Käyttäytymisodotukset

Yhteiset toimintatavat ja säännöt ovat tärkeä osa jäsennettyä oppimisympäristöä. Kuten verkkokurssisarjamme aikaisemmissa osissa olet oppinut, ryhmän käyttäytymisodotukset sekä niistä johdetut säännöt ja toimintaohjeet toimivat parhaiten, kun ne on tehty lasten ja nuorten kanssa yhdessä ja johdettu yhteisön yleisistä käyttäytymisodotuksista. Myös kohdennetun tuen käyttäytymisodotuksien, sääntöjen ja tavoitteiden tulee olla linjassa yhteisten odotusten kanssa ja niiden tekemiseen tulee osallistaa lapset ja nuoret aidosti.

 

 

Jos varhaiskasvatuksessa tai koulussa esiintyy ongelmia käyttäytymisodotusten noudattamisessa, saatetaan tilannetta pyrkiä korjaamaan ottamalla käyttöön joku uusi sääntö. Tämä harvoin ratkaisee tilannetta. Tärkeämpää olisi tarkastella käyttäytymisodotusta, jonka noudattaminen ei onnistu. Käyttäytymisodotusta voi tarkastella esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

 

Selkeästi rajattuja ja täsmällisesti muokattuja käyttäytymisodotuksia on helpompi ymmärtää. Silloin lapsen tai nuoren on helpompi onnistua toimimaan toivotulla tavalla arkisissa tilanteissa. Ohjeiden ja pyyntöjen tulee olla lapsille ja nuorille ymmärrettäviä ja järkeenkäyviä, ja lasten ja nuorten tulee kokea, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti.

Käyttäytymisodotuksia muodostaessa tulee käyttäytymisen kohdennetussa tukemisessa tarkasti miettiä sitä, mitkä säännöt oikeasti ovat tarpeellisia. Onko sääntöjä vielä mahdollista karsia tai ainakin täsmentää? On tärkeää myös pohtia sitä, miten mahdollistamme kaikille lapsille ja nuorille onnistumisen. Apukysymyksinä tässä pohdinnassa voivat toimia esimerkiksi seuraavat:

• Pitääkö sääntöjen olla kirjaimellisesti kaikille samat?
• Mitä hyötyjä tai esteitä on, jos eriytämme muun opettamisen ja kasvattamisen tapaan myös sääntöjä?
• Mitkä käyttäytymisodotukset ovat juuri tälle lapselle tai nuorelle juuri tässä tilanteessa keskeisimmät?
• Voiko käyttäytymisodotuksen pilkkoa vielä pienempiin osaodotuksiin, jotta varmistamme onnistumisen?

 

Tavoitteet käyttäytymisen opettamisen pohjana

Kohdennetussa käyttäytymisen tukemisessa käyttäytymisodotukset tulee kirjoittaa selkeästi tavoitteiden muotoon. Opeteltavaksi kannattaa valita taitoja ja asettaa tavoitteita, joista suoriutuminen on oppilaalle mahdollista ja saavutettavissa. Samat tavoitteet eivät sovi kaikille ja kohdennetussa käyttäytymisessä tavoitteiden tuleekin hyvin toimiakseen olla lapsi- ja nuori- sekä tilannelähtöisiä. Haasteet tulee kääntää  tavoitteiksi ja ne tulee esittää myönteisessä muodossa, toimintaohjeina. Monesti tavoite toimii kaikkein parhaiten, kun se on yksilön itselleen asettama. Muista siis lapsen tai nuoren osallistaminen tavoitteen asettelussa.

Tavoitteet kohdistavat toimintaa ja tarkkaavuutta kohti toivottua lopputulosta. Ne selkeyttävät pyrkimyksiä ja lisäävät myös osaltaan sitoutumista asian eteen ponnistelemiseen sekä lapsilla ja nuorilla että meillä kasvattajilla. Tavoitteet olisi tärkeä pystyä asettamaan niin konkreettisiksi, että lapset ja nuoret pystyvät näkemään niiden saavuttamisesta seuraavan hyödyn itselleen ja näin motivoituvat tavoitteen eteen työskentelyyn myös sisäisesti.  Hyvän tavoitteet ominaisuuksia kuvataan usein kirjainlyhenteellä SMART:

 

Esimerkkejä SMART-tavoitteesta käyttäytymisen tuessa voisivat olla pidemmällä aikavälillä esimerkiksi pedagogisiin asiakirjoihin kirjattaviksi olla:

• Lapsi tai nuori osaa jouluun mennessä pikapiirroksen tuella kertoa, mitä ristiriitatilanteessa tapahtui
• Oppilas siirtyy syyslomaan mennessä itsenäisesti käsityöluokkaan lukujärjestyksen mukaisesti
• Lapsi tai nuori oppii syyslukukauden aikana hermostuessaan näyttämään aikuiselle sovitun ”tarvitsen apua”-merkin
• Lapsi tai nuori oppii talvilomaan mennessä ”tarvitsen apua”-merkin näytettyään odottamaan, että aikuinen auttaa
• Lapsi tai nuori pystyy itsenäisesti pukeutumaan omalla rajatulla pukeutumisalueella kuvatuen avulla syyslukukauden aikana

Lyhyen aikavälin tavoitteita tavoite-korttiin kirjoitettaviksi voisivat olla:

• Istun aamupiirissä paikallani viiden minuutin ajan
• Tulen ensi viikolla ajoissa kouluun neljänä päivänä viidestä
• Kannettavani tai tablettini on tällä viikolla jokaisena koulupäivänä mukana täyteen ladattuna
• Menen välitunnilla omatoimisesti ulos kahdella välitunnilla kolmesta
• Pysyn ulos lähtiessä ja sisään tullessa eteisessä omalla pukeutumisalueellani

Kun tavoite on asetettu, on siitä hyvä kertoa kaikille lapsen tai nuoren kanssa tekemisissä oleville aikuisille sekä miettiä, miten jokainen voi omalla toiminnallaan tukea tavoitteen saavuttamista. Jos käytössä on kohdennettu käyttäytymisen tuen kortti, kulkee tieto sen kautta luontevasti. Tavoitteen ”julkisuus” lisää mahdollisuuksia saavuttaa tavoite. Toivotun käyttäytymismallin ennakoivaa tukemista ja onnistumisista saatavaa myönteistä palautetta.

---

Halutessasi lue ja katso lisää:

Mielenterveystalo. Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma. Palkintotaulukko. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/4-palkintotaulukko

Tavoitteiden selkeyttäminen, näkyväksi tekeminen, seuraaminen: https://www.yourtherapysource.com/blog1/category/goals/

Siirtyessäsi eteenpäin pääset tehtävän avulla pohtimaan haastavaksi koetun käyttäytymismallin sanoittamista oppimistavoitteeksi tai käyttäytymisodotukseksi.