Yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki
Tehokkailla toimintatavoilla, kuten myönteisellä käyttäytymisen tuella (Positive Behavior Interventions and Supports, PBIS) saavutetaan parhaat tulokset, kun ne otetaan suunnitelmallisesti käyttöön koko yhteisössä. Yhteisöllisen myönteisen käyttäytymisen tuen malli (School Wide Positive Behavior Interventions and Support, SW-PBIS) luo rakenteet myönteisen käyttäytymisen tuen toteuttamiseksi koko yhteisön tasolla. Toimintamalli lisää prososiaalista ja vähentää ei-toivottua käyttäytymistä joustavasti tukea tehostaen. Se tukee inklusiivista kaikille yhteisen koulun kehittämistä.
Yhteisötasolla tapahtuva kehittäminen ja toimintatapojen käyttöönotto voi edellyttää totutun toimintakulttuurin muuttamista. Toimintakulttuuri määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muodostuneeksi tavaksi toimia, jota muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toisia arvostavaa, avointa ja vuorovaikutteista keskustelua, joka osallistaa jäseniä ja rakentaa luottamusta. Aikuisten tavat toimia, kuten esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit välittyvät oppijoille, jotka omaksuvat näin kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Toimintakulttuuri ilmenee erityisesti yhteisön käytännöistä ja muodostuu:
- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta, työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytänteistä ja oppimisympäristöstä
Yhteisöllisessä myönteisen käyttäytymisen tuen mallissa tuen perustana on tiimiperustainen lähestymistapa, johon kuuluu koko yhteisön tason yhteinen suunnittelu, toteutus ja seuranta. Onnistumisen kannalta keskeistä on kaikkien työntekijöiden sitoutuminen myönteisen käyttäytymisen vahvistamisen periaatteisiin. Arjessa aikuiset luovat ympäristön, jossa toivottu käyttäytyminen on mahdollista, opettavat käyttäytymisodotuksia, muistuttavat lapsia ja nuoria toivotusta käyttäytymisestä ja mallintavat sitä omalla käyttäytymisellään. Käyttäytymisodotusten ja yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaisesta toiminnasta lapset ja nuoret saavat positiivista palautetta, joka vahvistaa toivottua käyttäytymistä.
Toimintamallin ytimessä on ei-toivotun käyttäytymisen lisääntymisen tai kroonistumisen ennaltaehkäisy. Taustalla on käyttäytymispsykologinen näkökulma käyttäytymisen ja tunne-elämän taidoista opittavina ja opetettavina taitoina. Tavoitteena on luoda ympäristö, joka on helposti ennakoitavissa ja jossa käyttäytymisodotukset ovat samanlaisia kaikkien aikuisten kanssa, kaikissa eri tilanteissa.
Koko kouluyhteisön tasolla niin oppijat, huoltajat kuin henkilökunnan huomioiva vuoropuhelu ja sitoutuminen yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin on tärkeää. Toimintamallissa keskeistä on koulukohtainen tiimi, joka tekee tietoperustaisia päätöksiä tunnistaen ne lapset ja nuoret, jotka tarvitsevat vahvempaa tukea. Tuki toteutuu joustavasti tehostuen yleisestä tuesta kohdennetun kautta yksilöityyn. Koko kouluyhteisön tasolla niin oppijat, huoltajat kuin henkilökunnan huomioiva vuoropuhelu ja sitoutuminen yhteisesti sovittuihin toimintatapoihin on tärkeää.
Joustavasti tehostuvan tuen malli (Multi Tiered Systems of Support, MTSS) on sateenvarjokäsite käyttäytymisen ja oppimisen tuen todettuun tarpeeseen perustuvan tuen järjestämiseen inklusiivisessa toimintakulttuurissa. Tuen perustana ovat tässä verkkokurssisarjan osassa keskiössä olevat yleisen tason ennaltaehkäisevät ja myönteistä käyttäytymistä tukevat toimintamallit ja interventiot osana varhaiskasvatuksen tai koulun toimintakulttuuria. Yleinen tuki on riittävää neljälle viidestä (80%) lapsesta ja nuoresta. Vahvempaa tukea tarvittaessa sitä tehostetaan suunnitelmallisesti edeten kohdennetusta tuesta yksilöityyn. Tuen tehostuessa myös moniammatillinen yhteistyö lisääntyy. Keskeisiä tekijöitä, jotka tulee huomioida otettaessa käyttöön ja kehitettäessä käyttäytymisen joustavasti tehostuvaa tukea ovat Kouvosen, Hamarin ja Tanin (2022) mukaan 1) tapa, jolla psykososiaalisen tuen menetelmä valitaan, 2) työn- ja vastuunjako sekä 3) moniammatillinen verkostotyöskentely.
Kuuntele ja katso seuraavaksi videoluento yhteisöllisen myönteisen käyttäytymisen tuen keskeisistä asioista.
Videoluennon kesto 14:50
Voit myös tutustua yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki -videoluennon dioihin:
Yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki -videoluennon diat
Lee ja Gage (2020) ovat koonneet tutkimusartikkeliinsa 29 yhteisöllisen myönteisen käyttäytymisen vaikuttavuutta mitanneen tutkimuksen tulokset. Tutkimustulokset on koottu kuvassa:
Voit lukea tutkimusartikkelin lyhennetyn suomennoksen:
Halutessasi voit lukea myös alkuperäisen englannin kielisen artikkelin:
Lee, A. & Gage, N. A. 2020. Research article
Kertaa seuraavan oppimistehtävän avulla myönteisen käyttäytymisen tuen keskeiset asiat.
Voit lukea lisää Tukea arkeen!-oppaan sivuilta 12-18.
Toivottavasti englannin kieliset termit ja lyhenteet eivät sekoittaneet sinua. Arjen työssä käsitteet ovat toissijaisia, tärkeintä on toimia lapsia ja nuoria tukien. Tutkimusperustaiset tavat myönteinen käyttäytymisen tuki (PBIS) sekä yhteisöllinen myönteinen käyttäytymisen tuki (SW-PBIS) kuuluvat molemmat MTSS-sateenvarjon alle. Seuraavaksi pääset lukemaan artikkelin myönteisen käyttäytymisen tuen tutkimusperustaisesta vaikuttavuudesta ja vastaamaan siihen liittyvään kyselyyn.