2.1 Hyvinvointia rakentamassa
Kuten edellisessä moduulissa totesimme, aikuisten oma hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää, koska hyvinvoivat aikuiset ovat perusta myös lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Yhdessä nämä – sekä aikuisten että oppijoiden hyvinvointi – ovat avain toimivaan varhaiskasvatus- tai kouluyhteisöön, jossa kaikilla on mahdollisuus oppia, kasvaa ja kehittyä.
Oppijoiden hyvinvointi rakentuu pitkälti hyvinvoivien aikuisten varaan. Sen lisäksi tarvitaan terveellinen, lasten ja nuorten lähtökohdista suunniteltu ympäristö sekä hyvinvointitaitojen aktiivista opettamista. Näitä taitoja opettamalla tuemme oppijoiden tämänhetkistä hyvinvointia ja samalla rakennamme perustaa tulevaisuuden hyvinvoiville aikuisille.
Hyvinvointitaidot ovat kokoelma taitoja, jotka tukevat onnellista, merkityksellistä ja hyvää elämää. Taitoja, jotka ensinnäkin vahvistavat, lisäävät ja ylläpitävät joka päiväistä hyvinvointia ja toisaalta kasvattavat resilienssiä, auttavat joustavammin ja vahvempina selviytymään erilaisista vaikeista tilanteista ja tapahtumista. Käyttäytymisen tuen verkkokurssilla jo esitellyistä sisällöistä hyvinvointia tukevia taitoja ovat esimerkiksi itsesäätely-, tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä tässä kurssiosassa esiteltävät läsnäolon ja keskittymisen taidot, joita tulee opettaa johdonmukaisesti, pitkäjänteisesti ja oppijoiden edellytykset huomioiden. Koska hyvinvointitaitoja vahvistetaan ennen kaikkea esimerkin voimalla, on tärkeää tarjota riittävästi mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja. On myös oleellista, että aikuiset esimerkillään mallintavat toivottua ja toimivaa toimintaa.
Positiivinen pedagogiikka on yksi keino lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Positiivisessa pedagogiikassa yhteen kietoutuvat oppiminen ja varhaiskasvatukseen tai kouluun kiinnittyminen. Positiiviset tunteet, mielekäs ja kiinnostava tekeminen sekä myönteinen ja lämmin ilmapiiri lisäävät tyytyväisyyttä ja kiinnittymistä.
Positiivisen pedagogiikan taustalla on positiivinen psykologia, tieteenala, joka tutkii onnellisuutta ja hyvinvointia. Keskeistä positiivisessa pedagogiikassa on opettaa näkemään ja sanoittamaan enemmän vahvuuksia ja onnistumisia kuin virheitä ja heikkouksia. Vahvuuksien ja onnistumisten kautta työskentely on yksi tapa vahvistaa oppijan toivottua toimintaa ja käyttäytymisen muutosta.
Hyvinvointi on määritelty eri vuosikymmenillä ja eri lähtökohdista hieman erilaisilla käsitteillä. Suomalainen sosiologi Erik Allardt määritteli 1970-luvulla hyvinvoinnin tilaksi, jossa ihmisen on mahdollista saada tarpeensa tyydytetyiksi. Allardtin jaottelussa hyvinvoinnin taustalla olevissa tarpeissa on yhtäläisyyttä seuraavassa motivaatiota käsittelevässä osiossa esiteltävän Maslow´n motivaatioteorian tarpeiden kanssa.
Allardt jakoi teoriassaan hyvinvoinnin taustalla olevat tarpeet kolmeen ryhmään, joita kuvataan englanninkielisillä käsitteillä having, loving ja being. Having-ulottuvuuteen kuuluvat fysiologiset resurssit, loving-ulottuvuuteen sosiaalisuuteen ja yhteisöllisyyteen liittyvät tekijät ja being-ulottuvuuteen ihmisen itsensä toteuttamiseen liittyvät tekijät. Vuosituhannen alussa Konu ja Rimpelä kehittivät Allardtin hyvinvointiteoriasta yksilön ja yhteisön näkökulmat yhdistävän kouluhyvinvoinnin mallin. Tässä mallissa kouluhyvinvointi jaettiin neljään osa-alueeseen lisäämällä Allardtin alkuperäiseen malliin neljänneksi ulottuvuudeksi terveys. Kouluhyvinvoinnin (Konu & Rimpelä, 2002) neljä ulottuvuutta ovat:
- koulun olosuhteet (having)
- sosiaaliset suhteet (loving)
- itsensä toteuttaminen (being)
- terveydentila (health)
Positiivisen psykologian kenttä on kehittynyt 2000-luvun alkuvuosikymmeninä nopeasti. Yksi sen perusteorioita on Martin Seligmanin PERMA +H -teoria. Sen mukaisesti hyvinvointi koostuu kuudesta osa-alueesta:
Positiivisen pedagogiikan kentällä PERMA +H -teoriasta on jalostettu paremmin kasvatuksen ja koulutuksen kentälle sopiva hyvinvoinnin jaottelu. Tämän EPOCH-mallin mukaan hyvinvoinnin osatekijät ovat:
Huolimatta siitä, mikä taustateorioista vaikuttaa hyvinvointiopetuksen taustalla, voidaan yhtenä keskeisimpänä tekijänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa ja lisäämisessä pitää hänen näkemistään myönteisessä valossa ja hänen kasvunsa tukemista yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Asia, jonka myönteisyyden taajudelle asetuttuaan voi jokainen kasvattaja toteuttaa jokaisen päivän jokaisena hetkenä.
Hyvinvointiin liittyy monenlaisia asioita. Mitkä ovat keskeisiä tekijöitä sinun työssäsi kohtaamiesi lasten ja nuorten arjessa? Tunnistitko heti, jonkun osa-alueen, johon huomiota lisäämällä olisi mahdollista edistää hyvinvointia?
Jatkaessasi eteenpäin pääset oppimaan lisää motivaation, hyvinvointia tukevan arjen sekä läsnäolo- ja hyvinvointitaitojen merkityksestä hyvinvoinnille.
Halutessasi lue enemmän:
Kouluilta podcast. Hyvinvointi ja oppiminen. https://open.spotify.com/episode/5KYgfLTieEJQ5db4ijlwqD
Positive education. Positiivinen oppiminen. https://www.positiivinenoppiminen.fi/positiivinen-oppiminen-positiivinen-pedagogiikka/
Positive education. Positiivinen psykologia. https://www.positiivinenoppiminen.fi/positiivinen-psykologia/
Onnellisten maa -podcast. Miksi lapset eivät ole yhtä onnellisia kuin aikuiset. https://areena.yle.fi/podcastit/1-61333650