Yhteisöllisyys ja osallisuus

Yhteisöllisyys ja osallisuus vaikuttavat olennaisesti niin lasten ja nuorten päiväkoti- ja kouluviihtyvyyteen kuin hyvinvointiin. Oppilailta kysyttäessä kuulemme monesti tärkeimpänä syynä kouluun tulemiselle kaverit. Arki saa merkityksellisyytensä vahvasti kavereista, ystävistä ja johonkin ryhmään kuulumisesta. Vertaissuhteet ovat vahvuus, joiden avulla oppimisympäristöstä muodostuu myönteinen ja innostava. Joskus kaverisuhteet voivat kuitenkin olla myös haitallisia. Silloin kasvattajalta vaaditaan erityistä sensitiivisyyttä pohdinnassaan, kuinka niitä voidaan ohjata sellaiseen suuntaan, joka tukee jokaisen lapsen ja nuoren kasvua ja oppimista.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsen näkemystä tulee kunnioittaa ja lapsella tulee olla oikeus kertoa mielipiteensä. Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta kehittyy niin lasten käsitys itsestä ja itseluottamus kuin sosiaaliset taidot. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan henkilöstön tulee huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Opetussuunnitelmien mukaan esi- ja perusopetus tulee järjestää niin, että sen perustana ovat lasten ja nuorten osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Lasten ja nuorten tulee saada kokemuksia osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta sekä päästä harjoittelemaan yhteistyötä ja demokratiataitoja.

Kouluterveyskyselyssä 2023 yläkoululaiset vastasivat mielipiteen ilmaisemista ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeviin kysymyksiin. Suurin osa oppilaista koki, että opettajat rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisuun, mutta silti vain noin kymmenesosa koki mahdollisuutensa vaikuttaa koulussa hyviksi.

kouluterveyskysely 2023. vaikutusmahdollisuudet. mielipiteen ilmaisu.

Kuviot: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Itlasto. https://itlasto.fi/

Osallisuus

Lasten ja nuorten osallisuus toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa tukee heidän kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lasten kehittyvien osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen tukeminen sekä oma-aloitteisuuteen kannustaminen ovat varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaan osa varhaiskasvatuksen tehtävää. Jo hyvin pienet lapset voivat harjoitella näitä taitoja esimerkiksi ruokailutilanteissa.

Osallistuminen oman ryhmän toiminnan suunnitteluun on helppo ja luonteva tapa vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta. Ikätaso huomioiden ja lasten kanssa yhteistyössä toimien pienetkin lapset pystyvät osallistumaan toiminnan osien suunnitteluun. Lapset ja nuoret voivat vaikuttaa esimerkiksi leikin tai työskentelytavan valintaan, suunnitella ja toteuttaa toisilleen esimerkiksi pieniä omia esityksiään, liikuntahetken tai -tunnin leikkejä jne. Päiväkoti- tai koulutasoisesti voidaan kerätä lasten ja nuorten mielipiteitä ja kehitysideoita vaikkapa leluista, välituntivälineistä, viihtymisestä tai ruuasta, sekä toteuttaa näitä madollisuuksien mukaan.

Osallistumisen ja vaikuttamisen kautta lapset ja nuoret oppivat yhteisten sopimusten merkityksen, heidän käsityksensä itsestään kehittyy, itseluottamus kasvaa sekä yhteistyössä tarvittavat sosiaaliset taidot kehittyvät. Yksi keskeinen tapa osallisuuden tukemiseen ja demokratiataitojen harjoittelemiseen koulussa on perusopetuksen lakisääteinen oppilaskuntatoiminta, jonka tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista.

Viittaavia varhaiskasvatuslapsia.

Yhteisöllisyys

Osallisuuden kokemukset ja yhdessä tekeminen vahvistavat yhteisöllisyyttä. Pedagogisella toiminnalla on keskeinen vaikutus lasten ja nuorten välisten vuorovaikutussuhteiden rakentumiseen, vuorovaikutustilanteiden laatuun ja määrään. On tärkeä huomioida lasten ja nuorten keskinäinen hyvä toiminta, sanoittaa ja nostaa sitä esille esimerkiksi onnistunutta toimintamallia kehumalla. Kasvattajan tehtävänä on kaikessa  suunnittelussa pohtia, minkälaisen toiminnan kautta voidaan edistää hyvää vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä.

Yhteisöllisyyttä voidaan tukea käyttämällä me-kieltä ja rakentamalla me-henkeä esimerkiksi luomalla yhteisiä tavoitteita sekä korostamalla ja juhlistamalla yhteisiä onnistumisia. Yhteisöllisyyttä rakentavassa vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenet nauttivat toistensa seurasta, pitävät toistensa puolta ja kannustavat toisiaan. Kouluissa tuki- ja kummioppilastoiminta ovat tapoja rakentaa yhteisöllisyyttä yli luokka- ja ikäryhmien. Kummiryhmä- tai kummioppilassuhteita voidaan muodostaa myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tai esiopetuksen ja koulun välillä. Kummioppilaiden kanssa voidaan tehdä kaikenlaista yhteistyötä, joissa pienemmät saavat tukea isommiltaan ja vastavuoroisesti myös isommat voivat oppia pienemmiltään. Tukioppilaiden tehtävänä on rakentaa koulussa hyvää ryhmähenkeä ja kiusaamisen vastaista ilmapiiriä, toimia silminä ja korvina varmistamassa, ettei kukaan jää yksin.

Yhä useammassa kunnassa toimii kouluissa koulunuorisotyöntekijöitä ja kouluvalmentajia, joiden työllä on iso merkitys yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kouluvalmentajatyön käsikirjassa (2023) määritellään kouluvalmentajatyön kolmeksi keskeiseksi osa-alueeksi: kuuntelu, kohtaaminen, tuki ja ohjaus. Kouluvalmentajalla on työnsä puitteissa muun muassa mahdollisuus olla arjessa helposti tavoitettavissa eri tavoin, tavata oppilaita joustavasti muuttuvissa tilanteissa, työskennellä tarve- ja ilmiölähtöisesti sekä olla aktiivisena toimijana yhteisöllisyyttä rakentamassa, ryhmäyttämisessä, kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja koulupäivässä tukemisessa.

Ryhmäyttäminen

Ryhmäyttäminen on keino rakentaa ja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Ryhmäyttävän toiminnan lisäksi kasvattajien on tärkeä havainnoida ja tukea lasten ja nuorten ryhmäytymistaitoja. Arjen valinnoilla ja toimintatavoilla me kasvattajat vaikutamme ryhmään tiedostamme me sitä tai emme. Siksi onkin tärkeää opetella toimimaan niin, että kaikella toiminnallamme, kuten parien tai ryhmien valinnoilla ja pedagogisilla pienryhmillä, tuemme ryhmän muodostumista turvalliseksi ja kaikkia sen jäseniä kunnioittavaksi. Ryhmäyttämisen tulee olla osa jokaista varhaiskasvatus- tai koulupäivää. Katso ja kuuntele seuraavaksi  videoluento ryhmäyttämisestä.

Videoluennon kesto 8:46

Voit myös tutustua Ryhmayttaminen -videoluennon dioihin.

Restoratiivisuus

Restoratiivinen lähestymistapa on yksi mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä. Restoratiivisuus on kohtaamista, kuuntelua, ihmisten välisten suhteiden eheyttämistä ja sosiaalisten taitojen vahvistamista. Restoratiivisessa toiminnassa tavoitteena on vuorovaikutuksen ja dialogin sekä yhteisten ratkaisujen etsimisen kautta päästä vastuunottoon, voimaantumiseen, oppimiseen sekä rauhaan yksilöiden välillä ja yhteisöjen sisällä. Dialogitaitojen harjoittelemista sekä osallisuuden toteutumista voidaan vahvistaa esimerkiksi Erätauko-toimintamallilla, josta uutena on keväällä 2024 julkaistu oma Erätauko nuorille -kokonaisuus. Erätauko-mallissa tärkeää on dialogi, rakentava keskustelu ja kaikkien osallistumismahdollisuuden varmistaminen.

Restoratiivisuus voi näkyä varhaiskasvatuksessa ja koulussa esimerkiksi sovitteluna, restoratiivisina piireinä tai konferenssi-menettelynä.  Sovittelu toimii niin vertais- kuin aikuisjohtoisena sovittelunakin. Restoratiivisia piirejä esimerkiksi paripiirejä voidaan käyttää opetustilanteissa yhteistoiminnan harjoitteluun ja arjen jännitteiden purkamiseen. Varhaiskasvatuksen voidaan sovittelussa käyttää MiniVerso -toimintaa ja kouluissa Verso -vertaissovittelua.

Jakoviiva.

Kynä ja paperi.Pohdi ja kirjoita itsellesi ylös muutamia ajatuksia siitä, miten omalla toiminnallasi vahvistat ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyttä. Mikä tavoista toimii mielestäsi hyvin? Entä, mitkä ovat sinun työyhteisössäsi tapoja lisätä lasten ja nuorten osallisuutta arjessa. Kirjaa itsellesi kolmesta viiteen tapaa ja valitse niistä yksi tai kaksi, jotka kirjaat Mentimeteriin.

 

Osallisuuden tukeminen 

 

Ryhmäyttäminen

Halutessasi voit lukea ja kuunnella lisää osallisuuden ja yhteisöllisyyden teemoista:

Jakoviiva.

Mitä vinkkejä nappasit mukaasi yhteisöllisyyden tukemiseen? Ainakin ryhmäyttämisen monet keinot ja ryhmäyttämisen merkitys läpi koko toiminnan kannattaa muistaa. Kaikesta ennakoivasta työstä huolimatta kiusaaminen on ilmiö, joka näkyy lasten ja nuorten maailmassa. Siirry seuraavaksi oppimaan kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemisestä päiväkoti- ja kouluyhteisössä.

Jakoviiva.

Edellinen
Takaisin
Seuraava Aihe