3.1 Käytöshäiriöt
Kuten tiedät, lasten ja nuorten normaaliin kehitykseen kuuluu vaiheita, jolloin he reagoivat asioihin normaalia enemmän käytöksellään, koettelevat rajoja ja uhmaavat. Tämä on tavallista, sillä he vasta opettelevat säätelemään käyttäytymistään ja muita taitojaan. Useimmilla lapsilla ja nuorilla käyttäytymisellä reagointi on ohimenevää, ikään ja kehitystasoon tai erityisen haastavaan tilanteeseen liittyvää. Raja normaalin ja poikkeavan välillä on häilyvä. Hoitamattomina ja ilman oikeanlaista tukea käytösoireet kuitenkin usein pahenevat ajan myötä. Siksi varhainen puuttuminen ja tuki on tärkeää.
Verkkokurssikokonaisuutemme toisessa osassa te opiskelijat olette nimenneet arjessanne haastavimmaksi kokemaksenne oppijoiden käyttäytymisen muodoksi ikäryhmästä riippumatta uhmakkaan, aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen. Juuri nämä käyttäytymisen ilmenemismuodot ovat diagnosoitavien käytöshäiriöiden ydinoireita.
Käytöshäiriöksi nimitetään käyttäytymistä, joka on pitkäaikaista ja poiketa selvästi iänmukaisista sosiaalisista odotuksista sekä aiheuttaa toiminnallista haittaa lapselle tai nuorelle ja hänen ympäristölleen. Käytöshäiriöisen lapsen oirekuva on usein monimuotoinen ja voi painottua enemmän joko reaktiiviseen aggressiiviseen käyttäytymiseen, jolloin hän reagoi ympäristöstä tulleisiin ärsykkeisiin, tai proaktiiviseen aggressioon, jolloin lapsi itse aloittaa tappeluita tai rikkoo sosiaalisia normeja esimerkiksi kiusaamalla muita.
Käytös voi ilmetä kiusaamisena, uhkailuna, raivokohtauksina, väkivaltaisena käytöksenä, tappelemisena, ihmisiin tai eläimiin kohdistuvana julmuutena, omaisuuden tuhoamisena ja tavaroiden rikkomisena sekä piittaamattomuutena säännöistä, yhteiskunnan lainalaisuuksista ja toisten oikeuksista.
Käytöshäiriöisen oppijan käyttäytyminen voi olla levotonta, impulsiivista, antisosiaalista ja väkivaltaista. Erityisesti nuoruusiässä saattaa ilmetä itsetuhoisuutta ja esimerkiksi toiveita kuolla. Itsetuhoisuus voi ilmetä myös huomattavana riskinottona esimerkiksi päihteiden käytön osalta tai hakeutumisena onnettomuusriskitilanteisiin. Käytöshäiriöihin liittyy usein oheissairastuvuutta, yleisimmin ADHD tai masennus, muita kehityksellisiä ongelmia tai psykososiaalista kuormitusta.
Käytöshäiriö sisältää useita eri alatyyppejä, kuten lapsuudessa tai nuoruudessa alkava häiriötyyppi. Käytöshäiriö voidaan jakaa oireiden vaikeusasteen perusteella lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan käytöshäiriöön. Käytöshäiriöissä voidaan diagnostisesti erottaa perheensisäinen, epäsosiaalinen ja sosiaalinen käytöshäiriö. Uhmakkuushäiriö on käytöshäiriön alatyyppi, ja sitä pidetään käytöshäiriön lieväasteisena muotona.
Käytöshäiriön diagnosointi
Diagnosointiin tarvitaan laaja-alaisesti tietoa lapsen tai nuoren kehityshistoriasta, oireista ja toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja muista oireisiin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa kerätään lapselta tai nuorelta itseltään, huoltajilta ja muilta tarvittavilta tahoilta.
Varsinaisia käytöshäiriöitä esiintyy noin 3–8 prosentilla lapsista ja noin 5–10 prosentilla nuorista, ja ne ovat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Jotta arkea häiritsevät käytösmallit täyttäisivät diagnostiset kriteerit, tulee uhmakkaan, aggressiivisen tai epäsosiaalisen käyttäytymisen olla pitkäkestoista ja selvästi ikätasosta poikkeavaa, sellaista, joka aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja suoriutumisessa.
Käytöshäiriön ilmenemiseen liittyy useita perimään, aivojen rakenteeseen ja toimintaan sekä vuorovaikutukseen ja ympäristöön liittyviä tekijöitä. Käytöshäiriö on monitekijäinen, eikä käytöshäiriön taustalla olevat yksittäiset tekijät selitä käytöshäiriön ilmenemistä.
Diagnosoitavia käytöshäiriönkin tapauksessa oppijan käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa niillä tavoilla, joita olet oppinut Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden aikaisemmissa osissa; luomalla ennakoitavia, turvallisia ja välittäviä ihmissuhteita ja oppimisympäristöjä, edistämällä tunne- ja vuorovaikutus- sekä ongelmanratkaisutaitoja, lisäämällä myönteisiä kasvatuskäytäntöjä ja poistamalla mahdollisia ei-toivotulle käyttäytymiselle altistavia tekijöitä.
Käytöshäiriön hoito
Käytöshäiriön hoidossa tehokkainta on hoidon toteuttaminen lapsen tai nuoren arkiympäristössä. Psykososiaaliset hoidot ovat ensisijaisia. Hoidossa keskeistä on lapsen tai nuoren toiminnan johdonmukainen ohjaaminen sekä tunteiden ja käyttäytymisen hallintaa opettavat ja myönteistä käyttäytymistä vahvistavat psykososiaaliset menetelmät. Hoito suunnitellaan yksilöllisesti lapsen tai nuoren kokonaistilanne huomioiden ja toteutetaan yksilöllisesti harkiten mukaan tarvittavat tahot esimerkiksi terveydenhuollosta, varhaiskasvatuksesta, koulusta, opiskeluhuollosta, perheneuvolasta tai sosiaalitoimesta. Kiinteässä yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa.
Mitä nuoremmista lapsista on kyse, sitä keskeisempää hoidossa on vanhempien tai muun lähiaikuisen ohjaus ja ympäristön muokkaus. Kouluikäisten kohdalla hoitoon kuuluu myös lapselle itselleen annettavaa ohjausta sitä enemmän, mitä vanhemmasta lapsesta tai nuoresta on kyse. Varhaiskasvatuksen ja koulun tuki lapselle tai nuorelle on keskeinen osa hyvää käytöshäiriön hoitoa.
Seuraavalla Käyttäytymisen tuen verkkokurssikokonaisuuden toisesta osasta tutulla videoluennolla lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja kognitiivinen psykoterapeutti Riikka Riihonen kertoo lasten käytösongelmista ja häiriöistä, tunteista ja tarpeista käyttäytymisen takana ja keinoista käyttäytymisen tukemiseen.
Videoluennon ensimmäinen osa taustoittaa käytösongelman ja käytöshäiriön käsitteitä sekä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä.
Videon kesto 06:39
Videoluennon toinen osa käsittelee tunteita käyttäytymisen takana sekä tunteen viriämisen ja sammumisen kaarta.
Videon kesto 06:49
Videoluennon viimeinen osa kuvailee keinoja käyttäytymisen muuttamiseen sekä käyttäytymisterapeuttista mallia käyttäytymiseen vaikuttamisen taustalla.
Videon kesto 5:34
Oppijaa, jolla on käytös- tai uhmakkuushäiriön piirteitä tai diagnosoitu häiriö, voidaan tukea varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa kaikilla Käyttäytymisen verkkokurssikokonaisuudessa oppimillasi tavoilla. Seuraavaan diaan on koottu erityisesti käytöshäiriöissä hyödylliseksi tunnistetut tukikeinot.
Muiden tukikeinojen ohella ART-menetelmä on keino tukea aggressiivisesti käyttäytyviä nuoria. Nuorten sosiaalisten taitojen, moraalisen päättelyn kehittymistä ja aggression hallintaa lisäävä ART-menetelmä on arvioitu Itlan Kasvun tuen suppeassa menetelmäarvioissa vähäisen dokumentoidun näytön menetelmäksi. Huomioitavaa on, että jo arviointiin pääseminen on meriitti.
Halutessasi lue, katso tai kuuntele lisää:
Kouluilta -podcast. Pieniä tekoja ennen tilanteen eskaloitumista. https://open.spotify.com/episode/03RDK7nTjnrdoEx8NDBGls?si=uonWmLF-Q4mS1ybLtDlCFQ&nd=1&dlsi=f3f30e19d37648f1
Opetushallitus. Podcast. Kuka auttaa käytöshäiriöistä lasta? https://www.youtube.com/watch?v=M3zGNaRTwsU
Opetushallitus. Väkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2024/vakivalta-ei-ole-koskaan-hyvaksyttavaa
Duodecim. Käypä hoito. Varhaiskasvatuksen käytännöt lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa. https://www.kaypahoito.fi/nix02622
Duodecim. Käypä hoito. Koulun keinot oppimisen tueksi. https://www.kaypahoito.fi/nix02621
Duodecim. Käypä hoito, video. Mitä lasten ja nuorten käytöshäiriöt ovat ja mistä ne johtuvat? https://www.kaypahoito.fi/nix02674
Duodecim. Käypä hoito, video. Voidaanko lasten ja nuorten käytöshäiriöitä ehkäistä? https://www.kaypahoito.fi/nix02676
Duodecim. Käypä hoito, video. Miten lasten ja nuorten käytöshäiriöitä hoidetaan? https://www.kaypahoito.fi/nix02675
KaksPlus. Lapsen kehitys. Lapsen uhmakkuushäiriö menee harvoin ohi ilman hoidollista apua – Näin erotat sen tavallisesta uhmasta. https://kaksplus.fi/lapsi/lapsen-kehitys/uhmakkuushairio/
ACE Life. Rikoksista epäillyt nuoret olleet ikäryhmäänsä verrattuna useammin sijoitettuna kodin ulkopuolelle. https://acelife.fi/ajankohtaista/rikoksista-epaillyt-nuoret-olleet-ikaryhmaansa-verrattuna-useammin-sijoitettuna-kodin-ulkopuolelle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Väkivallattoman lapsuuden turvaamiseen tarvitaan vahva tietopohja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-300-3
Helsingin sanomat. Vieraskynä. Keskustelu ”lasten vankiloista” on harhaanjohtavaa ja haitallista. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010604076.html
Yle. Alle 15-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen ryöstöjen määrä rajussa kasvussa – poliisi ehdottaa nuorille suljettua laitosta. https://yle.fi/a/74-20073483?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Maailman kuvalehti. Jengiväkivalta on eriarvoistumisen lieveilmiö, sanovat asiantuntijat – ”Jos poistaisimme köyhyyden, poistuisivat myös terrorismi, nuorisorikollisuus ja syrjäytyminen” https://maailmankuvalehti.fi/2023/4/lyhyet/jengivakivalta-on-eriarvoistumisen-lieveilmio-sanovat-asiantuntijat-jos-poistaisimme-koyhyyden-poistuisivat-myos-terrorismi-nuorisorikollisuus-ja-syrjaytyminen/
Oppimaa. Alaikäisten rikoksiin puuttuminen. https://www.oppimaa.fi/kurssi/alaikaisten-rikoksiin-puuttuminen/
