Ohjeiden ja palautteen antaminen

Ohjeiden ja palautteen antamista kohdentamalla voidaan tukea sekä lasten ja nuorten työskentelyä että käyttäytymistä. Selkeät, lapsen tai nuoren tasoisesti esitetyt ohjeet sekä käyttäytymistä ja oppimista tukeva kannustava palaute tukevat itsenäistä työskentelyä, uusien taitojen oppimista ja toivottua käyttäytymistä.

Selkeällä ja suunnitelmallisella ohjeiden antamisella voidaan varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret voivat osallistua ja oppia. Oppilaat, jotka tarvitsevat kohdennettua tukea, tarvitsevat monesti selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia ohjeita ymmärtääkseen, mitä pitää tehdä. Ohjeiden ymmärtämisen varmistaminen tai niiden uudelleen antaminen kohdennetusti auttaa varmistamaan, että kaikki oppijat ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan ja pystyvät toimimaan itsenäisemmin. Hyvin annetut ohjeet voivat auttaa ennaltaehkäisemään ei-toivottua käyttäytymistä. Epäselvät ohjeet puolestaan voivat johtaa turhautumiseen, aiheuttaa ei-toivottua käyttäytymistä ja heikentää oppimismotivaatiota. 

Ohjeiden antamisessa on tärkeä palastella työvaiheita yhä pienempiin osiin. Mitä selkeämpi käsitys lapsella tai nuorella on tekemisen vaiheista, sitä helpompi hänen on siinä edetä. Ohjeessa voidaan täsmentää myös aikaa, joka mihinkin työvaiheeseen saa kulua.

Ohjeiden monikanavaisuus on keskeistä kohdennetussa tuessa. Ääneen puhuttuja ohjeita tulee mallintaa sanattomasti esimerkiksi eleillä ja ne tulee tehdä näkyväksi kirjoitettuina tai kuvin, jotta niihin on mahdollista palata myös myöhemmin. Sähköisissä oppimisympäristöissä toimiessa videoidut ohjeet ovat yksi toimiva kohdennetun tuen keino.

Yhteisiä ohjeita voidaan kohdentaa niin, että samanlaiset ohjeet kiinnitetään oppijan omalle työpisteelle tai oppija voi esimerkiksi ottaa kuvan yhteisestä ohjeesta omalle laitteelleen. Näihin henkilökohtaisiin ohjeisiin hänen on helppo palata ja niistä voi merkitä jo tehdyt vaiheet itse suoritetuiksi.

Tekemisen aloittamista voidaan  tukea myös sanattomilla vihjeillä esimerkiksi menemällä viereen ja koskettamalla oppijan olkapäätä. Oppijaa voidaan myös pyytää toistamaan ohje ja kertomaan, miten aikoo aloittaa.

 

Palautteen antaminen

Palautteen antaminen on keskeinen osa kohdennettua tukea. Se auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, mitä he tekevät hyvin ja missä heillä on vielä kehitettävää. Hyvin annettu palaute voi vahvistaa oppijan itseluottamusta, motivoida häntä jatkamaan työskentelyä ja ohjata häntä oikeaan suuntaan. Erityisesti kohdennetussa tuessa palaute on tärkeää, koska se tarjoaa oppijalle selkeät suuntaviivat ja tukee hänen oppimisprosessiaan. Palautteen avulla oppija voi saada välittömän käsityksen omasta edistymisestään ja tarvittavista parannuksista, mikä edistää hänen oppimistaan ja käyttäytymistään. Palautteella ja sen antamisen tavalla on vaikutusta niin tehtävässä pysymiseen kuin motivoitumiseen ja tätä kautta lapsen tai nuoren käyttäytymiseen.

Muistanet, että palautteen tulee olla johdonmukaista, välitöntä, oikea-aikaista, sopivan voimakasta ja ennen kaikkea aitoa ja sen tulee aina olla rakentavaa ja oppimista edistävää.

Välitön palaute onnistuneesta toiminnasta ja oikeansuuntaisesta yrittämisestä vie toimintaa toivottuun suuntaan. Mitä haastavampaa tekeminen tai käyttäytyminen on, sitä tiheämmin lapsen tai nuoren tulee saada käytös- tai toimintaspesifiä (behavior specific) palautetta, joka nimeää nähdyn toiminnan ja vahvistaa sitä kehumisella. Myös palautteen antamisessa monikanavaisuus on tärkeää, sanallisen palautteen lisäksi hymy, kehu, peukku, tarra tai kirjoitettu palaute oppijan kirjaan tai vihkoon vahvistavat myönteistä viestiä.

Oppijantuntemus nousee tärkeäksi asiaksi myös palautteessa. Tunnemme kaikki lapsia tai nuoria, joita täytyy ”kohdella silkkihansikkain” ja heitä, joille palaute on kerrottava hyvinkin suoraan, jotta sillä olisi toivottua vaikutusta.

Aikaisemmin esillä ollut itsesäätely liittyy vahvasti palautteen antamiseen ja siihen reagoimiseen. Palautteen antamisen tapa tuleekin muokata vastaanottajalle sopivaksi. Kasvattajina voimme tukea toivottua käyttäytymistä huomioimalla oppimistehtävistä annettavan palautteen antamisen tavan sekä sen laadun.

Vetäytyvien tai arkojen oppijoiden kehuminen ei saa olla liian äänekästä, kun taas impulsiiviset ja herkästi häiriintyvät oppijat tarvitsevat erottuvaa ja innostavaa myönteistä palautetta, jotta huomaavat sen muiden ärsykkeiden joukosta. Murrosikäiset eivät aina arvosta julkista kiitosta, ja siksi heille onkin parempi antaa palautetta yksityisesti. Kuten käyttäytymisen tavoitteista myös oppimistehtävissä tulisi myönteistä palautetta antaa paitsi lopputuloksista myös prosessista, yrittämisestä ja pienistä edistysaskelista

Erityisesti käytöksellään reagoivat lapset ja nuoret tarvitsevat paljon myönteistä huomiota toimiessaan toivotulla tavalla. He ovat varhaiskasvatus- ja kouluhistoriansa aikana saattaneet saada niin paljon negatiivista ja korjaavaa palautetta, että heidän minäkäsityksensä ja itsetuntonsa voi olla heikko sen seurauksena. Kuten aikaisemmasta muistat, saattavat he jopa arvostaa kielteistä huomiota, jos eivät saa myönteistä palautetta. Mikä vain huomio on parempi kuin ei huomiota lainkaan.

Kasvattajien ei tulisi huolestua epätasapuolisuudesta, sillä kaikkien oppijoiden tasapuolinen kohtelu tarkoittaa, että ne, jotka tarvitsevat enemmän tukea, saavat sitä. Jotkut lapset tai nuoret eivät ehkä osaa ottaa vastaan myönteistä palautetta, sillä he eivät ole joko siihen tottuneet tai heidän minäkäsityksensä on negatiivinen. Tällöin myönteinen palaute voi jopa väliaikaisesti heikentää toimintaa ja käyttäytymistä. Vaikka tämä voi olla kasvattajalle pettymys, ei palautteen antamista silti saa lopettaa.

Lapsia ja nuoria voidaan asteittain opettaa ottamaan vastaan myönteistä palautetta. Kuten muistat, on suoran palautteen sijaan mahdollista antaa kiitosta ryhmän kautta tai toisen aikuisen välityksellä, esimerkiksi kehumalla oppijaa toiselle aikuiselle tai ryhmälle. Tämä voi auttaa ei-toivotusti toimivaa oppijaa keskittymään ja toimimaan toivotulla tavalla, samalla opettaen ryhmälle oikeanlaista käyttäytymistä.

Saitko uusia ajatuksia tai varmistuiko jo aikaisemmin osaamasi siitä, kuinka voisit muokata ohjeiden ja palautteen antamista niin, että toivottu käyttäytyminen mahdollistuu? Seuraavaksi pääset oppimaan struktuurien ja rutiinien sekä ennakoinnin kohdentamisesta.