Tunnetaidot

Tunnetaitojen puutteet vaikuttavat lasten ja nuoren käyttäytymiseen monin tavoin. Ne voivat vaikuttaa niin käyttäytymiseen, sosiaalisiin taitoihin kuin oppimiseen. Puutteet tunnetaidoissa nousevat usein esille, kun käsitellään ikäviä ja voimakkaita tunteita kuten turhautumista, pettymystä ja suuttumusta sekä niiden ilmaisemista. Nämä ilmenevät usein vuorovaikutustilanteissa tai tilanteissa, joissa lapsilta tai nuorilta odotetaan jotakin, josta he eivät koe selviävänsä. Lapsilla ja nuorilla, jotka reagoivat herkästi käyttäytymisellään, nämä tunnekokemukset ovat usein tavallista voimakkaampia.

Kohdennettua tunnetaitojen tukea tarvitsevilla lapsilla ja nuorilla on tyypillisesti puutteita sekä tunne- että itsesäätelytaidoissa. Negatiiviset tunnekokemukset korostuvat, he ovat usein ärtyneitä, hermostuneita, kiukkuisia, pahantuulisia tai väsyneitä ja lisäksi nämä tunnekokemukset ovat ehkä tavallista voimakkaampia. Heillä on usein epätarkkoja ärsytyksen tunteita, joiden taustalta tarkemmin tutkien voidaan tunnistaa niin turhautumista, vihaa kuin vaikkapa jännitystä. Myös syyt taustalla voivat olla moninaisia aina vaikeudesta toimia joustavasti tai sopeutua tilanteen vaatimuksiin, ongelmiin kaverisuhteissa tai epäonnistumiseen tehtävissä.

Pienellä osalla käyttäytymisellään reagoivia lapsia ja nuoria esiintyy tunnekylmiä piirteitä. Ne kuitenkin selittävät vain alle kymmenesosan lasten ja nuorten ongelmalliseksi koetusta aggressiivisesta käyttäytymisestä. Kyvyttömyys tuntea myötätuntoa, tunneilmaisun ja -kokemusten vähäisyys, välinpitämättömyys toisten tunteista ja kyvyttömyys tuntea katumusta vaikuttavat yksittäisen lapsen lisäksi kielteisesti koko yhteisöön. Varhaiskasvatus ja koulu voivat osaltaan  tunne- ja vuorovaikutusopetuksella tukea myös näiden lasten tunnetaitoja. Myönteisen huomion, positiivisen vuorovaikutussuhteen rakentaminen ja toivotusta käyttäytymisestä palkitsemisen merkitys on vielä tavanomaista suurempi. 

Tunne-elämän haasteet, kuten muukin käyttäytymisellä reagointi, voivat näkyä niin sisään- kuin ulospäin suuntautuvina reaktioina. Kohdennetussa tuessa on tärkeä kiinnittää huomio myös niihin, jotka vetäytyvät, jännittävät, ovat toistuvasti tai pitkäkestoisesti huomattavan huolestuneita, surullisia tai pelokkaita.

Tunnesäätelyn vaikeudet tekevät esimerkiksi turhautumisen tai jännittämisen sietämisen sekä tilanteen vaatimusten mukaan joustavasti toimimisen haastavaksi. Koko ryhmän myönteisen tunneilmapiirin vahvistamisen ja tunnetaitojen tehostetun opettamisen lisäksi kohdennetussa käyttäytymisen tuessa tuleekin tukea voimakkaasti tunteita kokevia, esimerkiksi pelokkaita tai helposti ärtyviä lapsia ja nuoria. Tukea tulee antaa kaikessa arjen toiminnassa ja opettamalla heille tunnetaitoja ja tarjota säätelyapureita kohdennetusti. Koska myönteiset tunnekokemukset, kuten tyytyväisyys ja ilo, tukevat oppimista sekä vahvistavat ryhmään kiinnittymistä, tulee meidän kasvattajien kohdennetussa käyttäytymisen tuessa omalla toiminnallamme mahdollisuuksien mukaan lisätä myönteisiä tunnekokemuksia koko ryhmässä.

On tärkeä vahvistaa:

• kaikenlaisten tunteiden hyväksymistä osaksi elämää
• tilanteeseen sopivaa tunnesäätelyä
• joustavaa toimintaa tunteikkaissa tilanteissa.

Perustietoa tunteista ja tunteiden säätelystä opimme verkkokurssisarjan edellisessä osassa. Nyt keskitymme tarpeisiin tunteiden takana sekä keinoihin, joilla voimme kasvattajina varhaiskasvatuksessa ja koulussa vastata näihin tarpeisiin. Tunnesäätelyn kohdennetun tuen työkaluja saat seuraavassa osiossa, jossa käsitellään itsesäätelytaitoja.

Ennen tutustumista tunteiden takana oleviin tarpeisiin, voit vielä käydä uudelleen läpi sinulle aikaisemmalta kurssilta tutun diaesityksen tunnetaidoista ja niiden opettamisesta.

Tarpeet tunteiden takana

Tunnereaktiot ovat perustaltaan biologisia, eikä niiden syntymiseen ole mahdollista vaikuttaa. Tunteet tuntuvat voimakkaasti kehossa ja siksi kehollisten reaktioiden tunnistaminen, sekä niiden yhteyden tilanteeseen sekä siinä syntyviin ajatuksiin ja tulkintoihin, ymmärtäminen on tärkeää. Liikkeelle voidaan lähteä vaikka tunnekehokarttoja piirtämällä ja pohtimalla esimerkiksi miltä ilo, suru tai jännitys tuntuu ja missä se tuntuu. Harjoittelu mahdollistaa tunteiden kehollisten reaktioiden tunnistamisen, yhteyden saamisen kehollisten reaktioiden ja ajattelun välillä ja sitä kautta tunteiden nimeämisen ja tunnereaktioiden säätelyn.

Tunteet ja tunnereaktiot kertovat siitä, että jokin sisäinen tarve on epätasapainossa. Tämä saa ihmisen toimimaan niin, että tarve täyttyy ja hän saavuttaa jälleen tasapainon. Tyydyttämättömät tarpeet voivat aiheuttaa monenlaisia tunnereaktioita, kuten huolta, ahdistusta, suuttumusta tai vihaa. Tarpeet on hyvä erottaa haluista, jotka tuottavat hetkellistä mielihyvää.

Kypsymisen myötä ja harjoittelun myötä ymmärrys tunteista ja tarpeista sekä tunteen ja käyttäytymisen, eli tunnereaktion, välinen ajattelu ja käyttäytymisen säätely mahdollistuu. Tarpeet rakentuvat hierarkisesti ja alemman tason tarpeiden täyttäminen avaa mahdollisuuden ylemmän tason tarkastelulle. Pieni katsaus aivojen rakentumiseen auttaa tämän ymmärtämisessä.

Aivojen alin taso aivorunko säätelee elämän kannalta välttämättömiä toimintoja, kuten hengitystä, kehon lämpötilaa, verenpainetta sekä nälän ja janon tunnetta. Keskitasolla on limbinen järjestelmä, jossa sijaitsevat tunteisiin ja muistiin liittyvät järjestelmät. Siellä sijaitsevat perustunnejärjestelmät viha, ilo, pelko, inho, suru ja hämmästys, jotka käynnistävät fysiologiset tunnereaktiot, esimerkiksi sykkeen kiihtymisen tai käsien kostumisen, ja saavat aikaan toiminnan esimerkiksi vaaran uhatessa. Ylimmällä tasolla on aivojen etuotsalohko, joka mahdollistaa säätelyn ja vastaa järkevästä sekä jäsentyneestä toiminnasta.

Vahaiskasvatuksen ja koulun ammattilaisten virittäytyminen lapsen tai nuoren kohtaamiseen tunnetasolla auttaa haastavissa tilanteissa näkemään tarpeen tunteen takana. Kuten rakentavasta ja myötäelävästä vuorovaikutuksesta muistat, tarpeen näkeminen auttaa muodostamaan yhteyden ihmisten välillä.

Katso seuraavia kuvia ja pohdi, mikä tunne lapsella tai nuorella on. Voit myös pohtia tunteiden takana mahdollisesti vaikuttavia tarpeita. Kysymysmerkkiä klikkaamalla pääset kurkkaamaan, mitä erilaisia tarpeita ja niihin vastaavia kasvattajien tekoja Käyttäytymisen tuen verkkokurssin tekijät ovat ajatelleet näiden tunteiden takana olevan.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa tulisi pohtia sitä, kuinka me kasvattajat voimme vastata työssämme näihin tarpeisiin ja näin tehdä arjesta sujuvampaa.

Seuraavan tehtävän avulla pääset pohtimaan, mahdollisia tapoja vastata oppijan tarpeisiin. Lisätehtävänä voit pohtia ja kirjata itsellesi muistiin, minkälaisia tunteita ja käytösreaktioita tarve herättää silloin, jos se jää täyttymättä.

Tunnesäätelyn tukea moniammatillisesti ja monialaisesti

Tunnesäätelyn kohdennettuun tukeen tarvitaan monesti varhaiskasvatuksen ja koulun pedagogisen henkilöstön lisäksi opiskeluhuollon tai muita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tunnesäätelyn taitopuutteet näkyvät varhaiskasvatus- ja kouluarjessa ulospäinsuuntautuvina raivokohtauksina ja lasten tai nuorten välisinä rajuina yhteenottoina, mutta yhtä lailla vetäytymisenä yhteisestä toiminnasta tai koulusta poisjäämisenä esimerkiksi jännittämisen tai huolestuneisuuden vuoksi.

Sisäänpäin oireilevien (esimerkiksi ahdistuneisuus, mielialaongelmat) lasten ja nuorten kohdalla sosioemotionaalisten taitojen harjoittelussa painottuvat psykoedukaatio ja esimerkiksi sosiaaliseen ahdistuksen hallintaan liittyvien keinojen harjoitteleminen. Näitä taitoja voidaan tukea kohdennetusti esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluiden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toteuttamilla interventioilla, joilla pyritään ajattelutapojen muutokseen, tietoisiin hallintakeinoihin (coping) ja resilienssin eli sopeutumiskyvyn kasvattamiseen.

Tärkeää on interventioiden tuominen lasten ja nuorten arkiympäristöön sekä rakentaa turvallinen ja lämmin vuorovaikutus ammattilaisen ja lasten tai nuorten välille, jotta ajatuksista ja tunteista puhuminen ryhmässä on mahdollista. On myös tärkeää, että ryhmä- tai luokkatilanteiden ulkopuolella toteutettavissa interventioissa opittujen keinojen käyttöä tuetaan kaikessa arjen toiminnassa. Monialainen yhteistyö on tässä työssä avainasemassa.

Halutessasi voit lukea lisää ja löytää valmiita materiaaleja käyttöösi:

Yle. Tutkija päiväkotien tilanteesta: lapsen aggressiivinen käytös toistuu, jos tilanteita ei pureta aikuisten kanssa. https://yle.fi/a/74-20108729?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp

Ellipsi. Tarvekortit. https://ellipsi.me/wp-content/uploads/Tarvekortit.pdf

Ellipsi. Tunteet. https://ellipsi.me/tunteet-2/

Mieli ry. Tunteet suuntaavat ajatuksia ja toimintaa. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/tunteet-ja-tunnetaidot/tunteet-suuntaavat-ajatuksia-ja-toimintaa/

Värinautit. Tunnetaitomateriaali. https://www.varinautit.fi/tunnetaidot/

Kuvilla. Tunnetaidot. https://sites.google.com/view/kuvilla/ilmaiset-materiaalit/tunnetaidot?authuser=0