Ystävyystaidot
Sosiaalinen vuorovaikutus ja kavereiden kanssa oleminen vaativat tunne- ja itsesäätelytaitojen lisäksi monia kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja. Kaveritaitojen pohjalla vaikuttavat itsetuntemus ja itseluottamus, jotka mahdollistavat luottamuksen ja empatian myös toisia kohtaan.
Käyttäytymisellään reagoivan , kuten helposti tulistuvan tai kovin vetäytyvän, lapsen tai nuoren ei ole helppoa päästä mukaan vertaisryhmän toimintaan. Mukaan päästäkseen on opittava tunnistamaan ja säätelemään omia tunteitaan, ajatuksiaan ja käyttäytymistään ja lisäksi täytyy pystyä ymmärtämään toisten tunteita sekä havaitsemaan ja ymmärtämään sosiaalisia vihjeitä, jotka mahdollistavat joustavan toiminnan monimutkaisissa sosiaalisissa verkostoissa.
Sosiaalisten taitojen opettamisen tavoitteena onkin auttaa oppijoita rakentamaan ja ylläpitämään myönteistä vuorovaikutusta toisiin ihmisiin. Sosiaalisia taitoja voidaan pitää hyvinä silloin, kun ihminen pystyy saavuttamaan omia sosiaalisia päämääriään toisia arvostaen ja kunnioittaen ja hyväksytyksi tullen. Tarvittavia osataitoja ovat esimerkiksi:
- sosiaalisten vihjeiden näkeminen ja tulkitseminen
- huomion saaminen hyväksyttävin keinoin
- taito nähdä ja arvioida oman toiminnan vaikutusta muihin
- kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää asioita toisen näkökulmasta (empatiakyky)
- asioiden nopea käsittely
- monimutkaisen ajattelun taito esimerkiksi erilaisten vaihtoehtojen näkeminen
- taito joustaa
Puutteet sosiaalisissa taidoissa altistavat virhetulkinnoille sosiaalisissa tilanteissa ja monenlaisille käytösreaktioille, kuten vetäytymiselle tai raivokohtauksille. Taitopuutteet voivat näkyä esimerkiksi riitelynä, kompromisseista tai yhteistyöstä kieltäytymisenä, vaikeuksina liittyä seuraan ja muodostaa vastavuoroisia ystävyyssuhteita tai huomioida toisia ja heidän tunteitaan. Haasteet sosiaalisissa taidoissa voivat näkyä vain tiettyjen ihmisten, kuten ikätoverit tai aikuiset kanssa, tai laajemmin kaikissa sosiaalisissa tilanteissa.
Ryhmässä toimiminen
Ryhmässä toimiminen vaatii toisten ajatusten ja ehdotusten huomioimista ja kompromissin tekoa. Kukaan ei voi yksin päättää, mitä esimerkiksi seuraavaksi leikitään tai kuinka ryhmätyö toteutetaan. Lisäksi ryhmässä toimiminen vaatii tilanteeseen sopivaa vuorovaikutusta ja keskustelutaitoja, esimerkiksi sopivaa kielen- ja äänenkäyttöä, odottamista ja vuorottelua. Kielellisen viestinnän lisäksi sanattoman viestinnän tulkitseminen ja sen sovittaminen kokonaisuuteen vaativat taitoja.
Keskeinen asia ryhmässä toimimisessa on ryhmän toimintatapojen, käyttäytymisodotusten ja sääntöjen ymmärtäminen. Ryhmässä toimiakseen pitää ymmärtää esimerkiksi, kuinka ryhmässä saa puheenvuoron, miten yhteiset hetket tai oppitunnit alkavat ja loppuvat tai kuinka tavaroita jaetaan, haetaan ja palautetaan. Yhteinen käyttäytymisodotusten kohdennettu opettaminen, harjoitteleminen ja vahvistaminen ovat siksi erityisen keskeisessä osassa kohdennetussa käyttäytymisen tuessa.
Ryhmän vaikutus vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen
Sosiaalisissa tilanteissa toimimisen pohjalla vaikuttavat yksilön aikaisemmat kokemukset erilaisista tilanteista sekä kokemusten myötä muodostuneet mallit ja käsitykset toimivista toimintatavoista. Omien kokemusten lisäksi ympärillä olevat ihmiset ja ympäristö vaikuttavat lasten ja nuorten käyttäytymiseen, koska toisten toiminnasta otetaan vihjeitä siihen, kuinka tilanteessa kannattaisi toimia.
Videoluennolla lastenpsykiatri Anita Puustjärvi kertoo ryhmän vaikutuksesta vuorovaikutukseen ja käyttäytymiseen.
Videon kesto 6:11
Kuten videoluennolla kuulit ja ehkä aikaisemmin jo tiesit, tunteet voivat tarttua. Tätä tarttumista tapahtuu sekä lasten ja nuorten keskuudessa, että lapsista ja nuorista aikuisiin ja aikuisista lapsiin ja nuoriin. Kun esimerkiksi näemme hymyilevän ihmisen, herää meidän aivoissamme sama reaktio kuin jos olisimme itse hymyilleet. Mekanismin taustalla on peilisolujärjestelmä, joka peilaa toisen ihmisen toimintaa ja auttaa siten myös ennakoimaan seuraavia tapahtumia ja omaa reagointia. Tähän perustuu aikaisemmin mainittu kanssasäätelykin. Rauhallisen ihmisen seurassa oma kiihtymys laskee ja on helpompi olla tyyni ja rauhallinen. Vastaavasti tarttuvat myös suru ja ärtymys tai vaikkapa voimattomuus.
Tunteiden tarttumista voi pyrkiä säätelemään. Mitä paremmat tunne- ja itsesäätelytaidot yksilöllä on, sitä paremmin tämä onnistuu. Kun pystyy erottamaan omat tunteensa toisen tunteesta, etäisyyden ottaminen ja tietoinen tunnesäätely onnistuvat paremmin.
Pienten lasten tai sellaisten henkilöiden, joilla on tunnesäätelyn pulmia saattaa olla hyvinkin haastavaa tunnistaa, mikä tunne on oma ja mikä on tartuntaa toiselta. Lapset ja nuoret voivat aikuisia helpommin joutua tunnekaappauksen valtaan, jolloin käyttäytyminen muuttuu levottomaksi, uhmakkaaksi, aggressiiviseksi, vetäytyväksi tai ahdistuneeksi. Tunnekaappauksen vallassa tulee toimittua täysin ajattelemattomasti. Tunnekaappaus voi lasten ja nuorten keskuudessa tarttua myös toisiin, ja tällöin esimerkiksi hillitön hihitys ja hulina voi vallata koko ryhmän.
Keinoja arkeen
Sosiaalisten taitojen kohdennetussa opetuksessa taitoja voidaan harjoitella osana koko ryhmän toimintaa tai pienryhmissä esimerkiksi roolileikkien ja tilannekorttien avulla. Kun draamaharjoituksen tai tilannekorttien aiheet valitaan ryhmästä nousevien tosielämän tilanteiden ja tarpeiden mukaisesti, tukee se taidon ja uuden toimintamallin yleistymistä arkeen.
Opettamisen ja harjoittelun lisänä monille kohdennettua tukea tarvitseville lapsille ja nuorille tärkeää on etukäteinen ohjaus tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella tiedetään olevan haastetta. Aikuinen voi esimerkiksi antaa lapselle tai nuorelle ”valmiita sanoja suuhun” tai toimia tilanteessa ”kuiskaajana”, ohjaten sanallisesti toimintaa. Ennakoivalla ja tilanteessa tapahtuvalla ohjaamisella voidaan ehkäistä epäonnistumisia ja mahdollistetaan oppiminen. Aikuisten ja vertaisten toimivat mallit, joita jäljitellä ovat tärkeässä osassa kohdennettua sosiaalisten taitojen opetusta. Yhdessä tilanteessa opittuja taitoja tulee aikuisen tuella järjestelmällisesti pyrkiä yleistämään myös muihin tilanteisiin.
Sosiaalisten taitojen kohdennetussa opetuksessa tukena voivat toimia sopimukset, joihin lapsi tai nuori sitoutuu. Restoratiivinen työote ja sovittelu ovat myös osa kohdennettua sosiaalisten taitojen tukea. Restoratiivisuus on kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Restoratiivisessa toiminnassa tavoitteena on vuorovaikutuksen ja dialogin sekä yhteisten ratkaisujen etsimisen kautta päästä vastuunottoon, voimaantumiseen, oppimiseen sekä rauhaan yksilöiden välillä ja yhteisöjen sisällä.
Halutessasi löydä valmiita materiaaleja, lue ja katso lisää:
Yle. Missä ystävyyssuhteita nykyään luodaan. https://yle.fi/a/74-20085450?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Yle. Ystävyys on supervoima – yksinäisyys sattuu. https://yle.fi/a/74-20036270?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Mielenterveystalo.fi Kaverisuhteiden haasteiden omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/kaverisuhteiden-haasteiden-omahoito-ohjelma
Mielenterveystalo-fi. Sosiaalisen jännittämisen omahoito-ohjelma. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/sosiaalisen-jannittamisen-omahoito-ohjelma
Ihmettelitkö, mihin ongelmanratkaisutaidot unohtuivat? Ei hätää. Ne ovat niin keskeisessä osassa kohdennetun käyttäytymisen tuen sosioemotionaalisia taitoja, että olemme varanneet niille kokonaan oman osion. Siirry siis eteenpäin ongelmanratkaisun maailmaan. Pääset myös oppimaan yhteistoiminnallisesta ongelmanratkaisusta haastavaksi koettujen lasten ja nuorten kanssa sekä kuvien käyttämisestä kommunikoinnin ja ongelmanratkaisun tukena.