisympäristöstä, johon vaikuttavat ihmissuhteiden lisäksi varhaiskasvatus- tai kouluyhteisön toimintakulttuuri sekä ympäröivä yhteiskunta uskomuksineen, arvoineen ja asenteineen. Myönteisessä ilmapiirissä kaikki yhteisön jäsenet voivat kokea itsensä osallisiksi, arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi ja he voivat luottaa saavansa tukea sitä tarvitessaan.

 

Myönteinen ilmapiiri tukee tutkitusti lasten ja nuorten fyysistä ja psyykkistä terveyttä, mahdollisuuksia oppia, kouluun kiinnittymistä sekä osallisuutta varhaiskasvatus- tai kouluyhteisössä. Myönteisellä ilmapiirillä on yhteyttä vähäisempiin käytös- ja tunnesäätelyongelmiin ja se vähentää sosioekonomisen aseman vaikutuksia oppimistuloksiin. Myönteinen, turvallinen, terveellinen ja inklusiivinen oppimisympäristö parantaa oppimistuloksia, lisää lasten ja nuorten sitoutumista sekä edistää niin lasten kuin aikuisten hyvinvointia.

Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan kolme neljästä alakouluikäisestä pitää koulunkäynnistä. Yläkoululaisista ilmoittaa koulunkäynnistä pitävänsä enää joka toinen. Koulun ilmapiirin kokee hyväksi yhdeksän kymmenestä nuoresta. On kuitenkin huolestuttavaa, että joka kymmenes kokee ilmapiirissä olevan ongelmia. Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa keskiössä ovatkin juuri ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja meidän ammattilaisten panostusta, jotta heidätkin saadaan mahdollisimman hyvin viihtymään ja toimimaan niin, että yhteisössä kaikilla on hyvä olla. Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat avaintekijöitä tässä toiminnassa.

Osallisuuden vahvistaminen ja yksinäisyyden torjuminen osana myönteisen ilmapiirin rakentamista

Ryhmään kuulumiselle on suuri merkitys ilmapiirin muodostumiseen. Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa on tärkeää opettaa ryhmäytymisen taitoja varsinkin niille lapsille ja nuorille, joille ryhmään liittyminen ja siinä oleminen ei ole luontaisesti helppoa. Jokaisen lapsen ja nuoren tulee kokea olevansa tärkeä, merkityksellinen osa omaa ryhmäänsä tai luokkaansa ja laajemmin koko varhaiskasvatus- tai kouluyhteisöä. Ammattilaisina meidän tulee rakentaa arki oppimista, osallisuutta ja yhteisöön kiinnittymistä tukevaksi. Keinoja yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen opit verkkokurssisarjamme edellisessä osassa.

Kasvattaja voi lisätä yhteisöllisyyttä toimimalla ryhmänsä johtajana ja aktiivisena toiminnan vetäjänä, esimerkiksi muodostamalla parit ja ryhmät. Osana pedagogista toimintaa hän opettaa ja mallintaa omalla toiminnallaan sosioemotionaalisia taitoja. Kun lapset ja nuoret toimivat vertaistensa kanssa ja oppivat aktiivisesti, heidän sosioemotionaaliset ja akateemiset taitonsa sekä ongelmanratkaisukykynsä kehittyvät. Tämä vahvistaa myös heidän osallisuuden ja kuulumisen tunnettaan.

Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa tulee tunnistaa ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat enemmän tukea esimerkiksi ryhmään kiinnittymiseen ja siinä toimimiseen. Ryhmästä ulosjääminen ja koettu yksinäisyys voi olla monin tavoin haitallista ja heijastua myös pitkälle tulevaisuuteen. On tärkeä tunnistaa ryhmästä ja vertaissuhteista ulos jäävät lapset ja nuoret ja kohdentaa tukea heille. Lisäksi tulee varmistaa, että käyttäytymisellään reagoivilla lapsilla ja nuorilla on aidosti mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja tulla kuulluksi, rakentaa luottamusta ja osallisuutta sekä tarjota sellainen oppimisympäristö, jossa hyvinvointia tukeva pedagogiikka, positiiviset vuorovaikutussuhteet ja yhteisölliset toimintatavat mahdollistavat kaikkien osallistumisen ja onnistumisen.

Ryhmän koko on  yksi tekijä, jolla on merkitystä vuorovaikutussuhteiden ja ilmapiirin rakentumiseen. Pienessä ryhmässä toistensa tunteminen ja vuorovaikutus on helpompaa. Mitä isompi ryhmä on, sitä enemmän ryhmäyttämiseen ja ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen tulee kiinnittää huomiota. Vuorovaikutussuhteiden määrä on yksi lasten ja nuorten (sekä aikuisten) kuormitusta lisäävä tekijä, joka saattaa aiheuttaa niin sisään (esim. vetäytyminen) kuin ulospäin (esim. levottomuus, aggressiivisuus) suuntautuvaa käyttäytymisellä reagoimista.  Pohdittaessa resursseja, voi hyvinvoinnin ja toivotun käyttäytymisen tukemisen kannalta toimivampaa olla ryhmän jakaminen pienemmiksi kuin aikuisten lisääminen ryhmään.

Ilmapiirikysely, sosiometrinen mittaus ja sosiogrammi

Ryhmän ilmapiiristä saa kaikkein parhaiten tietoa lapsilta ja nuorilta itseltään. Kysyä voi  joko yhdessä ryhmässä keskustellen tai erikseen yksittäiseltä lapselta tai nuorelta tai pienemmältä ryhmältä esimerkiksi siirtymä, ulkoilu- tai ruokailutilanteessa. Voit kysyä esimerkiksi:

• Millainen päivä / viikko ryhmällä on ollut?
• Mikä on ollut kivaa?
• Mikä on ollut haastavaa?
• Mitä on tulossa tänään / huomenna / ensi viikolla?
• Onko joku asia joka huolestuttaa tai johon tarvitsisi apua?

Ryhmän aikuiset voivat selvittää lasten ja nuorten ajatuksia ilmapiiristä ja ryhmädynamiikasta myös esimerkiksi ilmapiirikyselyllä tai sosiometrisellä kyselyllä ja sen perusteella piirretyllä sosiogrammilla, joka antaa tietoa ryhmän ja luokan sosiaalisista suhteista. Kasvattaja voi ryhmän- ja luokantuntemuksensa perusteella pohtia, minkälaisin kysymyksin saisi parhaiten tietoa omalta ryhmältään. On tärkeä miettiä kysymykset niin, että niiden avulla ei vahingossa vaikuteta negatiivisesti ilmapiiriin tai yksittäisten lasten tai nuorten asemaan ryhmässä.

Ennen kyselyn teettämistä kannattaa myös pohtia ja keskustella muiden ryhmän kanssa toimivien aikuisten kanssa siitä, mitä kyselyllä halutaan saavuttaa, minkälaisia tietoja toivotaan saatavan ja kuinka niitä kyselyn jälkeen hyödynnetään. Kysely tulee toteuttaa lapsilähtöisesti, ikä- ja kehitystasoisesti kysymykset ja mahdolliset vastausvaihtoehdot sekä vastaamisen tavat huomioiden esimerkiksi haastatellen tai kirjallisesti.

Ilmapiirikyselyn ja sosiogrammin tuloksien pedagogisen tarkastelun perusteella kasvattajat voivat suunnitella ja kehittää toimintaa. Kasvattajat voivat pohtia minkälaisilla arjen järjestelyillä ja pedagogisilla interventioilla voidaan vahvistaa vertaussuhteita. Sosiogrammi antaa  arvokasta tietoa yksin jäävistä lapsista ja nuorista. Se nostaa esille ne oppijat, joiden kaveritaitoihin ja vertaissuhteiden tukemiseen tulee kohdentaa tukea joko osana ryhmän arkitoimintaa tai kohdennettuna interventiona. Sosiogrammi auttaa tunnistamaan jokaisen lapsen tai nuoren sosiaalisen aseman ryhmässä, auttaen kiinnittämään erityistä huomiota heihin, jotka jäävät ulkopuolelle.

Verkkokurssisivun alaosasta löydät liitteinä Käyttäytymisen tuen verkkokurssin tekijöiden esimerkit ilmapiirikyselystä sekä sosiometrisestä mittauksesta ja sosiogrammista, joita voit hyödyntää pohjaksi omalle työllesi.

 

 

 

Ilmapiirikysely

Sosiometrinen mittaus ja sosiogrammi

 

---

Halutessasi lue lisää:

Opetushallituksen uutinen 22.8.2024: Oppilaat nostivat yksinäisyyden Koulurauhan teemaksi. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/oppilaat-nostivat-yksinaisyyden-koulurauhan-teemaksi

Niina Junttila ja Sofia Laine: Lasten ja nuorten yksinäisyys nujerretaan rohkeudella. https://www.oph.fi/fi/blogi/lasten-ja-nuorten-yksinaisyys-nujerretaan-rohkeudella

Mannerheimin lastensuojeluliitto: Yksinäisyyden ehkäiseminen. Opas tukioppilasohjaajalle. https://cdn.mll.fi/prod/2015/08/25132541/mll-yksinaisuuden-ehkaiseminen-opas-tukioppilasohjaaajalle-2024-web.pdf

Opetushallitus: Kaverisuhteet, yhteisöllisyys ja yksinäisyys. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kaverisuhteet-yhteisollisyys-ja-yksinaisyys

Lucina Hänninen:  Miten vahvistamme toimintakulttuuria, jossa lapset ja nuoret kiinnittyvät kouluyhteisöön. https://www.oph.fi/fi/blogi/miten-vahvistamme-toimintakulttuuria-jossa-lapset-ja-nuoret-kiinnittyvat-kouluyhteisoon

Opetushallituksen esi- ja perusopetuksen oppimisen tuen uudistuksen työryhmä: Oppimisen tukemisessa teot ratkaisevat. https://www.oph.fi/fi/blogi/oppimisen-tukemisessa-teot-ratkaisevat

Opetushallitus: Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen -videot. https://youtube.com/playlist?list=PLsBm4tVhwD2E_CtDxK87_03Bhf73JnU9y&si=dADFI6NzCNAvLsoc

Opetushallitus: Opettaja ja opiskeluhuoltopalvelut yhdessä kiusaamistilanteita selvittämässä. https://youtu.be/N40BpQMSpmE?si=AB0jFPYhif0MNA3o

Anni Kyösti ja Suvi-Sadetta Kaarakainen: Nuoret tarvitsevat keinoja ja aikuisten apua yksinäisyyden vähentämiseksi. https://itla.fi/blogi/nuoret-tarvitsevat-keinoja-ja-aikuisten-apua-yksinaisyyden-vahentamiseksi/

Anni Kyösti: Tarvitsemme toisiamme yksinäisyyttä kokevien lasten ja nuorten auttamisessa. https://itla.fi/blogi/tarvitsemme-toisiamme-yksinaisyytta-kokevien-lasten-ja-nuorten-auttamisessa/

Välähdyksiä varhaiskasvatuksesta. Sosiogrammi. https://valahdyksiavarhaiskasvatuksesta.blogspot.com/2018/12/sosiogrammi.html