4.2 Esteettömyys ja aistiystävällisyys
Yksi keskeinen toivottua käyttäytymistä tukeva fyysisen oppimisympäristön ominaisuus on sen esteettömyys ja aistiystävällisyys. Tässä osiossa keskitymme esteettömyyteen erityisesti aistiesteettömyyden näkökulmasta, sillä aistikuormitus on yksi syy, joka usein aiheuttaa käyttäytymisellä reagoimista. Aistiystävällisyydessä tarkastellaan fyysistä ympäristöä aistien näkökulmasta ja aistiesteettömyydessä arvioidaan, minkälainen ympäristö vähentää aistikuormitusta ja tukee aivojemme palautumista mahdollisimman hyvin.
Liiallinen määrä aistiärsykkeitä kuormittaa aivoja. Ääniympäristön ja valaistuksen on todettu olevan yhteydessä oppimistuloksiin erityisesti tukea tarvitsevilla lapsilla. Häly ja melu kuormittavat sekä monia lapsia ja nuoria että aikuisia. Hälyinen ympäristö vaikeuttaa puheen havaitsemista ja heikentää työrauhaa. Kirkkaat valot, erityisesti loisteputkien ja diginäyttöjen välkkyminen ja häikäisy, saattavat tehdä jollekin osallistumisen lähes mahdottomaksi. Myös sisäilman laadulla ja lämpötilalla on havaittu olevan vaikutusta keskittymiseen ja jaksamiseen. Aistikuorman kasvaessa aivot eivät pysty toimimaan tehokkaasti, oppiminen on vaikeaa, keskittyminen hajoaa ja luovuus tyrehtyy.
Aistiärsykkeiden kokeminen ja niihin reagoiminen vaihtelee, ja saa eri henkilöt toimimaan samanlaisessa ympäristössä eri tavoin. Varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä aistiärsykkeet ovat yksi huomioitava asia, kun ympäristöä muokataan toivottua käyttäytymistä tukevaksi. Oppimisympäristöissä aistiärsykkeiden hallinnan tulee lähteä liikkeelle niitä käyttävien lasten ja nuorten tarpeista. Meluisat, kaikuisat tilat, häikäisevät valot, räikeät värit, sekavat seinät ja voimakkaat hajut voivat muodostaa ylitsepääsemättömän esteen osallistumiselle. Tämän lisäksi moni kokee nämä ärsykkeet epämiellyttävinä, vaikka ne eivät täysipainoista osallistumista estäisikään.
Liiallinen aistikuormitus lisää stressiä ja kuormittumista ja voi olla yhtenä syynä käyttäytymisellä reagointiin. Viimeinen pisara kuormituskuppia täyttämässä voi olla ihan pieni ja mitätön. On ajoissa syytä kiinnittää huomio ympäristöön ja sen aistiystävällisyyteen.
Minkälainen sitten on aistiystävällinen tila?
Säädettävä valaistus ja äänieristetyt ovet tuovat tiloihin muunneltavuutta ja lisäävät aistiystävällisyyden lisäksi myös niiden toimivuutta esimerkiksi keskittymistä vaativassa työskentelyssä ja rentoutumis- tai lepohetkissä. Aistiystävällisessä tilassa huomioidaan eri aistit monipuolisesti, esimerkiksi vältetään suuria kontrasteja ja kirjavuutta sekä kiiltäviä ja kovia materiaaleja. Luonnolliset, maanläheiset ja murretut värit sekä ylöspäin vaaleneva värimaailma ovat aistiystävällisiä.
Valaistuksen on hyvä olla säädettävä ja siinä voidaan suosia epäsuoraa valoa ja pehmeämpiä valon lähteitä. Epäsuorat ja säädettävät valot tukevat aistiesteettömyyttä ja tilan hämärtämisellä voidaan vaikuttaa lisäksi lasten ja nuorten äänenkäyttöön ja levottomuuteen. Ikkunoiden helposti säädettävät verhot mahdollistavat osaltaan tilan hämärtämisen tarvittaessa ja toisaalta runsaan luonnonvalon hyödyntämisen.
Valaistuksen lisäksi visuaaliseen aistiystävällisyyteen voidaan vaikuttaa tilassa olevien kalusteiden ja muiden tavaroiden järjestämisellä, esimerkiksi pöytä- ja hyllypintojen sekä seinien siisteydellä on suuri merkitys visuaaliseen hälyn vähentämisessä. Hyvä tapa on mahdollisuuksien mukaan säilyttää lelut, pelit, tavarat ja tarvikkeet avohyllyjen sijaan ovellisissa kaapeissa tai laatikoissa. Myös verhojen ja sermien avulla voidaan hallita visuaalisia ärsykkeitä.
Oppimistilan visuaalisesti tärkein ”seinä” on useimmiten valko- tai liitutaulu, jota käytetään päivän aikana moneen tarkoitukseen. On tärkeää miettiä valko- tai liitutaulun käyttö niin, että se pysyy siistinä ja selkeänä. Taululle voi esimerkiksi määritellä ja rajata omat palstat eri asioille, kuten päiväjärjestykselle tai muistettaville asioille.
Pehmeät materiaalit ja muodot tuovat tilaan viihtyisyyttä ja ovat tuntoaistille miellyttäviä. Ne myös vähentävät kaikua ja parantavat tilan akustiikkaa. Oppimistilan materiaalien ja ratkaisujen lisäksi myös tilan ulkopuoleltatuleviin ääniin tulee kiinnittää huomio ja mahdollisuuksien mukaan toimia niin, että niiden häiritsevyys vähenee. Joskus häiritsevä tekijä voi olla esimerkiksi ilmastoinnin tai videotykin hurina ja on hyvä miettiä, voisiko esimerkiksi videotykin välillä sammuttaa.
Merkittävä tekijä auditiivisessa aistiystävällisyydessä on meidän ihmisten toiminta, kuten puhe, hyräily, napsuttelu tai rapistelu. Esimerkiksi keskittymistä tukevien hypistelyesineiden tulee olla sellaisia, että ne eivät tuota häiritsevää ääntä tai ole voimakkaasti hajustettuja. Lasten tai nuorten aiheuttamien ylimääräisten äänien lisäksi myös meidän kasvattajien tulee kiinnittää huomiota omaan toimintaamme, esimerkiksi hiljaisen työskentelyn aikana yksittäisen oppijan kanssa käytävän ohjauskeskustelun tulee olla sellaista, että se ei häiritse muita oppijoita.
Aistilepo
Kuten aikaisemmin pedagoginen oppimisympäristö -moduulissa opit, voidaan toivottua käyttäytymistä edistää rakentamalla lepo- ja rentoutumishetkistä osa arkea. Lepo ja rentoutumisbreikit tarjoavat aivoille ja aisteille lepoa. Rentoutumishetkessä on hyvä himmentää valot, lapsia ja nuoria voi myös rohkaista sulkemaan silmänsä. Aistilevon merkitys korostuu kiireisessä arjessa, digilaitteita käyttäessä ja avoimissa oppimisympäristöissä. Syksyllä 2023 Yleisradio uutisoi turkulaiskoulussa kehitetystä aistimökistä sekä 9-vuotiaiden jyväskyläläisoppilaiden rauhoittumisvälitunnista. Näihin esimerkkeihin pääset halutessasi tutustumaan alempana ”Haluatko lukea lisää”- osioissa.
Tarkastele kuvan oppimisympäristöä aistiystävällisyyden näkökulmasta. Mitkä asiat kuvassa tukevat aistiystävällisyyttä? Mitä tilaan voisi vielä lisätä tai kannattaisiko jotain viedä pois? Kirjaa ajatuksesi Mentimeteriin.
Aistiystävällisyyttä tukevia elementtejä
Aistikuormitusta helpottaisi
Halutessasi voit kuunnella ja lukea lisää aistiystävällisyydestä päiväkodeissa ja kouluissa sekä vinkkejä aivolepoon aistikuormituksessa.
- Rauhoittumisvälitunti – Ylen artikkeli 9-vuotiaista pojista, jotka keksivät, kuinka stressiä voi hallita koulupäivän aikana: https://yle.fi/a/74-20061703
- Aistimökki yläkoulussa kuormitusta säätelemässä ja keskittymistä tukemassa: https://yle.fi/a/74-20054966
- Aistiärsykkeiden karsiminen: https://areena.yle.fi/podcastit/1-3551471
- Aivolepo-vinkkejä lukien: https://yle.fi/aihe/a/20-10005139 ja kuunnellen: https://areena.yle.fi/podcastit/1-3902172
- Kokonaisvaltaisesti esteetön päiväkotiympäristö – arkkitehdin lopputyö: https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202308275056
Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 37-39.
Luitko lisämateriaalina olleen jutun yläkouluun rakennetusta aistimökistä? Aistikuormitusta voidaan hallita päiväkodeissa ja kouluissa erilaisilla apuvälineillä. Seuraavaksi pääset tutustumaan niin aistikuormitusta vähentäviin kuin muihin toivottua käyttäytymistä tukeviin apuvälineisiin.