Aikuinen, pidä itsestäsi huolta
Vain hyvinvoiva aikuinen voi kasvattaa hyvinvoivia lapsia ja nuoria. Työpäivät täyttyvät etukäteen suunnitelluista töistä ja silti lähes jokaisena päivänä aikaa täytyy löytyä myös väliin tuleville, heti huomiota vaativille, asioille ja tapahtumille. Helposti nousee tunne siitä, että vaikka kuinka paljon tekisi, on koko ajan askeleen jäljessä. Onkin tärkeää on löytää keinot työn priorisoimiseen, delegoimiseen ja avun pyytämiseen. Lisäksi jokaisen ammattilaisen olisi tärkeää löytää omat keinonsa rentoutua ja palautua niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen, ja voida hyvin.
Kasvattajien työhyvinvointia lisäämällä voidaan vaikuttaa myös oppijoiden hyvinvointiin. Työhyvinvointiin liittyy sellaisia asioita, joihin yksittäinen ammattilainen ei välttämättä voi vaikuttaa, kuten esimerkiksi johtaminen ja työolot. Jokainen voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa moniin asioihin, kuten työpaikan ilmapiiriin sekä omiin hyvinvointia edistäviin valintoihinsa työssä ja vapaa-ajalla.
Luodakseen vuorovaikutustilanteen, jossa oppija tuntee olonsa turvalliseksi, pystyy oppimaan ja rauhoittumaan, aikuisen on itse voitava hyvin ja pysyttävä rauhallisena kaikissa tilanteissa. Aikuisen tulee kohdata oppija tunnetasolla, ymmärtäen ja validoiden hänen kokemuksensa. Aikuisen omalla tunnetilalla on vaikutusta sekä oppijoiden tunnetilaan että oppimiseen. Peilisolujärjestelmän kautta tunteet tarttuvat, joten kasvattajan on tärkeää tunnistaa omat keinonsa rentoutua ja rauhoittaa itsensä. Näin kiireen keskellä tai haastavassa tilanteessa kehon kieli kertoo oppijalle samaa kuin sanat ja vahvistaa turvan tunnetta.
Työpäivän aikana saattaa tuntua mahdottomalta pitää taukoja ja työasiat liukuvat helposti vapaa-ajalle. Mitä kovempi kiire on, sitä tärkeämpää on taukojen pitäminen ja irrottautuminen työstä. Jo pienet, muutaman minuutin mikrotauot auttavat rentoutumaan, palauttamaan hallinnan tunteen ja suuntaamaan huomion ja keskittymisen tärkeisiin asioihin. Kuormittunut, stressaantunut tai uupunut aikuinen ei pysty vastaamaan lasten ja nuorten tarpeisiin. Työhyvinvointi heijastuukin tutkitusti opetusvuorovaikutuksen laatuun.
Pieneksi palautumiseksi voi riittää katseen suuntaaminen ulos ikkunasta, rauhallinen hengittely ja maadoittuminen samalla, kun lapset tai nuoret ovat tekemisen touhussa. Onkin hyvä miettiä yhdessä lähimpien kollegoiden kanssa, mitkä toimintatavat mahdollistavat jokaiselle ammattilaiselle sekä pienet mikrotauot että pidemmät tauot työpäivän aikana. Arkeen voi lisätä myös sellaisia toimintoja, jotka yhdessä oppijoiden kanssa mahdollistavat aikuiselle palautumisen. Mitä se juuri sinun työssäsi voisi olla?
Voit jakaa ajatuksiasi ja keinojasi omista rentoutumisen ja palautumisen tavoistasi toisille kurssilaisille Mentimeterissä: Näin rentoudun ja palaudun yhdessä oppijoiden kanssa
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että hallinnantunne, rentoutuminen ja yhteenkuuluvuus taukojen aikana lisäävät hyvinvointia. Tämän vuoksi jokaisen henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet tauotuksen ja työpäivän aikaisen palautumisen suunnittelussa olisi hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Hallinnan tunne tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten taukonsa viettää, ja yhteenkuuluvuus puolestaan hyväksytyksi tulemista omana itsenään. Jotkut haluavat tauolla keskustella muiden kanssa, kun taas toiset kaipaavat hiljaisuutta ja yksinoloa. Näitä toiveita huomioimalla on mahdollista löytää tilaa jokaisen ammattilaisen palautumiselle. Yhteistä ymmärrystä lisäämällä voimme tukea itseämme ja toisiamme työpäivän aikana.
Jaa sinulle parhaiten sopiva rentoutumisen tapa työpäivän aikaiseen palautumiseen Mentimeterissä: Näin haluan rentoutua työpäiväni keskellä
Työpäivän aikaisen palautumisen lisäksi omaa hyvinvointia tukevat työpäivän huolellinen ajoitus ja töiden rajaaminen työaikaan. Kasvattajan työssä tekeminen ei lopu ja iltapäivällä jää helposti olo, että kaikki on ihan kesken. Halu tehdä työnsä parhaansa mukaan ja auttaa lapsia ja nuoria, voi herättää riittämättömyyden tunteen, joka saa ajattelemaan, että pitäisi tehdä vielä vähän lisää. Kun kasvattaja huomaa itsessään näitä ajatuksia ja tunteita, on hyvä pysähtyä pohtimaan, onko tärkeämpää olla hyvissä voimissa ja jaksaa kohdata oppijat sataprosenttisesti myös seuraavana päivänä, vai onko tärkeämpää tehdä vielä kauniimmat tehtäväkortit tai viimeistellymmät virkkeet johonkin asiakirjaan. Voi myös pohtia sitä, voisiko omaa työmääräänsä helpottaa esimerkiksi suunnitelmallisella yhteistyöllä kollegan kanssa tai reilusti toiselta apua pyytäen.
Yksi keino työpäivän rajaamiseen on valmiiksi päättää, mihin aikaan lopettaa työt. Itselleen voi asettaa esimerkiksi herätyksen muistuttamaan lopettamisesta. Jollekin voi sopia myös se, että lupaa kotiväelle olla kotona määrättyyn aikaan, varaa itselleen jumpan tai sopii ystävän kanssa tapaamisen, jolloin työt on pakko lopettaa ajoissa, että ehtii toteuttamaan lupauksensa.
Juuri ennen töitten lopettamista voi käyttää pienen hetken sen miettimiseen, mitä on saanut tehtyä ja mikä on onnistunut. Mahdollisesta kesken jäävästä tehtävästä kannattaa kirjoittaa muutamalla sanalla ohje siitä, mistä jatkaa seuraavaksi eteenpäin. Lisäksi voi kirjoittaa itselleen muistiin, mitä seuraavana päivänä pitää heti työpäivän aluksi tehdä tai muistaa. Silloin voi sulkea tietokoneen ja työpaikan oven ja antaa itselleen aikaa ja luvan olla vapaalla, kunnes työpaikan ovi seuraavan kerran aukeaa.
Halutessasi lue, kuuntele ja katso lisää:
Mieli ry. Stressin hallinta. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/
Kelpaisiko lyhyt tauko. 31 taukoideaa erilaisiin mielentiloihin. https://duunitori.fi/tyoelama/mita-tehda-tauolla/
Miniluentoja hyvinvoinnista https://areena.yle.fi/1-63448339
Yle Tämäkin on totta -podcast. Näin rauhoitat ylivireän hermostosi https://areena.yle.fi/podcastit/1-73681482
Rentoudu aktivoimalla kehosi todellinen superhermo https://yle.fi/aihe/a/20-10005785
Turvallinen aikuinen ehkäisee nuorten syrjäytymistä https://areena.yle.fi/podcastit/1-2195022
Väestöliitto. Miten voi rauhoittaa itseään. https://youtu.be/KCZsyO-lh5w
Tutkimuksia opetusvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteydestä:
Chan, S. W., Pöysä, S., Lerkkanen, M. K., & Pakarinen, E. 2023. Teachers’ occupational well-being in relation to teacher–student interactions at the lower secondary school level. Scandinavian Journal of Educational Research, 68(6), 1137–1154. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2204114
Chan, S. W., Pöysä, S., Lerkkanen, M. K., & Pakarinen, E. 2025. Teachers’ occupational well-being in relation to teacher–student interactions in primary school. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 14, Issue 1, 2025, 1-27. https://doi.org/10.58955/jecer.145766
Penttinen, V., Pakarinen, E. & Lerkkanen, M.-K. 2022. Ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi: kontekstitekijöiden ja työstä palautumisen merkitys. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 11, Issue 1, 2022, 97-122. https://journal.fi/jecer/article/view/114009
Soininen, V., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M. 2023. Reciprocal associations among teacher-child interactions, teachers’ work engagement, and children’s social competence. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202301111261
Virtanen, T., Vaaland, G. S., & Ertesvåg, S. K. 2019. Associations between observed patterns of classroom interactions and teacher wellbeing in lower secondary school. Teaching and Teacher Education, 77, 240-252. https://doi.org/10.1016/j.tate.2018.10.013
Yli-Pietilä, R., Soini, T., Pietarinen, J., Pyhältö, K. 2023. How is students’ well-being related to their class teacher’s professional agency in primary school? European Journal of Psychology of Education. How is students’ well-being related to their class teacher’s professional agency in primary school? https://link.springer.com/article/10.1007/s10212-023-00781-7
Hienoa, olet nyt käynyt läpi verkkokurssisarjamme neljännen osan ensimmäisen moduulin! Siirry seuraavaksi moduulin yhteenvetoon ja testiin ja varmista oppimisesi.