Rutiinit

Rutiineilla tarkoitetaan päivästä toiseen samanlaisina toistuvia toimintamalleja ja -tapoja. Samankaltaisena toistuvat rutiinit helpottavat tutussa ympäristössä toimimista, auttavat suuntaamaan tarkkaavuutta sekä keskittymään olennaiseen. Toistuvat rutiinit vievät toimintaa eteenpäin kuin itsestään ja tuovat ennakoitavuudessa turvaa niin lapsille, nuorille kuin aikuisille. Rutiinit auttavat lapsia ja nuoria tietämään, kuinka varhaiskasvatuksessa tai koulussa tulee toimia. Tutut rutiinit vähentävät ohjaamisen tarvetta ja tuovat tilanteisiin hallittavuutta ja rauhallisuutta.

Varhaiskasvatuksessa ja koulussa tunnit, päivät, viikot ja kokonaiset toimintakaudet ja lukuvuodet rakentuvat rutiinien ympärille. Rutiineilla tarkoitetaan toimintojen samanlaisena toistumista. Ne rytmittävät ajan ja tapahtumien kulkua. Tutut arjen toiminnot vahvistavat oppijoiden pystyvyyden tunnetta, itseluottamusta ja osaltaan lisäävät jaksamista. Liian kirjavat toimintatavat hajottavat oppijoiden toimintaa ja keskittymistä.

Rutiinit tulee ryhmän kanssa ottaa käyttöön varhaisessa vaiheessa. Niiden luomiseen ja vahvistamiseen on tärkeä kiinnittää huomiota heti toimintakauden alussa. Rutiinit on tärkeä luoda ainakin seuraaviin tilanteisiin:

• saapuminen, päivän ja toimintahetkien / oppituntien aloitus
• toiminta, jos myöhästyy koulusta tai oppitunnilta
• aikuisen tapa keskeyttää toiminta ja saada oppijoiden huomio itseensä
• tavat keskustella ja pyytää puheenvuoroa
• tarvikkeiden hakeminen ja palauttaminen
• töiden valmistumisen jälkeen tehtävät asiat
• kotitehtävien tarkistaminen ja merkitseminen
• jonottaminen
• erilaiset siirtymät esimerkiksi ulos lähteminen ja sisälle tulo
• toimintahetken / oppitunnin ja päivän päättäminen

Tilannesidonnaiset rutiinit

Tilannesidonnaisiin rutiineihin, kuten käsienpesuun, välitunnille lähtöön tai jonottamiseen kannattaa suunnitella johdonmukaiset samanlaisina toistuvat toimintamallit, jotka otetaan käyttöön heti toimintakauden alussa. Näin tietty asia herättää tietyn rutiinin ilman ohjeistusta tai ylimääräistä pohdintaa. Tällaiset rutiinit säästävät niin lasten ja nuorten kuin aikuisten voimavaroja, kun ei tarvitse joka kerta erikseen miettiä sitä, kuinka toimitaan. Kun päivittäiset asiat tapahtuvat rutiinien mukaan, vähenee niihin liittyvä vastustus ja toiminta on sujuvaa. Hyvistä rutiineista huolimatta aikuisen tuki on tärkeää erityisesti niille lapsille ja nuorille, joille siirtymät ovat haastavia.

Rutiineja noudattamalla ja aikuisen tuella pystytään välttämään monet haastavan käyttäytymisen tilanteet, väärinkäsitykset ja riidat esimerkiksi siirtymätilanteissa. Tästä syystä oman ryhmän rutiinit on tärkeä myös kirjata ylös, jotta tuttujen aikuisten ollessa poissa esimerkiksi sijaiset pystyvät noudattamaan ryhmän tuttuja rutiinin omaisia työskentelytapoja. Lapset ja nuoret usein rutiineista tarkkoja ja muistuttavat aikuista, jos hän aikoo jättää jonkun asian tekemättä ja mitä pienemmistä lapsista on kyse sitä enemmän he ajattelevat rutiinien olevan ns. ”yleistä tietoa” ja hämmentyvät, jos uuden aikuisen kanssa toimiessa muun vierauden lisäksi tutut rutiinit rikkoutuvat.

Koulussa opettajien vaihtuessa tunnista toiseen, on hyvä pohtia, mitkä ryhmäkohtaiset rutiinit ovat sellaisia, joita on hyvä noudattaa jokaisella oppitunnilla kaikkien opettajien kanssa ja mitkä rutiinit puolestaan ovat esimerkiksi opettaja- tai oppiainekohtaisia.  Mitä enemmän luokassa on työrauhaongelmia tai haastavaa käyttäytymistä, sitä tärkeämpää on koulun aikuisten yhteistyö kaikessa, myös rutiinien samanlaisena toistamisessa oppitunnista toiseen, aikuisesta riippumatta.

Aikataulut

Hyvin suunnitellut ja toimivat rutiinit auttavat hahmottamaan aikaa ja toiminnan kestoa ja järjestystä. Aikataulut osaltaan luovat ja ylläpitävät rutiineja ja rytmittävät aikaa. Kun lapset ja nuoret tietävät, mitä seuraavaksi tapahtuu, on heidän helpompi suunnitella ja ohjata omaa toimintaansa. Kuten aikaisemmin todettu, tämä lisää niin pystyvyyden, pärjäävyyden kuin turvallisuuden tunnetta. Aikataulurutiineja ovat mun muassa toimintahetket, oppitunnit tai vaikkapa aamupäivän pitkä välitunti. Toistuvina ne ohjaavat lasta ja nuorta toimimaan ja valitsemaan omaa toimintatapaansa ja tekemistä.

Aikataulut on tärkeä pitää esillä ja käydä läpi rutiininomaisesti. Vuosikalenteri auttaa lapsia ja nuoria oppimaan pidemmän ajan hahmottamista. Oman ryhmän tai luokan kuukausikalenteriin voidaan yhdessä merkata seuraavan kuukauden tiedossa olevat tapahtumat kuten vierailut, lomapäivät tai kokeet ja kuukausikalenterissa on hyvä liikuttaa merkkiä, joka kertoo, mikä päivä juuri tänään on.

Varhaiskasvatuksen tai koulun yhteinen tapahtumakalenteri voi olla esillä esimerkiksi käytävien info-näytöillä tai sähköisessä järjestelmässä, kuten Wilmassa. Lyhyt, esimerkiksi perjantaina lähetettävä viikkotiedote tulevan viikon tapahtumista tukee kaiken ikäisten kanssa toimimista. Kuten aikaisemmin todettiin, on varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa tärkeää käydä viikon ohjelma yhdessä läpi maanantaisin ja päiväjärjestys jokaisena aamuna. Yläkoulussa tämä tulee toteuttaa harkinnan mukaan oppilaiden arjen struktuuria riittävästi tukien. Päiväjärjestyksessä tulee näkyä vähintään kellonajat, toiminta / oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja mahdolliset muutokset. Kuvatuki päiväjärjestyksessä helpottaa sen nopeaa hahmottamista ja on paikallaan niin pienillä kuin isommilla. Alla näet kolme esimerkkiä päiväjärjestyksestä eri ikäisille. Mikä niistä toimisi sinun oppijoittesi kanssa parhaiten?

 

 

Päiväjärjestyksen lisäksi tunti- tai toimintahetkikohtaiset tavoitteet ja ohjelma tulee käydä läpi toiminnan aluksi. Myös tässä ohjelmassa kuvatuki auttaa oppijoita hahmottamaan toiminnan kulkua. Toimintahetken ohjelmassa kuvataan lyhyesti mitä tapahtuu, minkälaisissa ryhmissä ja missä sekä eri vaiheisiin suunniteltu aika. Alla olevat esimerkit tuntiohjelmista on toteutettu Classroom screen -sivustolla. Kuten matematiikan tunnin ohjelmasta huomaat, pystyy sivustolla aikatauluun sisäänrakentamaan myös kellotuksen, joka korostaa kohdan, jossa ollaan menossa sekä havainnollistaa työskentelyn kestoa aikapalkilla.

   

Muutokset

Rutiineista poikkeaminen on yksi iso tekijä käyttäytymisellä reagoimiseen. Siksi muutoksista ilmoittamiseen on äärimmäisen tärkeä kiinnittää huomiota ja luoda kaikkien tuntemat rutiinit muutoksista ilmoittamiseen. Esimerkki muutoksista ilmoittamiseen on muutoskortti päiväjärjestyksessä. Muutoskortti kannattaa lisätä päivän ohjelmaan, vaikka muutos tulisi tietoon viime hetkellä ja koskisi jo käynnissä olevan toimintahetken tai oppitunnin ohjelmaa. Kuvallinen merkki päiväjärjestyksessä ja sen näyttäminen äkillisessä muutostilanteessa auttaa lapsia ja nuoria kohdistamaan huomionsa tilanteeseen ja uusien ohjeiden vastaanottamiseen. Yllättävässä muutostilanteessa on myös tärkeä varmistaa, että kaikki lapset ja nuoret ovat ymmärtäneet ohjeet ja aikuisten on hyvä sijoittua lähelle tukemaan niitä oppijoita, joiden tiedetään olevan muutoksille erityisen herkkiä.

---

 

Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 55-57

 

Rutiinit ja struktuurit arjen tukena ryhmätasolla ovat tulleet nyt tutuksi. Verkkokurssimme seuraavassa kolmannessa osassa pääset oppimaan lisää kohdennetuista oppilaskohtaisista struktuureista ja rutiineista. Nyt pääset siirtymään kolmannen moduulin viimeiseen osioon, jossa opit toiminnan tahdin sekä ohjeiden antamisen merkityksestä toivotun käyttäytymisen tukena.