Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen
Käyttäytymisen opettamisessa tärkein vahvistaja on toivotun käyttäytymisen myönteinen huomaaminen ja vahvistaminen kehuilla. Kehuja ja myönteistä palautetta ei saa säästellä, kun käyttäytyminen on toivottua tai jo toivotun suuntaista. Tärkeää on antaa myönteistä palautetta myös yrittämisestä. Kehu sitä toimintaa, jota haluat nähdä enemmän.
Toivotun käyttäytymisen vahvistaminen
Toivotun käyttäytymisen vahvistamisen pääperiaatteena on toivotun käyttäytymisen huomaaminen. Myönteinen palaute toimii käyttäytymisen ohjaamisessa sekä välittömänä heti toivotun käyttäytymisen jälkeen annettavana, että välillisenä vähän myöhemmin seuraavana vahvistajana. Tutkimusten mukaan kehujen ja moitteiden suhteen pitäisi olla 5:1, eli viisi kehuvaa palautetta yhtä korjaavaa kohden. Jos lapsi ja nuori on saanut elämässään paljon negatiivista palautetta, niin kuin käyttäytymisellään reagoivat lapset usein ovat, on hyvä pyrkiä nostamaan myönteisen palautteen määrää vielä tästäkin. Hyväksynnän puutteesta kärsinyt lapsi tai nuori hyötyy myönteisestä palautteesta vielä tavallista enemmän.
Jos lapset ja nuoret eivät ole tottuneet myönteiseen palautteeseen ja kehujen vastaanottamiseen, tulee sitäkin opetella. Niin kuin monessa muussakin, nousee oppijantuntemus avainasemaan siinä, miten ja milloin myönteinen palaute kannattaa antaa. Muistatko edellisessä verkkokurssiosassa käsitellyt tavat, joilla myönteistä palautetta näissä tapauksissa voi antaa? Esimerkiksi viereen kehuminen ja juorukehu voivat toimia.
Mitä tarkempaa, kohdennetumpaa ja välittömämpää kehu on, sitä paremmin se toimii työkaluna toivotun käyttäytymisen ohjaamisessa. Kehu on nopein, helpoimmin käyttöön otettava ja halvin tapa vahvistaa toivottua käyttäytymistä.
Vanhan sanonnan mukaan ”Virheistä oppii”. Erityisesti lasten kohdalla tämä ei kuitenkaan tutkimusten mukaan pidä paikkaansa, vaan päinvastoin – lapset oppivat virheitä tehokkaammin onnistumisista. Tutkimuksessa, jossa mitattiin aivojen vastetta oppimistilanteessa saatuun negatiiviseen ja positiiviseen palautteeseen, havaittiin 9-11-vuotiailla lapsilla aivotoiminnan lisääntymistä oppimiseen liittyvillä alueilla, kun he saivat tekemisestään välittömän myönteisen palautteen. Negatiivinen palaute sitä vastoin vähensi aivotoimintaa samoilla alueilla. Nuorten aikuisten (18-25 v.) kohdalla tilanne oli päinvastainen, heillä aivotoiminta lisääntyi negatiivisen palautteen jälkeen. 11-15-vuotiaiden ikäryhmässä tulokset olivat vaihtelevia. Selittävänä tekijänä tutkimustuloksille nähtiin teoria, jonka mukaan ihmiset oppivat tavanomaisesta poikkeavista tapahtumista. Lapsilla yrittäminen ja erehtyminen on niin tavallista, että virheiden osoittamista tehokkaammin oppimista tapahtuu onnistuessa ja onnistuminen huomatessa. Uudemmassa tutkimuksessa on osoitettu lasten lisäksi myös nuorilla aikuisilla sekä mallioppimisen että itsenäisen oppimisen olevan tehokkaampaa silloin, kun toiminnasta saa positiivisen palautteen. Negatiivisen palautteen on havaittu tämän lisäksi lisäävän aggressiivista käyttäytymistä.
Oinas (2020) osoitti väitöstutkimuksessaan kirjallisen digitaalisen, Wilma-järjestelmässä annetun, palautteen vaikutuksen sekä oppimiseen että hyvinvointiin. Tutkimuksen mukaan myönteinen palaute vahvistaa toivottua käyttäytymistä ja tukee sekä akateemista kyvykkyyttä että hyvinvointia. Tutkimuksesta noussut mielenkiintoinen arkikokemuksia vahvistava huomio oli se, kuinka oppilaat, jotka eivät saaneet lainkaan palautetta kokivat niin motivaationsa ja kyvykkyytensä kuin opettaja-oppilassuhteensa heikommaksi kuin he, jotka saivat negatiivista palautetta.
Huomaaminen, hyväksyntä ja ryhmään kuuluminen ovat inhimillisiä perustarpeita. Sen vuoksi on tärkeää, että huomataan se käyttäytyminen, jota halutaan nähdä enemmän ja huomataan toistuvasti myös ne pienet pyrkimykset oikeaan suuntaan. Jos hyvää ei huomata riittävästi, haetaan huomio huonolla, mikä tahansa huomio on parempaa kuin näkymättömäksi jääminen.
Ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttuminen
Kuten muistat, toivotun käyttäytymisen edistämisen lisäksi ei-toivottuun käyttäytymiseen tulee puuttua. Puuttumisen keinot tulee sopia yhteisesti kaikkien, sekä aikuisten että lasten ja nuorten, kanssa. Verkkokurssisarjamme edellisessä osassa opit rautaisannoksen käyttäytymisen uudelleenohjaamisesta, ei-toivottujen käyttäytymismallien sammuttamisesta ja seuraamuksista. Halutessasi voit käydä kertaamassa ja virkistämässä muistiasi ennen jatkamista.
Kohdennetussa käyttäytymisen tuessa pätevät ihan samat periaatteet kuin yleisessä tuessakin. Keskeisessä osassa ovat edelleen kohdennettu uudelleen ohjaaminen sekä lievän ei-toivotun käyttäytymisen sammuttaminen jättämällä se huomiotta. Muista, että oppijaa ei saa koskaan hylätä ja jättää yksin vaikeassa hetkessä, vaikka ei-toivottu käyttäytyminen jätetäänkin huomioimatta.
Mikäli käyttäytyminen ei muutu toivottua käyttäytymistä vahvistamalla tai ei-toivottua käyttäytymistä sammuttamalla, tarvitaan seuraamuksia. Varmasti muistatkin edellisestä verkkokurssisarjamme osasta luonnolliset ja johdonmukaiset seuraamukset sekä sen, että seuraamusten tulee olla:
- välittömiä
- oppijan iän- ja kehitystason huomioivia
- tekoon nähden kohtuullisia
- olosuhteisiin sopivia
- hienovaraisia ja lyhytkestoisia
- sellaisia, jotka eivät nolaa tai nöyryytä
On todettu, että lasten ja nuorten ei-toivottu käyttäytyminen lisääntyy, jos hän kokee seuraamuksen rangaistukseksi. Rankaiseminen, ilman mahdollisuutta keskustella ja oppia, voi saada lapsen tai nuoren tuntemaan itsensä väärin kohdelluksi.
Joissain tapauksissa rankaiseminen voi saada ei-toivotun käyttäytymisen lisääntymään. Jos lapsi tai nuori alkaa ajattelemaan, että rangaistuksen hyväksyminen ja sen kärsiminen tekee ei-toivotusta käyttäytymisestä luvallista. Kärjistäen koululainen saattaa ajatella, että sääntöjä ei tarvitse noudattaa, kun voi kuitata sääntörikkomuksensa anteeksipyynnöllä tai istumalla jälki-istunnossa.
Esiopetuksessa ja perusopetuksessa voidaan käyttää opetuksen turvaamisen ja kurinpidon toimina perusopetuslaissa säädettyjä keinoja, joita ovat esimerkiksi kasvatuskeskustelu, siivousvelvoite, esineiden tai aineiden haltuunotto sekä tavaroiden tarkastaminen. Ajantasaista tietoa näistä ja muista perusopetuslain mukaisista keinoista voit lukea esimerkiksi Opetushallituksen verkkosivulta.
Kasvattajina meidän jokaisen on tärkeää olla varmoja omasta toiminnastamme, erityisesti haastavissa tilanteissa. Tämän tulisi välittyä myös lapsille ja nuorille. Ryhmän aikuisen on tärkeää säilyttää vastuu ja valta itsellään.
Jos haastavassa tilanteessa käytämme sellaisia toimintatapoja, joilla siirrämme vastuun pois itseltämme, kuten oppilaan kotiin soittaminen tai rehtorin kansliaan lähettäminen, menetämme omat mahdollisuutemme vaikuttaa tilanteeseen. Saamme lapsen tai nuoren ehkä ajattelemaan, ettei aikuinen itse koe pärjäävänsä tilanteessa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jälkikäteen voisi mennä tietoa kotiin varhaiskasvatuksessa tai koulussa sattuneesta tilanteesta ja sen käsittelytavasta. Mutta itse tilanteessa tulee tilanteen hallinta säilyttää siinä mukana olleella aikuisella.
Tärkeintä on huomata onnistumiset ja tehdä saavutukset näkyviksi
Käyttäytymisodotusten mukaisen toiminnan ja tavoitteen saavuttamisen näkyväksi tekemiseen on monia keinoja. Onnistumiset itsessään tuottavat hyvää oloa ja innostusta. Kun onnistumista tarkastellaan vielä jälkikäteen ja tehdään se näkyväksi itselle ja muille, vahvistuu myönteinen kokemus. Tarrat taulukossa, helmet purkissa tai myönteiset Wilma-merkinnät konkretisoivat onnistumista ja tekevät sen näkyväksi myös muille. Kun tieto lapsen tai nuoren onnistumisista kulkee kotiin, saa hän toisen vahvistuksen onnistumiselleen. Samoin, kun tieto esimerkiksi kohdennetun käyttäytymisen tuen kortin kautta kulkee eri aikuisten välillä viipymättä, voi lapsi tai nuori saada kiitosta ja kehuja myös niiltä aikuisilta, jotka eivät itse ole olleet hetkessä läsnä. Tämä saattaa vaikuttaa myös toisten aikuisten käsitykseen lapsesta ja nuoresta ja muuttaa negatiivista mainetta positiivisemmaksi.
Käyttäytymisodotusten mukaista käyttäytymistä vahvistamassa käytetään usein motivointijärjestelmiä. Kun sovittu tavoite on saavutettu, sovitun palkkion tulee seurata viipymättä. Palkkion tavoite on tukea ponnistelua ja motivoida. Palkkio voi olla kehu (sosiaalinen palkkio), tai jotain konkreettista, kuten tarra, leima tai piste. Nämä itsessään riittävät usein pienillä lapsilla. Hieman vanhemmat lapset voivat alkaa kerätä pisteitä, leimoja tai tarroja taulukkoon, esimerkiksi rallirataan. Tällöin edistymistä voi seurata helposti. Esikouluikäiset ja sitä vanhemmat voivat jo kerätä pisteitä, leimoja tai tarroja ja vaihtaa ne ennalta sovittuun palkkioon. Palkkiot voivat olla erilaisia arvoltaan. Motivaatio voi joskus hiipua ja sovitut palkkiot eivät tunnu toimivan. Portaittainen motivointijärjestelmä voi olla yksi keino motivaation ylläpitämiseen.
Motivointijärjestelmä pitää aina suunnitella yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Seuraavassa diaesityksessä pääset lukemaan motivointijärjestelmän onnistuneeseen käyttöön liittyvistä tekijöistä sekä mahdollisista sudenkuopista.
Myönteinen palaute, kehuminen, kiittäminen ja kannustaminen toimivat parhaiten, kun lapsi tai nuori saa samansuuntaista vahvistusta toiminnalleen varhaiskasvatus- tai kouluarjen lisäksi myös kotona. Aikuisten yhtenäisellä linja lapsen tai nuoren kanssa toimimisessa tukee hänen myönteistä kehitystään. Osana myönteistä käyttäytymisen tukea ja tavoitetyöskentelyä myös motivointijärjestelmästä on hyvä keskustella yhdessä kotiväen kanssa.
Katso osion lopuksi vielä arjen ammattilaisten ajatuksia siitä, mikä merkitys onkaan onnistumisten näkyväksi tekemisellä.
Videon kesto 6:28
Halutessasi voit lukea lisää
Niilo Mäki instituutin uutinen. Positiivinen palaute opettaa toivottua käyttäytymistä. https://www.nmi.fi/2024/09/30/positiivinen-palaute-opettaa-toivottua-kayttaytymista/
Yle. Kehu näin, jos haluat jättää jäljen suomalaiseen. https://yle.fi/a/74-20106030?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Opetushallitus. Kurinpitokeinot ja turvaamistoimenpiteet perusopetuksessa. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kurinpitokeinot-ja-turvaamistoimenpiteet-perusopetuksessa
Käyttäytymisen kohdennetussa tuessa on todella tärkeää lapsen ja nuoren kanssa yhteistyössä löytää ne toimintatavat ja palkkiot, jotka motivoivat muutokseen. Tärkeää on myös sietää epävarmuutta ja jatkaa sinnikkäästi, vaikka välillä tuntuisi, että muutoksen aikaan saaminen on hidasta. Pienet askeleet ovat tärkeitä. Niiden huomaaminen ja esiin nostaminen vievät vähitellen kohti tavoitetta. Myönteisillä tunteilla, kuten ilolla ja tyytyväisyydellä on iso vaikutus tässä oppimisprosessissa. Seuraavaksi pääset syventymään tunteisiin vielä lisää.