Rauhoittumisen ja keskittymisen taidot
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitojen merkitys korostuu kiireisessä arjessa, jossa pysähtyminen voi tuntua vaikealta tai jopa mahdottomalta. Nämä taidot mahdollistavat pysähtymisen hetkeen, oman olotilan, toiminnan ja tunteiden havaitsemisen ja tietoisen toimimisen. Ne auttavat rauhoittumaan stressaavassa tilanteessa sekä keskittymään pitkäjänteisesti. Käyttäytymisen säätelyssä nämä taidot ovat aivan keskeisiä ja niitä voidaan harjoitella ja oppia ikä- ja kehitystaso huomioiden varhaiskasvatuksesta aikuisuuteen.
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitoja voidaan kutsua myös nimillä läsnäolo-, tietoisuus- tai mindfulness-taidot. Ne kaikki sisältävät ajatuksen hyväksyvästä tietoisesta läsnäolosta arjen eri hetkissä ja tilanteissa. Ne voivat tuoda varhaiskasvatus- tai koulupäivän aikana sekä lapsille ja nuorille että aikuisille keinoja hellittää hetkeksi, hiljentyä ja rauhoittua.
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitojen harjoittelu
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitoja voidaan harjoitella monenlaisilla tavoilla, esimerkiksi hengitys-, mielikuva-, kehoskannaus- ja aistihavainnointiharjoituksilla. Harjoitukset voidaan jakaa muodollisiin ja epämuodollisiin harjoituksiin.
Muodollisilla harjoituksilla tarkoitetaan harjoituksia, joissa pysähdytään ja keskitytään vain ja ainoastaan tietoisuustaitoharjoitukseen. Muodollisia harjoituksia tehdessä on tärkeä sanoittaa lapsille ja nuorille harjoituksen tarkoitusta. Epämuodolliset harjoitukset sitä vastoin yhdistävät tietoisuustaitoja arjen tilanteisiin, esimerkiksi tietoisen syömisen arjen ruokailutilanteeseen tai tietoisen tuntoaistihavainnoinnin askartelu- tai käsityöhetken erilaisiin materiaaleihin. Kun harjoitteleminen on tietoista, on oppijoiden helpompi oppia tunnistamaan oma tapansa keskittyä, tarkkailla omaa keskittymistään ja sitä, mikä siihen vaikuttaa.
Harjoittelun hyödyt
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitojen harjoittelu kehittää itsesäätelyä, toiminnanohjausta, tarkkaavuutta, keskittymiskykyä, tunteiden säätelyä ja vuorovaikutustaitoja sekä vähentää ei-toivottua käyttäytymistä. Lisäksi ne kehittävät kognitiivista joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta sekä auttavat oppijoita tekemään tietoisempia valintoja myös voimakkaiden tunteiden vallassa sekä rentoutumaan.
Rauhoittumisen ja keskittymisen taitojen harjoittelu auttaa suuntaamaan ja säilyttämään tarkkaavuuden opittavassa asiassa ja käsillä olevassa tekemisessä. Hyvä keskittyminen mahdollistaa uppoutumisen tekemiseen, joka vastavuoroisesti tukee pitkäjänteistä keskittymistä, joka on monessa asiassa oppimisen edellytys.
Läsnäolotaitojen avulla lapsia ja nuoria voidaan opettaa tunnistamaan keskittymistä häiritseviä tekijöitä. Häiritseviä tekijöitä on sekä sisäisiä, kuten ajatukset, tunteet ja kehon tuntemukset, että ulkoisia, kuten ympäristön äänet, valot tai toiset ihmiset. Taitava keskittyjä on taitava huomaamaan ne tilanteet ja hetket, joissa keskittyminen herpaantuu, hän pystyy kehittämään häiriöiden sietokykyään ja osaa palauttaa mielensä takaisin hetkeen ja tekemiseen.
Mitä säännöllisempää tietoisuustaitojen harjoittaminen on sitä suurempia on hyötyjen osoitettu olevan. Terve Oppiva Mieli (TOM) tutkimushankkeessa tehtyjen tutkimuksien mukaan tietoisuustaitojen ohjattu harjoitteleminen on tavallisiin rentoutusharjoituksiin verrattuna hieman tehokkaampi keino edistää resilienssiä eli psyykkistä joustavuutta ja sosio-emotionaalista toimintakykyä sekä vähentää masennusoireiden ilmaantuvuutta koululaisten parissa.
Rentoutuminen ja stressinhallinta
Mielen rauhoittamisen lisäksi myös kehon rentouttaminen on tärkeää. Varhaiskasvatus- ja kouluarjessa sopivaan toiminnan tahtiin kuuluu olennaisena osana myös tauottaminen. Tekemisen tauottaminen tukee jaksamista ja toivottua käyttäytymistä, kun taukoja pidetään sekä yhteisesti ryhmän kanssa että jokaisen lapsen ja nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan. Tauottamista ja rentoutumista varten voi varhaiskasvatuksessa ja koulussa olla tiloja, esimerkiksi rauhoittumisnurkkauksia, johon voi hetkeksi vetäytyä, jos olo tuntuu kuormittuneelta, stressaantuneelta tai uupuneelta.
Koko ryhmän yhteinen rentoutumishetki voi olla esimerkiksi hengitysharjoitus, kehorentoutus, värittelyä, sadun tai rauhallisen musiikin kuuntelua. Rentoutumishetkessä on hyvä himmentää valot. Lapsia ja nuoria voi myös rohkaista sulkemaan silmänsä niissä harjoituksissa, joissa näköaistia ei tarvita. Varhaiskasvatuksessa lepohetki tuo päivään rentoutumishetken. Pidemmän lepohetken lisäksi pieniä taukoja on hyvä järjestää osana jokaista toimintahetkeä tai oppituntia.
Rentoutushetkien lisääminen arkeen tukee oppijoiden stressinhallintataitoja, jotka ovat keskeisiä kykyjä selviytyä tehokkaasti stressaavista tilanteista ja ylläpitää tasapainoa elämässä. Stressinhallintataitojen opettaminen antaa lapsille ja nuorille konkreettisia työkaluja stressin merkkien ja stressitekijöiden tunnistamiseen, stressin purkamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Stressinhallintataitoja voidaan opettaa esimerkiksi opetuksen yhteydessä keskustelemalla stressin syistä ja vaikutuksista, harjoittelemalla rentoutumistekniikoita, opettamalla ajanhallintaa ja tehokkaita opiskelutekniikoita sekä tukemalla oppijoiden sosiaalisia suhteita.
Halutessasi lue lisää ja saa valmiita materiaaleja käyttöösi:
Opetushallitus. Tietoisuustaitoharjoitteita lapsille, nuorille ja aikuisille. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/tietoisuustaitoharjoitteita-lapsille-nuorille-ja-aikuisille
SchoolWell. Mielen hyvinvointia ja parempaa oppimista. https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2024-02/Mielenhyvinvointia%20ja%20parempaa%20oppimista%20-posteri.pdf
Positive Education. Läsnäolotaidot. Videot – HyMy ohjatut läsnäoloharjoitukset. https://www.positiivinenoppiminen.fi/hymy-koulu-videot/
Terve Oppiva Mieli ry. Läsnäolosta hyvinvointia. https://terveoppivamieli.fi/
Terve Oppiva Mieli ry. Kokeile harjoituksia. https://terveoppivamieli.fi/koulut-paivakodit/kokeile-harjoituksia/
Edellä olet oppinut, miten rakennetaan pohjaa hyvinvoinnille ja tarkastelleet tärkeitä taitoja, kuten motivaation herättämistä ja rauhoittumiskeinoja. Nyt siirrymme syventymään vahvuus-, voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen. Tämä lähestymistapa tarjoaa meille tehokkaita työkaluja paitsi haasteiden kohtaamiseen, myös erityisesti olemassa olevien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen, mikä on avainasemassa myönteisen käyttäytymisen ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Lisää opas