3.3 Mielenterveys ja psyykkinen oireilu
Mielenterveys voidaan määritellä hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö pystyy tunnistamaan omat kykynsä, kykenee oppimaan ja osallistumaan oman yhteisönsä toimintaan sekä selviytymään ikätasoisesti oman elämänsä haasteista. Mielenterveyteen liittyy myönteinen käsitys itsestä, ikätasoinen kyky hallita ajatuksia ja tunteita sekä olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Mielenterveys on monitahoinen asia, johon vaikuttavat sekä lapsen tai nuoren perimä ja ominaisuudet, kuten temperamentti, että ympäristö. Turvalliset kiintymyssuhteet varhaislapsuudessa ja ympäristön suotuisat olosuhteet tukevat mielenterveyden myönteistä kehitystä, jota voidaan pitää edellytyksenä hyvälle kokonaiskehitykselle.
Varhaiskasvatus- tai kouluarjen kannalta tärkeää on muistaa, että esimerkiksi nuoren tyypilliseen kasvuun kuuluu suuriakin mielialan vaihteluja, jossa asian normalisointi ja tilanteen mukainen tuki ovat tärkeitä. Diagnoosinimikkeet eivät ole varhaiskasvatus- ja kouluarjen kannalta oleellisia. Tärkeitä ovat psyykkiseen oireiluun liittyvät, arjessa ilmenevät oppimis- ja toimintakyvyn rajoitukset, sekä se, kuinka ympäristöä muokkaamalla ja muilla tukitoimilla voidaan mahdollistaa psyykkisesti oireilevan lapsen tai nuoren osallistuminen varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen.
Mielenterveyden pulmat vaikuttavat ajatteluun ja tunne-elämään sekä sen seurauksena käyttäytymiseen, kykyyn olla vuorovaikutuksessa, keskittyä, opiskella osallistua ja toimia arjessa. Psyykkinen oireilu voi varhaiskasvatuksessa tai koulussa näyttäytyä muun muassa oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, vaikeutena toimia ryhmässä tai vaikeutena noudattaa sääntöjä. Se voi näkyä myös kiusaamisena tai muuna epäsosiaalisena tai aggressiivisena käyttäytymisenä, toistuvina poissaoloina, itsetuhoisuutena tai vetäytyvyytenä. Psyykkisesti oireileva lapsi tai nuori voi joutua myös tavallista herkemmin kiusatuksi, mikä itsessään altistaa mielenterveyspulmille ja vaikeuttaa jo olemassa olevia oireita.
Jopa yksi kuudesta suomalaisesta lapsesta ja nuoresta kokee varhaiskasvatus- ja kouluvuosinaan sellaisia mielenterveyden haasteita, joilla on vaikutuksia hänen sosiaalisiin suhteisiinsa, oppimiseen ja yleiseen pärjäävyyteen. Yleisimpiä lasten ja nuorten mielenterveydenhäiriöitä ovat neuropsykiatriset häiriöt, joista opit jo osiossa 3.2, mielialahäiriöt, käytöshäiriöt joista opit osiossa 3.1 ja erityisesti nuoruusikäisillä, ahdistus-, syömis- ja päihdehäiriöt. Syksyllä 2025 Itlan julkaisusarjassa julkaistava Hyvinvoiva mieli oppii – joustavasti tehostuva mielenterveyden tuki koulussa -opas kuvaa ja ohjaa mielenterveyttä tukevan koulun toimintakulttuurin kehittämistä.
Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Varhaiskasvatuksen ja koulun hyvällä arjella ja pedagogisella toiminnalla voidaan edistää oppijoiden mielenterveyttä ja ehkäistä mielenterveyden häiriöitä, esimerkiksi hyvinvointi- ja mielenterveystaitoja, sosioemotionaalisia taitoja sekä tietoisuus- ja läsnäolotaitoja opettamalla, sekä resilienssiä ja itsetuntoa tukemalla. Samanlaiset hyvän arjen elementit, kuten välittävä vuorovaikutus, struktuurit, rutiinit ja ennakointi tukevat erilaisissa haasteissa.
Hyvän arjen rakentamisen lisäksi psykoedukaatio ja normaaliin lapsuus- ja nuoruuskehitykseen kuuluvista asioista, kuten murrosiän mielialan vaihteluista sekä niiden kanssa selviämisestä, keskusteleminen ja opettaminen ovat opettajien ja kasvattajien toimintatapoja tukea oppijoiden mielenterveyttä.
Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkaa ennen 14-vuoden ikää ja siksi lasten ja nuorten mielenterveyden vaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen on tärkeää. Mitä aikaisemmin mielenterveysoireilu havaitaan, sitä paremmin pystytään lasta tai nuorta tukemaan ja voidaan esimerkiksi pystyä estämään oireiden paheneminen ja muuttuminen häiriöksi. Varhaiskasvatuksen ja koulun ammattilaiset omine havaintoineen ovat tärkeitä tunnistamassa tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria ja ohjaamassa heitä yhteistyössä lapsen, nuoren ja hänen perheensä kanssa eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Seuraavalla videolla lehtori Pihla Markkanen kertoo lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöistä sekä niiden tukemisesta varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Videon kesto 13:25
Lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt varhaiskasvatuksessa ja koulussa -videoluennon diat
Kuten videoluennolla kuulit voivat mielenterveyden haasteet näkyä varhaiskasvatuksessa ja koulussa hyvin monella tavalla. Lasten mielenterveysongelmia ja -häiriöitä hoidetaan ensisijaisesti lapseen ja perheeseen kohdistettavilla psykososiaalisilla hoitomuodoilla. Psyykkisesti oireilevia, kuten muitakin käytöksellään reagoivia lapsia ja nuoria, voidaan varhaiskasvatuksessa ja koulussa auttaa käyttäytymistä tukeva oppimisympäristö rakentamalla, laadukkaalla vuorovaikutuksella, ennakoimalla, strukturoimalla, rutiineilla ja lisäämällä turvallisuuden tunnetta. Oireiden hallitsemista ja toimintakykyä tukeva yksilöity vahva tuki suunnitellaan ja sovitaan aina monitoimijaisessa yhteistyössä, oppijan, hänen huoltajiensa ja hoitavan tahon kanssa.
Vaikka perustavat tukea ovat samat erilaisen psyykkisen oireilun tukemisessa, on hyvä huomioida joitain asioita häiriökohtaisesti. Esimerkkitapoja tukea psyykkisesti oireilevaa oppijaa varhaiskasvatuksessa tai koulussa häiriökohtaisesti on koottu seuraaviin dioihin.
Koulussa opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaiset voivat tarjota oppilaille psykososiaalista tukea ja hyvinvointialueensa linjausten mukaan joskus myös hoidollista tukea. Tällaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi nuorille masennusoireiden ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitettu Vuorovaikutusohjanta IPC ja ahdistuneille lapsille ja nuorille suunnattu Cool Kids.
Halutessasi lue ja kuuntele lisää ja saa valmiita materiaaleja käyttöösi
Itla. Hyvinvoiva mieli oppii, oppiva mieli voi hyvin -opas.
Itlan Lapsuuden rakentajat -podcast. Trendaavatko mielenterveysdiagnoosit. https://itla.fi/podcasts/jakso-50-trendaavatko-mielenterveysdiagnoosit/
Kouluilta podcast. Ahdistus tarttuu. https://open.spotify.com/episode/62YJWTuKSE272TzyARKEst
Kouluilta podcast. Lasten ja nuorten ahdistus ja opintoihin liittyvät paineet. https://open.spotify.com/episode/5nW6wDcPz5wzNocy0ecSmp
Helsingin sanomat. Vieraskynä. Andreas Blanco Sequeiro ja Petra Kouvonen. Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon laatua on parannettava. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010490310.html
Maria Laihon, Ilona Lepistön ja Tiina Sundin artikkeli. Lasten ja nuorten mielenterveysosaamisen vahvistamiseen tarvitaan meitä kaikkia. https://www.valteri.fi/lasten-ja-nuorten-mielenterveysosaamisen-vahvistamiseen-tarvitaan-meita-kaikkia/
Duodecim. Kimppakyydissä. Pitääkö kaikilla olla joku diagnoosi? https://www.duodecim.fi/2023/11/20/pitaako-kaikilla-olla-jokin-diagnoosi-duodecim-kimppakyydissa-silja-kosola/
Mieli ry. Lapset ja nuoret. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/
Mielenterveystalo.fi. Kouluyhteisö. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/kouluyhteiso
Mielenterveystalo.fi. Tietoa lasten mielenterveysongelmista. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/lapsiperheet
Mielenterveystalo.fi. Tietoa nuorten mielenterveysongelmista. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/nuoret
HUS Lastenpsykiatrian Face Book -sivu ja Dropbox https://www.dropbox.com/scl/fo/94x9pbvtsepbz4w8blza9/AMMY8BhkC8dN-Hl2ZpDnPRI?rlkey=i8fzkvficlts3qeclawcgnfft&e=3&dl=0
Tiedeykkönen podcast. Ruudun vangit – tappoiko älypuhelin leikin ja loi ahdistuneen sukupolven? https://areena.yle.fi/1-70871704?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share
Riikka Riihonen. Lapsen vakava psyykkinen sairastuminen. https://riikkariihonen.com/2024/12/30/lapsen-vakava-psyykkinen-sairastuminen/
Anne Seppänen. Nyt ryhtiä aikuiset. https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/nyt-ryhtia-aikuiset/
Janette Vesterisen blogi Kaikki nuoret eivät tarvitse terapiaa, mutta jokainen tarvitsee tukea. https://mieli.fi/blogit/kaikki-nuoret-eivat-tarvitse-terapiaa-mutta-jokainen-tarvitsee-tukea/
Helsingin sanomat. Miksi nuoria ahdistaa? https://www.hs.fi/tiede/art-2000011034132.html
Turun yliopisto. Lasten ahdistuneisuushäiriötä voidaan seuloa kouluterveydenhuollossa. https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/lasten-ahdistuneisuushairiota-voidaan-seuloa-kouluterveydenhuollossa
Pitkänen, J., Remes, H. & Martikainen, P. Itsensä vahingoittaminen vei nuoria aiempaa useammin sairaalaan. Lääkärilehti, 2024: 79, e39218. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/raportti/itsensa-vahingoittaminen-vei-nuoria-aiempaa-useammin-sairaalaan/
Yle. Onnellisten maa podcast. Miksi lapset eivät ole yhtä onnellisia kuin aikuiset? https://areena.yle.fi/podcastit/1-61333650
Helsingin sanomat. Väitöskirja: Koulun kuormittavuus näkyy lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käytössä. https://www.hs.fi/helsinki/art-2000009577695.html
Kasvatuspsykologiaa kaikille! podcast. Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät maahanmuuttajataustaisilla lapsilla. https://open.spotify.com/episode/26VP0yU7F6bejx4buIsRS9
opas tähän