Opiskelu- ja työskentelytaidot, rakentava ohjaava ja korjaava palaute

Opiskelu- ja työskentelytaitoja opettamalla voimme vaikuttaa merkittävästi opetustuokioiden ja oppituntien sujumiseen. Kun lapset ja nuoret tietävät, kuinka tehtävä suoritetaan, on eteneminen jouhevaa. Sujuva eteneminen vähentää ei-toivottua käyttäytymistä. Myönteisen palautteen voimasta käyttäytymisen taitoja opetettaessa ja hyvistä tavoista kehua opit kurssilla aikaisemmin jo paljon. Samoja positiivisen vahvistamisen periaatteita tulee soveltaa myös annettaessa palautetta oppimistehtävistä ja tehtävätyöskentelystä. 

Työskentelytaitoja ovat esimerkiksi ohjeen mukaan toimiminen, omista tavaroista huolehtiminen, vastuun ottaminen työskentelystä ja omasta tekemisestä sekä yksin, parin kanssa ja ryhmässä työskentelyn taidot. Opiskelutaitoja ovat esimerkiksi tiedon etsiminen ja soveltaminen, erilaisten tekstien lukeminen ja kirjoittaminen, tiedon soveltaminen ja vaikkapa kertotaulujen tai kielen sanojen opetteleminen. Työskentely- ja opiskelutaidot ovat kontekstisidonnaisia ja koulumaailmassa jokaisen opettajan on huolehdittava opettamiensa oppiaineiden sisältöjen lisäksi myös työskentely- ja opiskelutaitojen oppiainekohtaisesta opettamisesta.

Työskentely- ja opiskelutaitojen opettaminen lisää varhaiskasvatus- ja koulupäivän sujuvuutta. Erilaisten tapojen harjoitteleminen mahdollistaa oppijoille itselleen ominaisten ja omiin vahvuuksiin perustuvien tapojen löytämisen. Työskentely- ja opiskelutaitojen opettaminen ja oppiminen lisää myös lasten ja nuorten itseohjautuvuutta. On tärkeää opettaa lapsille ja nuorille oma-aloitteisuutta ja toimintatapoja erilaisiin arjen tilanteisiin. Esimerkiksi peruskäytänteitä, kuinka pyytää apua,  mitä tehdä, kun tehtävä on valmis tai mihin valmiit työt viedään. Mitä pienemmistä lapsista on kyse sitä enemmän pitää käyttää aikaa näiden taitojen ohjattuun harjoitteluun ja opettelemiseen. Harjoitteluun käytetty aika ja vaiva maksaa itsensä takaisin. Kun suurin osa lapsista ja nuorista pystyy toimimaan itsenäisemmin, jää meille kasvattajille aikaa ja tilaa ohjata ja tukea niitä lapsia, jotka tarvitsevat sitä.

Rakentava palaute

Kaiken palautteen tarkoituksena tulisi olla lasten ja nuorten taitojen tukeminen ja edistäminen. Toimivin palaute on se, joka annetaan onnistuneesta suorituksesta tai hyvästä yrittämisestä. Palaute voi olla kiittämistä ja kehumista, joista opimme aikaisemmin, kannustavaa ohjaamista oikeaan suoritukseen tai väärään suuntaan menevän toiminnan pysäyttämistä. Palautteeseen on tärkeä kiinnittää huomio, sillä palaute tai sen puute ohjaa lasten ja nuorten toimintaa silloinkin, kun me aikuiset emme sitä tiedosta. Lapset ja nuoret voivat tulkita palautteeksi ilmeemme tai eleemme tai jopa senkin, että tekemistä ei kommentoida mitenkään.

Tiivistettynä ohjeena me kasvattajat voimme kaikessa palautteen annossa muistaa seuraavan: Kiinnitä huomio, kehu ja kiitä sitä, mitä haluat nähdä lisää. Onnistumisen kokemukset ruokkivat yrittämistä ja kasvattavat motivaatiota. Positiivinen palaute herättää myönteisiä tunteita ja myönteinen tunnetila edistää oppimista. Kun huomaamme sinnikästä toimintaa, nimeämme toiminnan ja kehumme sitä. Saatu palaute antaa oppijalle kokemuksen onnistumisesta ja myöhemmin voimme kuulla esimerkiksi eskari-ikäisen lapsen kertovan kotiin hakevalle huoltajalleen, kuinka sinnikkäästi hän yrittää laittaa kenkiä itse jalkaan. Tai kun kirjoittamaan opettelevan ekaluokkalaisen kirjoitusvihossa ympyröimme ja nostamme esiin siistejä, kauniita kirjaimia ja näemme pian, kuinka oppilas kieli keskellä suuta pinnistelee kirjoittaakseen koko seuraavan rivin yhtä hienosti ja yläkoululainen muistaa seuraavallakin kerralla merkitä esitelmäänsä lähdeviittaukset oikein, kun saa tästä kiitokset.

Myös ohjaava ja korjaava palaute tulee muodostaa rakentavasti, tarjota tukea ja apua harjoittelemiseen ja tekemiseen. Rakentava palaute on asiakeskeistä ja oppijaa kunnioittavaa. Kasvattajina meidän aikuisten on tärkeä miettiä, minkälainen palaute kannustaa lasta ja nuorta yrittämään uudestaan, minkälainen palaute vie oppimista eteenpäin ja vahvistaa uskoa onnistumiseen. Palautteen on tärkeä kohdistua suoraan oppijan tekemään eikä siihen missään nimessä saa sisältyä vertailua. ”Kuinka sinä nyt näin, kun Pekkakin jo itse osaa?” tai ”Miten tämä nyt näin väärin meni, kyllä sinun ikäisesi jo pitäisi osata.” Lapset ja nuoret kehittyvät yksilöllisesti ja kasvattajina meidän tulee kunnioittaa heidän yksilöllisyyttään ja tarjota tukea kasvuun jokaisen henkilökohtaiset edellytykset huomioiden.

Rakentavaan palautteeseen sisältyy usein apukysymyksiä tai ratkaisuehdotuksia. Alakoulun ylemmillä luokilla ja yläkoulussa tehtäväkokonaisuudet voivat olla pitkiä. Erityisesti silloin on tärkeää poimia mahdollisesti ne pienetkin onnistumiset ja niiden avulla mallintaa onnistumisen mahdollisuutta sekä ohjata väärin menneiden tai tehtyjen asioiden muokkausta ja korjaamista. On äärettömän tärkeää kannatella oppijoiden itseluottamusta ja minäpystyvyyttä. Vaikka tällä kertaa ei ihan nappiin mennytkään, on seuraavalla kerralla mahdollista onnistua. Siksi onkin äärettömän tärkeää käydä yhteistä keskustelua siitä, mitä voi tehdä toisin ja kuinka toimimalla onnistuminen on mahdollista. Onnistuminen tehtävissä tukee myös onnistumista käyttäytymisessä.

Itse- ja vertaisarviointi

Niin palautteen saaminen kuin sen antaminen voi lapsista ja nuorista tuntua vaikealta. Palautteen antamista ja saamista tulee harjoitella ihan niin kuin muitakin taitoja. Itse- ja vertaisarviointi ovat nykyään keskeisellä sijalla perusopetuksen formatiivisessa arvioinnissa. Opetussuunnitelman perusteet ohjaavat oppilaita harjoittelemaan itsearvioinnin sekä vertaispalautteen antamista ja vastaanottamista. Tämä harjoittelu tehdään opettajien ohjaamana osana kaikkien oppiaineiden opetusta. Palautteen antamista ja vastaanottamista harjoitellaan toki myös varhaiskasvatuksessa ja mitä enemmän sitä jo pienestä pitäen tehdään, sitä luontevammaksi osaksi työskentelyä palautevaihe muodostuu.

Hienoa kolme kurssin viidestä moduulista lähes tehtynä. Siirry nyt eteenpäin viimeistelemään opiskelusi pedagogisesta oppimisympäristöstä lukemalla yhteenveto ja tekemällä testi.