Moduulin 4 johdanto, tavoitteet ja sisältö
Tämän moduulin suorittamiseen kuluu aikaa noin 3 tuntia.
Tämän moduulin tavoitteena on lisätä tietoa käytännön haastavissa tilanteissa toimivista toimintatavoista, kerrata verkkokurssisarjan aikaisemmissa osissa käsiteltyjä turvallisen oppimisympäristön piirteitä sekä toimintatapoja haastaviin tilanteisiin. Tämän käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden ensimmäisestä osasta alkaen osa kurssin osallistujista on palautteiden mukaan toivonut saavansa valmiin toimintamallin erilaisiin haastaviin tilanteisiin. Ikävä kyllä tällaista ”one size fit all”-mallia ei ole olemassa ja tilanteissa toimiminen on aina riippuvaista monista tilannesidonnaisista tekijöistä, kuten edeltävistä tapahtumista, tilanteessa olevista henkilöistä ja fyysisestä ympäristöstä.
Ei-toivottu käyttäytyminen tuskin koskaan on täysi yllätys. Voimme toivoa, että silmät sulkemalla mitään ei tapahtuisi. Toimivampi keino kuitenkin on pitää aistit ja mieli avoimina, valmistautua ja varautua erilaisiin tilanteisiin.
Hyvät suhteet ja lämmin vuorovaikutus lasten, nuorten ja aikuisten välillä ovat keino lisätä luottamusta ja turvallisuutta ja voivat vähentää käyttäytymisen haasteita. Kuten kaikki tiedämme, ovat erilaiset uhka-, vaara- ja väkivaltatilanteet kuitenkin arkea monissa varhaiskasvatus- ja opetusryhmissä, ja on tärkeä miettiä valmiiksi mahdollisia tilanteita sekä niissä toimimista. Mitä paremmin tilanteisiin on varauduttu, sitä paremmin niitä pystytään ehkäisemään ja ennakoimaan, ja sitä varmemmalla ja luottavaisemmalla mielellä sekä varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset että lapset ja nuoret voivat erilaisissa arjen tilanteissa olla.
Oppimisympäristöjä suunniteltaessa turvallisuus tulee huomioida monipuolisesti. Huomiotavia seikkoja on niin psykososiaalisen ja pedagogisen kuin fyysisen turvallisuuden saralla. Lainmukaiset kasvatuksen ja koulutuksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, kuten kriisisuunnitelma sekä kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyn suunnitelma, tulee olla tehtyinä ja ajan tasalla. Myös kurinpitoon, epäasiallisen käytöksen ohjaamiseen ja puuttumiseen sekä fyysiseen rajoittamiseen liittyvät käytänteet tulee olla henkilökunnan tiedossa, niistä tulee keskustella ja käytänteitä tulee harjoitella ennen akuuttia tilannetta.
Varhaiskasvatus- ja kouluarjessa huoli lapsen tai nuoren voinnista ja jaksamisesta tai aggressiivisesta, itselle tai muille huomattavaa vaaraa aiheuttavasta, käyttäytymisestä voi herättää kysymyksen oppijan kyvystä osallistua varhaiskasvatukseen tai koulunkäyntiin. On tärkeä muistaa, että lapsen tai nuoren omien ominaisuuksien, kuten fyysisen ja psyykkisen terveyden, lisäksi hänen elämäntilanteellaan ja oppimisympäristöllään, niissä vaikuttavine ihmisineen, sekä näiden kaikkien välinen vuorovaikutus vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuteen.
Varhaiskasvatukseen osallistumis- tai koulunkäyntikyvyn arvioimisessa tarvitaan monialaista työskentelyä, ja lisäksi lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa näkemyksen kuulemista ja vahvaa huomioimista. Tukena arvioimisessa voidaan käyttää Valterin Koulunkäyntikyvyn arviointiseulaa.
Tässä moduulissa pyritään vahvistamaan ajatusta kysymyksen kääntämisestä lapsen tai nuoren varhaiskasvatus- tai koulukuntoisuudesta ajatukseen siitä, onko varhaiskasvatusyksikkö tai koulu lapsikuntoinen. Ja jos ei ole, minkälaisilla monialaisessa yhteistyössä tehtävillä toimilla voimme kehittää toimintatapoja ja rakenteita niin, että voimme mahdollistaa jokaisen lapsen tai nuoren oikeuden oppimiseen ja ikätasoiseen arkeen.
Moduulin 4 tavoitteet:
- Lisätä tietoa ja ymmärrystä toimimisesta käyttäytymisellään reagoivien lasten ja nuorten kanssa erilaisissa haastavissa tilanteissa.
- Oppia yhä paremmin muokkaamaan ympäristöä ja kohdentamaan tukea oppijoille, jotka ovat riskissä käyttäytyä ei-toivotusti, uhkaavasti tai vaaraa aiheuttaen.
Moduulin 4 sisältö:
- Toiminta haastavissa tilanteissa
- Kouluakäymättömyys
