Struktuuri ja rutiinit

Struktuuri ja rutiinit tuovat varhaiskasvatus- ja kouluarkeen ennakoitavuutta ja turvaa. Rutiineilla tarkoitetaan tilanteiden toistamista samanlaisina kerrasta toiseen ja struktuureilla selkeitä, ositettuja ja ohjattuja rakenteita erilaisiin arjen tilanteisiin, jotka auttavat niin oppimisessa, keskittymisessä kuin eriyttämisessä ja ovat näin keino ohjata toivottua käyttäytymistä. Strukturointi on arjen asioiden ja toimintatapojen näkyväksi tekemistä ja selkeyttämistä. Strukturoitu arki on selkeää ja helposti ymmärrettävää, järjestelmällisesti suunniteltua, ohjattua ja toteutettua.
Oppilas kuvattuna olkapään takaa. Pulpetilla, kirja ja oma muistilehtiö
”Kun suunnitellaan ja toteutetaan tukea käyttäytymisellään reagoiville lapsille, on tärkeää hyödyntää struktuureja, rutiineja ja ennakoimista kaikissa arjen tilanteissa. Kohdennetussa tuessa on tärkeää keskittyä erityisesti niihin hetkiin ja tilanteisiin, joissa esiintyy toistuvasti ei-toivottua käyttäytymistä. Näitä ovat usein vapaat hetket ja odottaminen. On myös erityisen tärkeää, että rutiineja ja struktuureja opetetaan, mallinnetaan ja harjoitellaan. Rutiineja ei tule opettaa vain oppimistuokioiden ja oppituntien aikana, vaan myös muissa arjen tilanteissa.
Haluan kysyä tai kertoa, lamppu syttyy pään päällä. Pyydän puheenvuoroa, viittaava lapsi. Odoatan, punainen liikennevalo, Saan puheenvuoron, peukku puhekuplassa, Kysyn tai kerron, ukko, puhekuplissa !, ?. Kuvat: Papunetin kuvapankki. papunet.net. © Sergio Palao / ARASAAC
Rutiinit syntyvät arjessa lähes itsestään silloin, kun aikuiset suunnitelmallisesti ottavat käyttöön pedagogisesti mietittyjä toimintatapoja ja jaksavat noudattaa niitä johdonmukaisesti joka päivä. Ryhmässä, jossa on vakiintuneet rutiinit, esimerkiksi aamuhetket ja ruokailusiirtymät sujuvat lähes automaattisesti. Kohdennetun käyttäytymisen tuessa ensimmäinen askel rutiinien ja struktuurien osalta on arvioida käytettävien toimintatapojen laatua ja toimivuutta. Jos toimintatavat eivät toimi riittävän hyvin, niitä on syytä tehostaa. Mikäli edelleen on lapsia tai nuoria, jotka tarvitsevat lisätukea arjen sujumiseen, suunnitellaan heidän kohdallaan tarkemmin kohdennetun tuen keinoja, kuten omia tehtävälistoja tai toiminnanohjauskortteja.
Ajatuskartta: Struktuu-rien ja rutiinien hyötyjä Lapsi tai nuori rauhoittuu, kun ei tarvitse jännittää, mitä tapahtuu missäkin kohdassa Muistikuorma helpottaa Toiminnanohjaus kehittyy aikuisen tuella, vähitellen oppii myös itse tekemään itselleen esim. listoja Eriyttäminen ja eriytetyt tehtävät helppo merkitä Usean aikuisen työskennellessä samassa ryhmässä yhteinen suunta säilyy.

Struktuuria arjen siirtymiin

Erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa lapsia voi ryhmitellä pysyviin ryhmiin siirtymien tukemiseksi. Sujuvuuden ja struktuurin lisäämiseksi luokassa voi jakaa jonot viikonpäivien mukaan (maanantai-, tiistai-, keskiviikko-, torstai- ja perjantaijonot). Jonotustilanteissa voidaan strukturoida sekä jonossa olemisen järjestys että jonotuspaikat. Pysyvä jonojärjestys, jossa jokainen tietää, kuka on ennen ja jälkeen, ja jonka ensimmäinen vaihtuu päivittäin, toimii monenlaisissa ryhmissä.

Jotkut kohdennettua tukea tarvitsevat lapset hyötyvät myös siitä, että saavat lähteä siirtymätilanteisiin joko hiukan ennen toisia tai hieman toisten jälkeen. Lisäksi esimerkiksi pienet merkit lattiassa näyttämässä jonottajan paikkaa takaavat jokaiselle oman tilan, eikä liian lähelle menemisestä syntynyttä ärsyyntymistä tai kinaa pääse syntymään. Samalla tavalla eteisessä ja naulakolla voidaan merkitä pukemispaikat ja kohdennetusti omat pukeutumisalueet kohdennettua käyttäytymisen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille.

Neljä naulakkoa vierekkäin, naulakot koodattu: punainen, sininen, vihreä, keltainen.

Lasten- ja nuorten istuma- tai naulakkopaikat voidaan myös koodata esimerkiksi väreillä tai merkeillä toistuvassa sarjassa. Kun näin toimien, lähetetään oppijat sopivin väliajoin esimerkiksi käsipesulle tai pukemaan väri kerrallaan, on kaikille tilaa toimia. Pukemistilanteisiin voi kohdennettua käyttäytymisen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille tuoda tukea myös kuvitetulla pukeutumisapurilla. Pukeutumisapurissa kuvataan vaatteet pukemisjärjestyksessä numeroituna ja siinä voi olla myös käännettävät luukut tai esimerkiksi sinitarralla kiinnitettävät merkit, joilla jo puetun vaatteen voi merkitä. Pukemistilanteessa apuna voi olla myös ”vaatelaatikko”, jossa vaatteita kuvaavat kuvakortit siirretään laatikkoon, kun vaate on puettu. Näitä pukemiseen liittyviä struktuuri-ideoita voi soveltaen käyttää myös moneen muuhun arjen tilanteeseen.

1: housut piilossa tähtikortin alla 2. numeron päällä tähti, takki 3. numeron päällä tähti, pipo a huivi 4 numeron päällä tähti, saappaat 5 numeron päällä tähti, hanskat.

Struktuuria vapaisiin tilanteisiin

Suurin osa lapsista ja nuorista pärjää hyvin sellaisissa tilanteissa, jossa ei ole etukäteen sovittua toimintaa. Käyttäytymisen kohdennetussa tuessa tuleekin pohtia, kuinka voimme auttaa niitä lapsia ja nuoria, jotka toistuvasti epäonnistuvat näissä tilanteissa, esimerkiksi ajautumalla ristiriitatilanteisiin.

Jos lapsi tai nuori epäonnistuu vapaissa tilanteissa toistuvasti, tulee miettiä, miten tilanteita ennakoida ja strukturoida paremmin. Yksittäiseltä lapselta tai ryhmältä voi esimerkiksi ennen ulos lähtemistä kysyä, mitä he ovat ajatelleet tehdä, keskustella mahdollisista aktiviteeteista tarvittaessa valintataulun avulla ja tukea heitä miettimään, miten toimia. Tärkeää on myös keskustella, kuinka pihalla toimitaan, jos ongelmatilanne kuitenkin syntyy (ks. osio ongelmanratkaisu). Näin on mahdollista välttää tilanne, jossa konfliktiherkkä lapsi tai nuori vain menee pihalle, kuljeksii ympäriinsä, katsoo, mitä on meneillään ja mahdollisesti ajautuu sotkemaan toisten tekemisen, kun ei tiedä, kuinka tekemiseen voisi rakentavasti liittyä. Muutaman minuutin ennakoivalla jäsentelyllä voidaan mahdollisesti välttää monet murheet ja selvittelyt.

ulkona haluan: pelata jalkapalloa,keinua, hiekkalaatikko, tutkia kluontoa, potkulautailla, olla aikuisen kanssa. Kuvat: Papunetin kuvapankki. papunet.net. © Sergio Palao / ARASAAC

Koulumaailmasta monelle tuttu esimerkki on tilanne, jossa välitunnilla sattunutta riitatilannetta joudutaan toistuvasti selvittämään seuraavalla oppitunnilla, jolloin kaikkien oppilaiden oppiminen häiriintyy. Keskeistä olisi miettiä, minkälainen ulkoilu- tai välituntitilanteen tulisi olla, jotta ristiriitatilanteita saataisiin vähennettyä. Apuna voi käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Kuinka tilanteita voisi jäsentää ja ennakoida?
  • Pitäisikö ulkona olla enemmän aikuisia?
  • Pitäisikö ulkoilua tai välitunteja porrastaa ajallisesti?
  • Pitäisikö alueet jakaa selkeämmin toimintojen tai ryhmien mukaan?
  • Tulisiko päälle pukea esimerkiksi peliliivit kertomaan, kummassa joukkueessa välituntipelissä pelaa?
  • Pitäisikö ulkoiluhetkien tai välituntien toimintaa suunnitella lasten ja nuorten kanssa yhdessä tai pitäisikö siellä olla enemmän ohjattua toimintaa?
  • Tärkeää on myös opettaa lapsia ja nuoria pyytämään apua silloin, kun he eivät itse tiedä kuinka toimia.

VAsemmalla miettivä henkilö ja teksti: mieti, mitä pitää tehdä, seuraavana kuva, jossa henkilö ei tiedä, mitä tehdä, kolmantena viittaava henkilö ja teksti pyydä apua, neljännessä kuvassa henkilö, joka saa idean, viidennessä kuvassa erilaisia tehtäviä ja teksti toimin ohjeen mukaan.

Struktuuria toimintahetkiin ja oppitunneille

Toimintahetkissä ja oppitunneilla on tärkeää toimia toistuvien rutiinien mukaisesti sekä käydä hetken alussa yhteisesti läpi näkyvillä oleva toimintahetken tai oppitunnin rakenne. Lisäksi on tärkeää määritellä rutiinit tehtävien ja tarvikkeiden hakemiseen ja palauttamiseen sekä esimerkiksi kotitehtävien merkitsemiseen.
Yhteisen struktuurin lisäksi kohdennettua tukea tarvitseville lapsille ja nuorille toimii apuna omalle paikalle kiinnitettävä tai mukana kulkeva toiminnanohjauskortti. Helpoimmin käyttöön otettavissa on yhteinen ohjelma erikseen lapselle tai nuorelle kirjoitettuna, jossa hän voi merkitä jo menneen vaiheen tehdyksi.

Tämän lisäksi käytössä voi olla mitä erilaisimpia lapsen tai nuoren tarpeen mukaan kohdennettuja ensin-sitten-lopuksi -struktuureja, joihin voidaan merkitä kohdennetusti tarvittavat asiat sekä myös valmiiksi mukava toiminta tai tekeminen, jonka saa tehdä ”työvaiheet” suoritettuaan. Toiminnanohjauskorteissa on hyvä olla rakenne, joka mahdollistaa tehdyn vaiheen merkitsemisen tehdyksi esimerkiksi rastittamalla, kääntämällä tai piilottamalla.

Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa tehtävien ja toimintojen strukturoinnissa voi käyttää myös niin sanottuja koritehtäviä. Koritehtävissä yhden toiminnan ohjeet ja tarvikkeet on pakattuna koriin, jonka lapsi tai nuori hakee sovitusta paikasta. Korin tehtävät tehtyään hän palauttaa korin samaan paikkaan ja ottaa seuraavan korin. Korissa voi erillisten tehtävien lisäksi olla myös esimerkiksi lukukirja tai ohje tehdä määrätty sivu omasta oppi- tai työkirjasta.

Tehtäviä ja toimintoja strukturoimalla ja aikuisten toimintaa suunnittelemalla on mahdollista helpottaa myös vaikealta tuntuvan tehtävän edessä juuttumista. Jumitilanne kertoo meille aikuisille siitä, että tehtävä tai tilanne ylittää lapsen tai nuoren kognitiivisen kyvyn toimia joustavasti. Tilanteeseen liittyvät vaatimukset, joko lapsen tai nuoren sisäiset itselleen asettamat tai ulkoa annetut, ovat silloin liian suuret. Jumitilanteet voivat tulla yllättäen, mutta usein ne liittyvät toistuvasti johonkin samaan tilanteeseen. Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa on tärkeää ensisijaisesti ennakoida näitä tilanteita ja pyrkiä välttämään jumit, mutta myös auttaa lapsia ja nuoria onnistumaan tilanteen tullen.

Kuuntelen ohjeen, kuunteleva lapsi, otan oikeat välineet esille, koulutarvikkeita, mietin mitä pitää tehdä, miettivä lapsi ja kirja, teen tehtävän, tekevä lapsi pöydän vieressä, viittaan, jos tarvitsen apua, viittaava lapsi, tarkistan, tehtäväpaperi ja kynä, saan valmiiksi, lapsi peukku ylhäällä. Kuvat: Papunetin kuvapankki. papunet.net. © Sergio Palao / ARASAAC

Esimerkiksi, jos tiedämme oppilaan kieltäytyvän lukukirjan itsenäisestä lukemisesta, tulee meidän aikuisten yhteistyössä lapsen tai nuoren kanssa miettiä, mikä tilanteesta tekee vaikean ja mikä näkyvän käyttäytymisen takana oleva täyttymätön tarve tilanteeseen liittyy. Tämän jälkeen pystymme tukemaan oppijaa paremmin ja suunnittelemaan ne tavat, joilla lukukirjan lukeminen onnistuu. Ratkaisu voi olla esimerkiksi vuorolukeminen aikuisen kanssa, lukeminen vuorotellen kavereiden kanssa tai lukeminen äänikirjan tukemana. Hankaliin oppimistilanteisiin ja tehtäviin kannattaa rakentaa myös valmiiksi toiminnanohjauslistoja ja ennakoivia sosiaalisia tarinoita, joiden mukaan toimien asiassa on mahdollista onnistua. Nämä listat ja tehtäväapurit tulee ikä- ja kehitystasoisesti kuvittaa ja kohdentaa.

 

Sähköiset laitteet struktuurin tukena

Kuva kännykän näytöstä. jossa tekstit: toimi näin: - mitä ensin mitä sitten mitä seuraavaksi ja niin edelleen. Tekstin alla kuva ihmisestä, joka tietää, mitä tehdä.

Koska isommilla oppilailla on usein koulussa käytössää henkilökohtaiset laitteet, tabletit tai läppärit, voi toiminnan strukturointiin käyttää myös erilaisia sähköisiä välineitä. Henkilökohtaiselle laitteelle voi tehdä valmiin  pohjan, johon on nopea ja helppo täydentää oppitunti- tai tehtäväkohtainen toiminnanohjaustuki. Laitteilla pystyy myös helposti liittämään kuvia osaksi ohjeita sekä luomaan erilaisia listauksia, joissa saa klikattua tehdyn vaiheen valmiiksi.

Sähköiset laitteet mahdollistavat myös henkilökohtaisten ajastimien, muistutusten ja hälytysten käyttämisen helposti. Niiden avulla struktuuria ja ennakointia voidaan viedä oppijan mukana myös kotiin kotitehtävien tai kokeisiin valmistautumisen tueksi. Jos oppilaalla on esimerkiksi pulmana tavaroiden ja tehtävien unohtaminen, voidaan hänen omaan laitteeseensa tehdä esimerkiksi oheistus repun pakkaamiselle. Ohjeessa voidaan mainita esimerkiksi seuraavat asiat:

  1. Katso lukujärjestyksestä, mitä oppiaineita sinulla on
  2. Tarkista, että kotitehtävät on tehty –> jos tehtävät on vielä tekemättä, tee ne
  3. Avaa reppu
  4. Pakkaa tavarat reppuun, tabletti tai tietokone lähelle selkää, kirjat ja vihot pystyasennossa seuraavaksi ja suljettu penaali eteen
  5. Jos sinulla on vesipullo repussa, tarkista, että se on kiinni ja pystyssä korkki ylöspäin
  6. Laita reppu kiinni
  7. Valmista tuli. Hienoa!

 

käsi, jonka päällä paperiEnsin_sitten_lopuksi

Ensin-sitten-lopuksi_laajempi

Ulkovaatestruktuuri

Ei_tiedä_mitä_tehdä_struktuuri

 

Halutessasi löydä valmiita materiaaleja käyttöön:

Kuvilla. Paljon valmiita kuvia ja struktuureja varhaiskasvatus- ja kouluarkeen. https://sites.google.com/view/kuvilla/ilmaiset-materiaalit?authuser=0 

Honkalampi-säätiö. Materiaaleja mm. jäsentämiseen, vireystilaan ja tunnetaitoihin. https://www.honkalampi.fi/kehittamistoiminta/perpe-keskus/materiaalipankki/

Nuoliviiva.

Toimivat rutiinit ja hyvät struktuurit ovat mitä parasta käyttäytymisellä reagoimisen ennakoivaa tukea. Seuraavaksi syvennymme niiden lisäksi vielä erikseen tilanteiden ja siirtyminen ennakointiin osana myönteistä käyttäytymisen tukea.

Nuoliviiva.

Edellinen
Takaisin
Seuraava Aihe