Moduulin 3 johdanto, tavoitteet ja sisältö
Tämän moduulin suorittamiseen kuluu aikaa noin 3 tuntia.
Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja koulussa tulee tarjota tukea heti, kun tuen tarve havaitaan. Diagnoosi tai oppimisvaikeuden toteaminen ei saa olla edellytys tuen saamiselle. Oppijoiden tuen tarpeiden taustalla vaikuttavien asioiden sanoittaminen yhteisillä käsitteillä kuitenkin helpottaa yksilöidyn tuen järjestämisestä ja siksi monialaista yhteistyötä ja myös diagnoosinimikkeitä toisinaan tarvitaan.
Käyttäytymisen yksilöityä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten käyttäytymisen takana voi olla erilaisia diagnosointiakin vaativia oireyhtymiä tai häiriöitä. Kuten olet aikaisemmin tämän verkkokurssikokonaisuuden aikana oppinut, voidaan käytösoireet jakaa ulos- ja sisäänpäin suuntautuviin. Tyypillisiä ulospäinsuuntautuvia oireita ovat: fyysinen tai sanallinen aggressiivisuus, uhmakkuus, joka ilmenee esimerkiksi käskyjen ja sääntöjen vastustamisena, ylivilkkaus, tarkkaavaisuuden pulmat ja sosiaalisten sääntöjen rikkominen. Sisäänpäin suuntautuvia oireita ovat: syrjään vetäytyminen, esimerkiksi sosiaalisten kontaktien välttäminen ja vähäpuheisuus, ahdistuneisuus, kuten jatkuva huoli pelko ja levottomuus sekä masennusoireet, esimerkiksi jatkuva surullisuus tai kiinnostuksen ja energian puute.
Tyypillisesti ulospäin suuntautuvien käytösoireiden takana on uhmakkuus- ja käytöshäiriö tai neuropsykiatrisia vaikeuksia ja sisäänpäin suuntautuvissa käytösoireissa erilaisia mielenterveyden vaikeuksia, kuten ahdistusta tai masennusta. Näiden lisäksi oppimisvaikeudet, erityisesti silloin, kun niihin ei ole saatu tukea, voivat aiheuttaa erilaista käytöksellä reagointia.
Havaitessaan tuen tarvetta, johon ei varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen monialaisena työnä suunnitellulla tuella pystytä vastaamaan, on ammattilaisilla tärkeä osuus olla ohjaamassa lasta tai nuorta ja hänen perhettään eteenpäin palveluissa. Lisäselvitykset ja mahdollinen diagnoosi voi olla oppijalle merkityksellinen esimerkiksi lisäämällä lapsen- ja nuoren itsensä ja / tai hänen lähipiirinsä ymmärrystä hänen piirteistään ja käyttäytymismalleistaan, sekä mahdollistamalla lääketieteellisen tai psykososiaalisen kuntoutuksen tai hoidon saamisen. Diagnoosi yksin ei kuitenkaan useinkaan selitä kaikkea. Täytyy myös muistaa, että tuen tarpeen takana vaikuttaa monia tekijöitä. Tätä erilaisten tekijöiden moninaisuutta on havainnollistettu yllä olevassa kuvassa.
Tässä moduulissa luodaan katsaus käytöshäiriöihin, neuromoninaisuuteen, lapsille ja nuorille tyypillisiin mielenterveyshäiriöihin sekä oppimisvaikeuksiin. Koska käyttämämme kieli rakentaa todellisuutta, tulisi kasvatuksen ja opetuksen kentällä kuvata lapsia ja nuoria heidän näkyvien piirteidensä, esimerkiksi vuorovaikutuksen joustamattomuuden, ei diagnoosi- tai häiriönimikkeiden kautta. Vaikeuksista ja haasteista tulee kyllä voida puhua, mutta sekä ammattilaisten kesken että lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa tulee aina puhua toivoa ja ratkaisuja lisäävällä tavalla.
On tärkeää muistaa, että samanlainen ulkoinen käyttäytyminen voi johtua monista eri syistä, aina huonosti nukutusta yöstä diagnosoitavaan häiriöön asti. Lisäksi on olennaista ymmärtää, että käyttäytyminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa ympäristön, erityisesti muiden ihmisten, kanssa. Kasvattajan on hyvä yleisellä tasolla miettiä sitä, mihin on mahdollista vaikuttaa omaa toimintaa tai ympäristöä muokkaamalla ja kohdennettua tukea tarjoamalla, sekä minkälaisiin tilanteisiin ja tapauksiin tulee ottaa monialainen tiimi mukaan. Pohdittaessa rajan vetoa lisäselvittelyä vaativan käyttäytymisen ja tavanomaisen välillä voi tukena käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Tarvitseeko oppija tavallista enemmän tukea arjessa selviämiseen?
- Kuinka paljon käyttäytyminen tai oppijan piirteet haittaavat arkea?
- Milloin ja missä piirteet tai käyttäytymismallit näkyvät?
- Kuinka pitkään käyttäytymismallit tai piirteet ovat näkyneet?
Jos vastaus useampaan kysymykseen on sellainen, joka vahvistaa lisäselvittelyn tarvetta, on parempi toimia mieluummin ennemmin kuin myöhemmin, rakentaa oppijan ympärille tukevien ammattilaisten verkosto muistaen samalla omalta osalta toimivan arjen rakentaminen, oppijan tukeminen ja tuen vaikuttavuuden seuraaminen.
Moduulin 3 tavoitteet:
- Oppia lisää ei-toivotun käyttäytymisen takana vaikuttavista tekijöistä
- Lisätä ymmärrystä erilaisuuden ja erilaisten käyttäytymiseen vaikuttavien häiriöiden ja oireyhtymien huomioimisesta osana toivotun käyttäytymisen tukea
- Saada lisää varmuutta kohdata erilaiset oppijat osana inklusiivista yhteisöä
Moduulin 3 sisältö:
- Käytöshäiriöt
- Neuromoninaisuus
- Mielenterveys ja psyykkinen oireilu
- Oppimisvaikeudet
Jo ennen moduulin oppitunteihin siirtymistä voit halutessasi kuunnella lisää:
Kouluilta podcast. Diagnoosit ja lisääntynyt tuen tarve, osa 1. https://open.spotify.com/episode/2Ko4AW2Iu0a48HsREDl8uB?si=Gsf_WnXvR6WH6LHZMygDng
Kouluilta podcast. Diagnoosit ja lisääntynyt tuen tarve, osa 2. https://open.spotify.com/episode/1s6wbMLci3oZNgkbl9isnU
opas