Yhteistyön voima
Opetussuunnitelmat ohjaavat varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen järjestämistä tarkoituksenmukaisesti sekä joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Henkilöstön tiivis yhteistyö edistää kasvatus- ja opetustavoitteiden toteutumista, eli laadukasta pedagogiikkaa. Aikuisten yhteistyö mallintaa päiväkotia ja koulua oppivana yhteisönä myös lapsille ja nuorille. Arkista yhteistyötä tehdään ennen kaikkea samassa yhteisössä työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Nivelvaiheessa tai oppilaan siirtyessä koulusta toiseen korostuu yhteistyö muiden yksiköiden kanssa. Myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetus, oppimisen tuen sekä opiskeluhuollon järjestäminen vaatii eri varhaiskasvatus- ja esiopetusyksiköiden tai koulujen yhteistyötä. Toiminta erilaisissa paikallisissa, alueellisissa, kansallisissa tai kansainvälisissä verkostoissa on yhteistyön muoto, joka edistää pedagogiikan kehittämistä.
Yhteistoiminta on prosessi, jossa ammattilaiset eri osaamisalueilta yhdistävät osaamisensa luodakseen ratkaisuja ongelmiin. Yhteisesti toimimalla on mahdollista luoda synergiaa, jossa kokonaisuus on osiensa summaa suurempi, oppia kollegoilta uusia tapoja toimia ja suhtautua erilaisiin asioihin sekä lisätä eri palvelutahojen yhteistyötä oppijoiden hyväksi.
Yhteistyön merkitys korostuu, kun herää huoli lapsen tai nuoren kehityksestä tai hyvinvoinnista ja monialaista yhteistyötä tulee ohjata aina lapsen edun ensisijaisuus. Varhaiskasvatuksessa yhteistyötä tehdään pedagogisen henkilöstön lisäksi neuvolan sekä tarpeen mukaan muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tahojen kanssa. Esi- ja perusopetuksessa yhteistyötä tehdään opiskeluhuoltopalveluiden henkilöstön (kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koululääkäri) kanssa sekä tarpeen mukaan muiden tahojen kanssa.
Varhaiskasvatuksessa on pitkät perinteet tiimityöskentelyssä ja perusopetuksessakin korostuu yhä enemmän yhteistyö esimerkiksi luokka-, luokka-aste- tai aineryhmätiimeissä. Toimivalla yhteistyöllä on merkitystä niin työssäjaksamiseen ja motivaatioon kuin lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tiimin toiminta heijastuu aina myös lasten ja nuorten toimintaan ja työntekijöiden vuorovaikutus toimii mallina lapsille ja nuorille. Työntekijöiden välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä esimerkiksi siihen, kuinka lapset suhtautuvat omiin epäonnistumisiinsa. Hyvin toimivassa yhteistyössä lapset ja nuoret pääsevät aikuisten toiminnassa näkemään erilaisten persoonien yhteistoimintaa, kaikkien mahdollisuutta vaikuttaa tekemiseen ja tuoda esille mielipiteitään.
Kymmenen askelta hyvää yhteistyöhön:
Tietojasi tiimityöstä voit testata vastaamalla ovatko seuraavat väitteet totta vai tarua.
Voit halutessasi lukea lisää:
- Toimiva tiimityö varhaiskasvatuksessa: Samuli Rannan ja Satu Uusiauttin (2022) artikkeli Toimiva tiimityö onnistuneen varhaiskasvatuksen perustana https://journal.fi/kasvatus/article/view/113950/67821
Olet nyt oppinut erilaisista lapsista, aikuisista sekä yhteistyön tekemisen tavoista. Seuraavaksi pääset sukeltamaan syvälle myönteiseen käyttäytymisen tukeen sekä myönteisen käyttäytymisen tuen tutkimusperustaiseen toimintamalliin.