4.1 Tilojen organisointi ja selkeys

Tilojen koolla, organisoinnilla ja kalustuksella on merkitystä niin erilaisten työtapojen kuin työrauhan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa. Osa lapsista ja nuorista kaipaa toisia enemmän häiriötöntä pienempää tilaa ja sitä ihan omaa paikkaa. Oppimisympäristön selkeyttä tarkastellessa hyvä ohjesääntö on ”vähemmän on enemmän”. 

Jäitkö pohtimaan, mitä kaikkea olisit voinut valita? Tästä näet käyttäytymisen tuen verkkokurssin tekijöiden valitsemat elementit.

Tilojen organisoinnilla on ja selkeydellä on useita myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja työskentelyyn. Toimivasti järjestetty fyysinen oppimisympäristö:

• lisää oppijoiden keskittyvää tehtävässä pysymistä
• antaa virikkeitä ja toimii tekemisen (esim. leikkien) mahdollistajana
• vahvistaa turvallisuuden tunnetta
• tukee muiden henkilökohtaisen tilan kunnioittamista
• tekee tärkeiden asioiden ja ohjeiden, kuten käytösodotusten ja toimintaohjeiden näkemisen helpoksi
• mahdollistaa aikuisten siirtymisen kaikkien oppijoiden lähelle

Muunneltavuus

Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen tilat olisi hyvä suunnitella niin, että ne palvelevat pienin muutoksin erilaisia toimintoja. Kaikessa tilojen suunnittelussa tulee olla keskiössä lapset ja nuoret, heidän mittasuhteensa ja tarpeensa. Pientenikuinen voi esimerkiksi istua lattialle ja sieltä käsin tarkastella pienen lapsen näkökulmasta, kuinka tavarat ovat saatavilla, miten päiväohjelma näkyy jne.

Oppimistiloissa on hyvä varata tiloja tai nurkkia erilaisille toiminnoille kuten pelaamiselle, lukemiselle, ryhmätyöskentelylle tai rauhoittumiselle. Erillisten huoneiden tai eriytystilojen puuttuessa voidaan luokasta erottaa tiloja esimerkiksi lipastoilla tai sermeillä. Sermit toimivat moneen tarkoitukseen ja niiden avulla pystytään joustavasti ja ketterästi järjestämään tilaa erilaisille toiminnoille.

Selkeys

Selkeän ympäristön luomisessa keskeistä on turhien tavaroiden poistaminen ja tarpeellisten järjestäminen niin, että kaikilla on oma osoitettu ja selkeästi merkitty paikkansa. Tavaroiden paikkojen nimeämisen lisäksi nimetään myös oppijoiden ja eri toimintojen paikat. Ikätason mukaan tavaroiden paikat voi olla merkitty sanoin, tekstein tai kuvin. Nimeämisessä voidaan tukea myös vieraiden kielten oppimista käyttämällä kylteissä eri kieliä.

Tilaa tarkastellessa kannattaa itseltään kysyä:

• Ovatko kulkureitit vapaita?
• Onko kaikkien lasten, nuorten ja aikuisten helppo liikkua tilassa?
• Pystyykö paikasta toiseen siirtymään muita häiritsemättä?
• Löytyvätkö tarvikkeet helposti?
• Ovatko tarvikkeet helposti otettavissa?
• Onko tarvikkeet työskentelyn jälkeen helppo palauttaa paikoilleen?

Tilojen selkeys sisältää niiden järjestämisen lisäksi ennen kaikkea lapsille ja nuorille tutuksi tulleen kalusteiden ja tarvikkeiden järjestyksen ylläpitämistä. Kun lapset ja nuoret tietävät, missä mitäkin säilytetään, on toiminta itsenäisempää ja tukee osaltaan myös toivottua käyttäytymistä.

Huomio seinille, valaistukseen, ääniin ja toimintatapoihin

Huomiota tulee kalusteiden ja tavaroiden järjestyksen lisäksi kiinnittää seinillä oleviin julisteisiin, piirustuksiin jne. Ovatko ne selkeästi aseteltuja, tarpeellisia ja ehjiä? Liian täydet seinät, repaleiset ja roikkuvat asiat tekevät koko tilasta levottoman. On tärkeää valita esille ne informatiiviset julisteet, jotka tukevat toivottua käyttäytymistä ja työskentelyä. Erityisesti se alue, johon oppijoiden huomion halutaan kiinnittyvän toiminta- tai opetustuokiolla, tulee pitää vapaana kaikesta ylimääräisestä. Tällöin huomio keskittyy olennaiseen eikä tarkkaavuus harhaannu niin helposti muualle.  Visuaalista selkeyttä lisää myös muunneltava, tarkoituksen mukainen, häikäisemätön valaistus sekä luonnonvalon hyödyntäminen tilassa.

Visuaalisen selkeyden lisäksi tulee huomioida myös auditiivinen selkeys. Käyttävätkö lapset ja nuoret sekä aikuiset tilaan sopivaa äänen voimakkuutta? Eri oppimistiloissa sopiva äänenvoimakkuus vaihtelee ja tätä on hyvä oppijoille mallintaa ja opettaa. Kuuluuko ryhmän toimintatilaan häiritseviä ääniä? Ja jos kuuluu, mitä niille voitaisiin tehdä, vai voidaanko mitään. Asia on kuitenkin hyvä tiedostaa ja siitä voi lasten ja nuorten kanssa keskustella. Apuna voidaan käyttää myös kuulosuojaimia melua vaimentamaan.  Lisäksi on hyvä varmistaa, että kalusteiden jaloissa on hyvin pyörivät pyörät tai esimerkiksi huopatassut pehmusteina, jolloin niiden liikuttelu ei aiheuta ylimääräistä ääntä.

Lisäksi tulee pohtia ympäristössä toimimiseen ja liikkumiseen liittyviä seikkoja. Fyysistä oppimisympäristöä selkeyttää, kun jokaisella ryhmällä on oma määrätty paikkansa esimerkiksi naulakoilla ja ruokalassa. Merkinnät ja opasteet sekä ulkona että sisällä helpottavat järjestyksen ylläpitämistä, tavaroiden löytämistä ja tiloissa liikkumista.

Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 36-39.

Tilojen organisoinnin ja selkeyden lisäksi tärkeä osa fyysisen oppimisympäristön käyttäytymistä tukevissa asioissa on oppimistilojen kalusteilla sekä oppijoiden paikoilla ja istumajärjestyksellä. Siirry nyt eteenpäin pohtimaan työskentelypaikkoja sekä istumajärjestyksen merkitystä käyttäytymisen tukemisessa.