3.1 Käytöshäiriöt
Kuten tiedät, on käyttäytymisellä reagoiminen lapsilla tavallista, sillä lapsi vasta opettelee käyttäytymisen säätelyä ja muita taitoja. Lasten ja nuorten normaaliin kehitykseen kuuluu vaiheita, joissa rajojen koettelu ja uhmaaminen kuuluvat asiaan. Useimmilla lapsilla ja nuorilla käyttäytymisellä reagointi on ohimenevää, ikään ja kehitystasoon tai erityisen haastavaan tilanteeseen liittyvää. Raja normaalin ja poikkeavan välillä on häilyvä. Käytösoireet usein pahenevat ajan myötä ja siksi varhainen puuttuminen ja tuki on tärkeää.
Verkkokurssikokonaisuutemme toisessa osassa te opiskelijat olette nimenneet arjessanne haastavimmaksi kokemaksenne oppijoiden käyttäytymisen muodoksi ikäryhmästä riippumatta uhmakkuuden, aggressiivisuuden ja väkivaltaisuuden. Nämä ulospäinsuuntautuvan ei-toivotun käyttäytymisen muodot ovat keskeisellä sijalla diagnosoitavissa käytöshäiriöissä, joita ovat uhmakkuushäiriöt ja käytöshäiriöt.
Varsinaisia käytöshäiriöitä esiintyy noin viidellä prosentilla lapsista ja nuorista, ja ne ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Jotta arkea häiritsevät käytösmallit täyttäisivät diagnostiset kriteerit, tulee uhmakkaan, aggressiivisen tai epäsosiaalisen käyttäytymisen olla pitkäkestoista ja ikätasosta poikkeavaa, sellaista, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.
Käytösongelmien pysyvyys ja esiintymisen tiheys ovat keskeisellä sijalla pohdittaessa, onko oireilu merkki häiriöstä. Alle viisivuotiailla häiriödiagnoosiksi luokiteltavan käyttäytymisen tulee esiintyä useimpina päivinä kuuden kuukauden ajalla. Viisivuotiailla ja sitä vanhemmilla käyttäytymisen tulisi ilmetä vähintään kerran viikossa kuuden kuukauden ajalla.
Käytöshäiriöt
Käytöshäiriöissä voidaan diagnostisesti erottaa perheensisäinen, epäsosiaalinen, sosiaalinen, muu ja määrittelemätön käytöshäiriö. Käytöshäiriöiden oireita ovat aggressiivisuus ihmisiä ja eläimiä kohtaan, omaisuuden tuhoaminen, vilpillisyys tai varkaus sekä vakava sääntöjen rikkominen. Tyypillistä on kiusaaminen, uhkailu, raivokohtaukset, väkivaltainen käytös, tappeleminen, ihmisiin tai eläimiin kohdistuva julmuus, varastaminen, tuhoaminen ja tavaroiden rikkominen sekä piittaamattomuus säännöistä, yhteiskunnan lainalaisuuksista ja toisten oikeuksista.
Käytöshäiriöille altistaviksi tekijöiksi on tunnistettu perimä, kielenkehityksen häiriöt, oppimishäiriöt, neuropsykiatriset häiriöt, lapsen ja nuoren ympäristötekijät sekä kaikkien edeltävien yhteisvaikutus, vaikkakaan syy-yhteydestä häiriöiden kehittymiseen ei ole selvyyttä. Käytöshäiriöihin liittyy usein samanaikaisesti myös muita kehityksellisiä ongelmia, oheissairastavuutta tai psykososiaalista kuormitusta.
Diagnosoitavia käytöshäiriöitä voidaan ehkäistä kaikilla niillä tavoilla, joita olet oppinut Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden aikaisemmissa osissa; luomalla ennakoitavia, turvallisia ja välittäviä ihmissuhteita ja oppimisympäristöjä, edistämällä tunne- ja vuorovaikutus sekä ongelmanratkaisutaitoja, lisäämällä myönteisiä kasvatuskäytäntöjä ja poistamalla mahdollisia altistavia tekijöitä.
Käytöshäiriön hoidossa tehokkainta on hoidon toteuttaminen lapsen tai nuoren arkiympäristössä. Hoidossa keskeistä on lapsen tai nuoren toiminnan johdonmukainen ohjaaminen sekä tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa opettavat psykososiaaliset menetelmät. Hoito toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja perheen, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulun, opiskeluhuollon, perheneuvolan ja sosiaalitoimen kesken, yksilöllisesti harkiten mukaan tarvittavat yhteistyötahot. Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä keskeisempää hoidossa on vanhempien tai muun lähiaikuisen ohjaus ja ympäristön muokkaus. Kouluikäisten kohdalla hoitoon kuuluu myös lapselle itselleen annettavaa ohjausta sitä enemmän, mitä vanhemmasta lapsesta tai nuoresta on kyse. Varhaiskasvatuksen ja koulun tuki lapselle tai nuorelle on keskeinen osa hyvää käytöshäiriön hoitoa.
Uhmakkuushäiriö
Uhmakkuushäiriön keskeisimpiä oireita ovat vihainen tai ärtynyt mieliala, vastahankainen tai uhmaava käytös ja kostonhaluisuus. Lapsi tai nuori menettää usein malttinsa, on herkkä ja ärsyyntyy helposti tai pahantuulinen ja vihainen. Hän riitelee usein aikuisten kanssa, esiintyy tarkoituksellisen uhmakkaasti ja kieltäytyy noudattamasta aikuisten pyyntöjä tai sääntöjä. Hän ärsyttää usein tahallisesti muita ja syyttää toisia virheistään tai huonosta käyttäytymisestään. Vahingoniloisuutta, ilkeyttä tai kostonhimoisuutta tulee olla ilmennyt vähintään kahdesti kuuden kuukauden aikana.
Uhmakkuushäiriössä ei ole muihin käytöshäiriöihin liittyvää lakia, sääntöjä tai muiden perusoikeuksia rikkovaa käyttäytymistä, kuten varkauksia, rääkkäämistä, kiusaamista, pahoinpitelyä tai omaisuuden tuhoamista.
Kuten muitakin käytöshäiriöitä, myös uhmakkuushäiriötä voidaan ehkäistä kaikilla Käyttäytymisen tuen verkkokursseilla opituilla tavoilla. Uhmakkuushäiriön ehkäisyssä ja hoidossa tärkeää on kuormituksen huomiointi, vaatimusten sovittaminen yksilön edellytyksiin, mahdollisuudet käyttää omaa tahtoa, ennakointi, siirtymävaroitukset, tunteiden sanoittaminen ja säätely- sekä käsittelytuki. Keskustellessa ja ohjatessa on tärkeää varmistaa myönteisyys ja se, että lapsen tai nuoren huomio on asiassa. Vaikka vuorovaikutuksen tulee olla myönteistä, ei se tarkoita, että kieltämistä tai rajaamista pitäisi välttää. Erittäin tärkeää on se, että kasvattaja pitää kiinni siitä, mitä sanoo.
Seuraavalla Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden toisesta osasta tutulla videoluennolla lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti Riikka Riihonen kertoo lasten käytösongelmista ja häiriöistä, tunteista ja tarpeista käyttäytymisen takana ja keinoista käyttäytymisen tukemiseen.
Videoluennon ensimmäinen osa taustoittaa käytösongelman ja käytöshäiriön käsitteitä sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Videon kesto 06:39
Videoluennon toinen osa käsittelee tunteita käyttäytymisen takana sekä tunteen viriämisen ja sammumisen kaarta.
Videon kesto 06:49
Videoluennon viimeinen osa kuvailee keinoja käyttäytymisen muuttamiseen sekä käyttäytymisterapeuttista mallia käyttäytymiseen vaikuttamisen taustalla.
Videon kesto 5:34
Väkivaltaisen tai uhmakkaan käyttäytymisen arvioinnissa tärkeitä tekijöitä on tieto oppijan tavoista reagoida pettymyksiin ja stressiin, aiemmista väkivaltatilanteista sekä tilanne- ja motivaatiotekijöistä. On tärkeää kuulla lapsen tai nuoren käsitystä väkivaltaisen käyttäytymisen syistä ja seurauksista. Ne kuulemalla aikuiset voivat paremmin ymmärtää käyttäytymisellä reagointia.
Oppijaa, jolla on käytös- tai uhmakkuushäiriön piirteitä tai diagnosoitu häiriö, voidaan tukea varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa kaikilla Käyttäytymisen verkkokurssikokonaisuudessa oppimillasi tavoilla. Seuraavaan diaan on koottu erityisesti käytös- ja erityisesti uhmakkuushäiriössä hyödylliseksi tunnistetut tukikeinot.
Muiden tukikeinojen ohella ART-menetelmä on keino tukea aggressiivisesti käyttäytyviä nuoria. Nuorten sosiaalisten taitojen, moraalisen päättelyn kehittymistä ja aggression hallintaa lisäävä ART-menetelmä on arvioitu Itlan Kasvun tuen suppeassa menetelmäarvioissa vähäisen dokumentoidun näytön menetelmäksi. Huomioitavaa on, että jo arviointiin pääseminen on meriitti.
Halutessasi lue, katso tai kuuntele lisää:
Kouluilta -podcast. Pieniä tekoja ennen tilanteen eskaloitumista. https://open.spotify.com/episode/03RDK7nTjnrdoEx8NDBGls?si=uonWmLF-Q4mS1ybLtDlCFQ&nd=1&dlsi=f3f30e19d37648f1
Opetushallitus. Podcast. Kuka auttaa käytöshäiriöistä lasta? https://www.youtube.com/watch?v=M3zGNaRTwsU
Opetushallitus. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/vakivalta-ei-ole-koskaan-hyvaksyttavaa
Duodecim. Käypä hoito. Varhaiskasvatuksen käytännöt lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa. https://www.kaypahoito.fi/nix02622
Duodecim. Käypä hoito. Koulun keinot oppimisen tueksi. https://www.kaypahoito.fi/nix02621
Duodecim. Käypä hoito, video. Mitä lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat ja mistä ne johtuvat? https://www.kaypahoito.fi/nix02674
Duodecim. Käypä hoito, video. Voidaanko lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ehkäistä? https://www.kaypahoito.fi/nix02676
Duodecim. Käypä hoito, video. Miten lasten ja nuorten käytöshäiriöitä hoidetaan? https://www.kaypahoito.fi/nix02675
KaksPlus. Lapsen kehitys. Lapsen uhmakkuushäiriö menee harvoin ohi ilman hoidollista apua – Näin erotat sen tavallisesta uhmasta. https://kaksplus.fi/lapsi/lapsen-kehitys/uhmakkuushairio/
ACE Life. Rikoksista epäillyt nuoret olleet ikäryhmäänsä verrattuna useammin sijoitettuna kodin ulkopuolelle. https://acelife.fi/ajankohtaista/rikoksista-epaillyt-nuoret-olleet-ikaryhmaansa-verrattuna-useammin-sijoitettuna-kodin-ulkopuolelle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väkivallattoman lapsuuden turvaamiseen tarvitaan vahva tietopohja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-300-3
Helsingin sanomat. Vieraskynä. Keskustelu ”lasten vankiloista” on harhaanjohtavaa ja haitallista. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010604076.html
Yle. Alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen ryöstöjen määrä rajussa kasvussa – poliisi ehdottaa nuorille suljettua laitosta. https://yle.fi/a/74-20073483?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Maailman kuvalehti. Jengiväkivalta on eriarvoistumisen lieveilmiö, sanovat asiantuntijat – ”Jos poistaisimme köyhyyden, poistuisivat myös terrorismi, nuorisorikollisuus ja syrjäytyminen” https://maailmankuvalehti.fi/2023/4/lyhyet/jengivakivalta-on-eriarvoistumisen-lieveilmio-sanovat-asiantuntijat-jos-poistaisimme-koyhyyden-poistuisivat-myos-terrorismi-nuorisorikollisuus-ja-syrjaytyminen/
Oppimaa. Alaikäisten rikoksiin puuttuminen. https://www.oppimaa.fi/kurssi/alaikaisten-rikoksiin-puuttuminen/
