2.2 Myönteinen, välittävä ilmapiiri ja psykologinen turvallisuus
Luokan tai ryhmän ilmapiirillä on keskeinen merkitys niin oppijoiden hyvinvointiin kuin akateemisiin saavutuksiin. Ryhmän ilmapiiri on usein aistittavissa heti ryhmän oppimistiloihin saapuessa. Ilmapiiriä, vuorovaikutusta ja ihmissuhteita voidaan tarkastella arvostuksen, luottamuksen ja turvallisuuden näkökulmista. Kuten edellisessä vuorovaikutus ja kohtaaminen -osiossa opit, on myönteisen vuorovaikutuksen ja välittävän ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen keskeinen osa myönteistä käyttäytymisen tukea. Mutta mistä kaikesta ilmapiiri koostuu ja kuinka me kasvattajat voimme omalla toiminnallamme rakentaa oppijoiden oppimista ja hyvinvointia tukevan ilmapiirin?
Kasvattajan on tärkeä pyrkiä kaikissa kohtaamisissaan lasten ja nuorten kanssa hyvään yhteyteen ja arvostavaan, myönteiseen suhtautumiseen. Aikuisen herkkyys ja sensitiivisyys sekä halu sitoutua vuorovaikutukseen muodostavat perustan lämpimälle, välittävälle ilmapiirille. Kun aikuinen kohtaa lapset ja nuoret läsnäolevasti, avoimesti ja kiinnostunein mielin omana itsenään, muodostuu hyvä yhteys useimmiten luontevasti. Myönteiset tunnekokemukset vahvistavat oppimista sekä tukevat ryhmään kiinnittymistä. Aikuisten tulee tutustua lapsiin ja nuoriin rauhassa ja antaa heille aikaa tutustua itseensä. Ajan viettäminen myös muun kuin akateemisen tekemisen äärellä tukee tutustumista puolin ja toisin. Se rakentaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamusta niin lasten ja nuorten kesken kuin lasten, nuorten ja aikuisten välille.
Myönteisen, välittävän ilmapiirin rakennuspalikoita
Vuorovaikutus vaikuttaa ilmapiiriin ja ilmapiiri vuorovaikutukseen. Ilmapiiri heijastuu ryhmän jäsenten osallistumiseen, käyttäytymiseen ja tulkintoihin tilanteista sekä vaikuttaa ryhmätilanteissa koettuihin tunteisiin. Myönteistä, välittävää ilmapiiriä voidaan rakentaa pala palalta. Kuten kohtaaminen ja vuorovaikutus osiossa opit, pienet teot, esimerkiksi tervehtiminen, kuulumisten kysyminen, kannustaminen ja iloiset toivotukset, tuovat myönteisyyttä ja välittämisen tunnetta. Sitoutuessaan lämpimään vuorovaikutukseen aikuinen ei samalla tee muuta, ei kirjoita tietokoneella, vilkuile kännykkäänsä tai pyyhi pöytää, vaan näyttää lapsille ja nuorille kokonaisvaltaisesti niin kehon kielellään kuin sanoillaan, että on kiinnostunut heistä, heidän asioistaan, ajatuksistaan, kokemuksistaan ja tunteistaan.
Myönteistä ilmapiiriä lisäävät lämpimän vuorovaikutuksen lisänä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden sekä osallisuuden tunteet. Välittävässä ilmapiirissä jokainen tulee hyväksytyksi ainutlaatuisena itsenään, tulee nähdyksi ja kuulluksi ja kokee luottamusta. Sekä lapset että aikuiset viihtyvät ryhmissä, joissa on hyvä ilmapiiri. He uskaltavat näyttää omaa persoonaansa, kysyä ja keskustella. Yhteistyö onnistuu, pystytään keskittymään opiskeluun ja sallitaan epäonnistumisia ja virheitäkin.
Kasvattaja ryhmän johtajana
Opettajan tai muun kasvattajan tehtävänä on toimia ryhmän johtajana, suunnitella ja organisoida toiminta niin, että ryhmään syntyy myönteistä vuorovaikutusta ja oppimiseen kannustava ilmapiiri. Positiivisen pedagogiikan näkemyksen mukaan oppijat innostuvat ja viihtyvät koulussa tai päiväkodissa, jossa tekeminen on mielekästä ja kiinnostavaa ja jossa ilmapiiri on myönteinen sekä lämmin. Muistatko, mitä lapset ja nuoret aikaisemmin nähdyssä videossa kertoivat hyvästä opettajasta?
Haastavissa tilanteissa myönteinen suhtautuminen ei välttämättä ole aina helppoa. Näissä hetkissä voi apua olla tietoiseksi tulemisella omista myönteisistä tunteista sekä asioista, jotka saavat ne aikaan. Myönteiset tunteet rakentavat kykyä selvitä vastoinkäymisistä eli resilienssiä. Myönteisten kokemusten voimaannuttamana on niin lasten ja nuorten kuin meidän aikuisten helpompi kohdata arjen eteemme heittämät vastoinkäymiset.
Kasvattajan ei pidä jäädä haastavissa tilanteissa yksin. Tiimissä työskennellessä toinen aikuinen on useimmiten lähellä ja arjessa voidaan joustavasti myös vaihtaa aikuista, jos tilanne näin vaatii. Yksi mahdollisuus vähentää opettajien yksin jäämisen tunnetta haastavissa tilanteissa on psykologien ja opettajien välinen psykologinen tapauskonsultaatio. Konsultaatio on yhteistoimintaa eri ammattiryhmien välillä, tapa siirtää erityisosaamista ja ymmärrystä ammattihenkilöltä toiselle. Konsultaatio liittyy akuuttiin ongelmalliseen tilanteeseen ja sen myötä opettaja tai muu kasvattaja voi ymmärtää haastavasti käyttäytyvää lasta tai nuorta paremmin ja muuttaa psykologista tietoa pedagogisiksi arjen käytänteiksi.
Kaiken takana turvallisuus
Psykologinen turvallisuuden tunne on jokaisen ihmisen niin lapsen kuin aikuisen perustarve. Turvallisuus on oppimisen edellytys. Jos lapsi tai nuori ei koe turvaa, on koko ajan peloissaan, varuillaan tai valppaana, häiriintyy keskittyminen leikkiin ja opiskeluun. Turvallisessa ryhmässä saa olla oma itsensä, puhua asioista suoraan, erehtyä ja tehdä virheitä. Turvallisuus näkyy esimerkiksi ryhmässä viihtymisenä ja ryhmän jäsenten halukkuutena osallistua yhteiseen toimintaan. Tunneilmapiiriltään turvallisessa ryhmässä oppija voi olla avoin ja luova, oppia ja oivaltaa yhdessä toisten kanssa. Turvan tunne mahdollistaa oppijan keskittymisen taitojen harjoitteluun ja oppimiseen.
Lämmin suhde kasvattajan ja oppijan välillä vahvistaa lapsen ja nuoren emotionaalista turvallisuudentunnetta ryhmässä. Lasten ja nuorten kokemus kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi tulemisesta, joka muodostuu niin sanattomien kuin sanallisten viestien, tekojen kuin toiminnan kautta, on tärkeää. Kunnioitus ja välittäminen rakentavat turvallisuuden tunnetta ryhmässä. Turvallisuutta lisäävät myös selkeät käyttäytymisodotukset. Säännöt ja rajat, jotka ovat kaikkien tiedossa ja joiden noudattamisesta huolehditaan. Lasten ja nuorten tulee nähdä, tietää ja luottaa siihen, että aikuinen puuttuu ei-toivottuun käyttäytymiseen.
Tuija Huukin ja Raisa Cacciatoren kehittämä pisarapuuttuminen on yksi keino epäasialliseen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Tapa rakentaa turvallista ryhmää ja puuttua häirinnän pisaroihin ennen kuin niistä rakentuu epäasiallisuuden virta. Pisarapuuttumisessa pysäytetään tilanne, sanallistetaan tapahtunut ja sen aiheuttamat tunteet, mietitään asiaa kaikkien osallisten näkökulmasta sekä tehdään sopimus siitä, ettei vastaava käytös toistu. Näin ketään syyllistämättä tai leimaamatta opitaan empatiaa, avoimuutta ja rakentavaa sanallistamista sekä vahvistetaan ryhmän yhteisöllisyyttä.
Traumatietoisuus osana turvallista oppimisympäristöä
Traumatietoinen työote on yksi osa psykologista turvallisuutta. Traumaosaamisella tarkoitetaan traumaoireiden tunnistamista sekä tietoa traumoista ja niiden eri tavoin ilmenevistä yksilöllisistä vaikutuksista sekä suunnitelmallisesta traumat huomioivaa arjen toimintaa. Trauma voi näkyä käyttäytymisellään oireiluna mutta yhtä hyvin esimerkiksi oppimisen vaikeuksina tai tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen haasteina. Varhaiskasvatuksella ja koululla on tärkeä rooli turvallisen ympäristön, myönteisten ja kannattelevien ihmissuhteiden sekä hoivan ja tuen tarjoamisessa trauman kohdanneiden lasten ja nuorten arjessa. Traumatietoisuudesta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on koottu tietoa esimerkiksi Turvaa toivoa ja toimijuutta- julkaisussa.
Turvallinen tila
Turvallisen tilan ohjeita ovat luoneet muun muassa Suomen YK-liitto ja Invalidiliitto. Turvallisen tilan perusperiaatteena on jokaisen oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ilman pelkoa syrjinnästä, häirinnästä tai ahdistelusta. Turvallinen tila on mahdollisimman esteetön ja saavutettava, yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä rakentava. Turvallisen tilan ohjeet sopivat hyvin ohjenuoriksi myös varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen:
Halutessasi lue ja kuuntele lisää:
Kouluilta podcast. Turvallinen ilmapiiri luokkiin. https://open.spotify.com/episode/3ndP9fulxBZUqCkanHu5Ck
Pisarapuuttuminen pisarapuuttuminen, a308de81-pisarapuuttuminen-alustukset.pdf (vaestoliitto.fi)
Opas turvallisen päiväkotiryhmän rakentamiseen https://cdn.mll.fi/prod/2017/08/09114900/mll_mielenlukutaitoa_www-2023.pdf
Turvaa, toivoa ja toimijuutta – tietoa pakolaisuuden traumoista varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisille. https://www.hdl.fi/wp-content/uploads/2022/12/Turvaa_toivoa_toimijuutta_2022_verkko-3.pdf
Voit lukea lisää Tukea arkeen!-oppaan sivuilta 50-51
Olet nyt saanut yleistä tietoa myönteisestä ilmapiiristä ja psykologisesta turvallisuudesta. Seuraavaksi pääset oppimaan lisää osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä sekä ryhmäyttämisestä.