3.2 Oppimisympäristön jäsentäminen

Oppimisympäristön jäsentäminen strukturoimalla, ennakoimalla ja toistuvilla rutiineilla lisää sen johdonmukaisuutta ja selkeyttä sekä tuo turvaa oppimisympäristöön. Hyvin suunniteltu ja järjestetty toiminta tukee toivottua käyttäytymistä ja kaikkea tekemistä. Ympäristön ennustettavuuden lisääminen tukee kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten toimintaa.

Päivän ennakoitavuudesta, rutiineista ja struktuurista huolehtimalla voimme tukea kaikkien lasten ja nuorten oppimista ja käyttäytymistä. Arjen samanlaisina toistuvat toimintatavat, päiväjärjestyksen läpikäyminen sekä tavoitteiden ja toimintahetken tai oppitunnin ohjelman näkyväksi tekeminen ovat jäsentämisen perusta. Selkeät aikataulut ja ennustettavuus auttavat oppijoita ymmärtämään ajankäyttöä ja varoitusten antaminen tulevista siirtymistä auttaa oppijoita valmistautumaan muutokseen, siihen, että yksi toiminta loppuu pian ja tarvitaan uuteen orientoitumista.

Jäsentäminen on käyttäytymistä tukevana toimintamallina erityisen tärkeää vapaammissa tilanteissa, kuten siirtymissä, ulkoilussa, ruokailussa tai vaikkapa liikuntatunnilla ja vapaan leikin tilanteissa. Näissä vapaammissa tilanteissa on tärkeää jäsentää esimerkiksi paikkoja, toimintamalleja ja -järjestystä. On tärkeää tehdä näkyväksi ja opettaa toimintamalleja myös siihen, mitä tehdä, kun pitää odottaa tai mitä tehdä, jos ei tiedä, mitä pitää tehdä. Yksi esimerkki käyttäytymistä tukevasta yksinkertaisesta toimintamallista on siirtymien tekeminen, esimerkiksi ruokailuun tai liikuntatiloihin, aikuisjohtoisesti jonossa tai muulla sovitulla tavalla.

Johdonmukaisuus ja selkeys

Oppimisympäristön johdonmukaisuus ja selkeys tekevät toiminnasta ennakoitavaa ja joustavaa. Johdonmukaisuus tarkoittaa sekä kasvattajan toiminnan tai reagoinnin johdonmukaista toistumista samanlaisena samoissa tilanteissa että päiväkodin tai koulun aikuisten yhdessä sovittuja, yhtenäisiä toimintamalleja. Selkeyttä lisäävät samanlaisina toistuvat toimintamallit eli rutiinit. Toimintamallien ja -tapojen sanoittaminen sekä niiden näkyväksi tekeminen, sanoin ja kuvin ikä- ja kehitystasoisesti, on tärkeää. Johdonmukaisuudesta ja selkeydestä hyötyvät kaikki lapset ja nuoret, mutta erityisesti se auttaa niitä, joilla on vaikeuksia käyttäytymisen säätelyssä tai oppimisessa.

Ennakointi

Arjen asioiden ja tilanteiden ennakointi on keskeistä toivotun käyttäytymisen tukemisessa.  Ennakointi edistää lapsen ja nuoren itsesäätelyä, tavoitteellista toimintaa ja oman toiminnan arviointia. Taidot toimia ja luottamus omiin kykyihin vahvistuvat, kun tutut, samanlaisina toistuvat rutiinit auttavat lasta tai nuorta itsenäisesti ennakoimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu ja mitä häneltä odotetaan. Kun lapset ja nuoret tietävät, mitä tapahtuu, missä, kenen kanssa ja kuinka kauan toiminta kestää, on toiminta sujuvaa ja joustavaa. 

Arjen rakenne ja toimintasuunnitelmat ovat useimmiten selviä meille aikuisille. Suunnittelemme viikkoa yksin ja yhdessä, kirjaamme kalenterimerkintöjä, sovimme esimerkiksi missä tilassa mikäkin pienryhmä toimii ja teemme itsellemme päiväsuunnitelman ja aikataulutuksen. Muistammeko aina tehdä suunnitelmat näkyväksi myös lapsille ja nuorille ja kerrommeko heille mahdollisista muutoksista?

Ennakointia on esimerkiksi seuraavan viikon asioista tiedottaminen, päivän ohjelman näkyviin kirjaaminen sekä päiväohjelman ja mahdollisten muutosten läpikäyminen. Oppitunnin tai toimintahetken alussa sen tavoitteiden ja ohjelman kertominen ja toimintahetken sisällä siirtymistä varoittaminen ovat tärkeitä. Kun oppijat pystyvät ennakoimaan tapahtumia, ovat he todennäköisemmin sitoutuneita toimintaan ja ei-toivottua tai haastavaa käyttäytymistä esiintyy vähemmän.

Pidemmän aikajänteen ennakointiin on tärkeää ottaa myös kodit mukaan ja tiedottaa hyvissä ajoin tulevista tapahtumista.

Erityisen tärkeää on tavallisesta ohjelmasta poikkeavista tapahtumista ilmoittaminen ja muutosten ennakointi. Useimpia meistä aikuisistakin harmittaa, kun odottamaton muutos laittaa suunnitelmamme sekaisin, vaikkapa sovittu palaveri peruutetaan viime tipassa tai liikuntatila on  varattuna toiseen toimintaan meidän vuorollamme, eikä siitä ole ilmoitettu. Rutiineista riippuvaiselle lapselle tai nuorelle ennakoimaton muutos tai vaikkapa paikkojen vaihtaminen voi aiheuttaa kiukkua tai jopa aggressiivista käyttäytymistä. Muutosten ennakoinnissa on hyvä hyödyntää visuaalista muutos-merkkiä esimerkiksi päiväjärjestyksessä tai toimintahetken ohjelmassa.

Siirtymät

Siirtymätilanteet ovat hetkiä, joissa usein ilmenee ei-toivottua käyttäytymistä ja sosiaalisia konflikteja. Ne voivat olla vapaamuotoisia, hälyisiä ja ahtaita ja näin omiaan altistamaan lapset ja nuoret stressille. Toivottua käyttäytymistä tukevassa arjessa onkin tärkeä ennakoida erityisesti toiminnan vaihtumista ja siirtymiä. Siirtymätilanteet kannattaa suunnitella huolellisesti, ennakoida selkeästi ja varata niihin riittävästi aikaa. Myös visuaalinen tuki siirtymissä ja ennakoinnissa on tärkeä.

Toiminnan muuttuessa ennakoi muutos antamalla sovittu merkki ja kerro etukäteen esimerkiksi: ”viiden minuutin kuluttua lopetetaan työskentely ja aloitetaan siivous”. Tässä vaiheessa on hyvä tehdä käytössä oleva aika näkyväksi TimeTimerin, tiimalasin ta muun ajastimen avulla ja viiden minuutin kuluttua antaa uusi merkki ja selkeät ohjeet seuraavalle toiminnalle esimerkiksi siivoamiselle. Toistuvan toiminnan, kuten siivoamisen, taustalla voi myös soida aina sama tuttu musiikki, josta lapset tai nuoret oppivat hahmottamaan jäljellä olevaa aikaa. 

Jos koko ryhmä tai kuten koulumaailmassa usein myös useampi luokka, siirtyy samaan aikaan, luo se helposti kaaosta. Siirtymiä voidaan helpottaa ajoittamalla niin ryhmän tai luokan lasten ja nuorten kuin eri ryhmien siirtymistä siten, että ruuhkalta vältytään. Esimerkiksi naulakoille pukemaan voidaan lähteä pöytäryhmä tai jono kerrallaan.

Siirtymiä helpottaa myös se, että tilat ja paikat on selkeästi nimetty ja esimerkiksi värikoodauksella merkitty ja kulkureitit ohjeistettu. Siirtymätilanteita pitää myös harjoitella. Lapsille ja nuorille tulee opettaa ja mallintaa kuinka niissä toimitaan. Erityisesti uusiin ja vieraisiin tilanteisiin mennessä on tilanne ja siihen liittyvät siirtymät hyvä käydä ennakolta läpi pohtien, miten ja missä järjestyksessä tilanteessa toimitaan. Hyvä apu siirtymiin on kuuden V:n muistisääntö:

• valmistele
• valmistaudu
• valmenna
• varoita
• varaudu 
• vältä vaarat

Kun siirryt eteenpäin, pääset oppimaan keinoja struktuurin lisäämiseen ja rutiinien luomiseen myös siirtymiä varten.

Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 55-58.