Ongelmista ratkaisuihin
Varhaiskasvatus- ja koulupäivän aikana vastaan tulee lukemattomia tilanteita, joissa tarvitaan ongelmanratkaisutaitoja. Nämä tilanteet voivat liittyä niin akateemisiin tehtäviin, arjen toimintoihin ja arkisiin siirtymiin kuin ristiristiriitatilanteisiin ikätovereiden tai aikuisten kanssa. Mitä paremmat ongelmanratkaisustrategiat lapsilla ja nuorilla on sitä paremmin he pystyvät itsenäisesti selviytymään näistä tilanteista.
Neuvottelutaitojen ja ongelmanratkaisustrategioiden opettaminen ja mallintaminen ikätasoisesti ovat keskeinen keino tukea näiden taitojen kehittymistä läpi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Neuvottelutaidoilla tarkoitetaan keskustelutaitoja, jossa opitaan oman näkemyksen kertomista, toisten kuuntelemista ja heidän näkemystensä huomioimista, kysymistä ja avun pyytämistä, yhteistyötä, vastuunottamista ja itsenäistä toimintaa. Kuten käyttäytymisodotusten, myös ongelmanratkaisustrategioiden on hyvä olla oppimisympäristössä visuaalisesti näkyvinä, jolloin ne muistuttavat lapsia ja nuoria opituista keinoista ja jolloin niihin on helppo viitata arjen tilanteissa.
Erimielisyyksiä tulee lasten ja nuorten arkitilanteissa muun muassa liittyen leikin valintaan, pelisääntöihin, jonotuspaikkoihin tai ryhmätyön työnjakoon. Se, kuinka erimielisyydet saadaan rakentavasti ratkaistua liittyy vahvasti opittuihin ja opetettuihin taitoihin ratkaista arjen ongelmatilanteita. Katso seuraavaksi animaatio tyypillisestä tilanteesta päiväkodin tai koulun pihalla.
Videon kesto: 1:04
Animaatiossa näit meille monille tutun tilanteen varhaiskasvatus- tai alaluokkien kouluarjesta. Vanhempien lasten ja nuorten kanssa toimivana ammattilaisena pystyt varmasti kuvittelemaan vastaavan ristiriitatilanteen myös omassa toimintaympäristössäsi.
Kuinkahan tilanne jatkui? Pohdi ja kirjaa itsellesi ylös ajatuksiasi. Lapsilla ei vielä ollut taitoja ratkaista tilannetta rakentavasti. Kuinka aikuinen voi toimia tilanteessa samalla sekä opettaen myönteistä toimintatapaa tilanteeseen että mallintaen toimivaa ongelmanratkaisua ja toivottua käyttäytymistä?
Lasten ja nuorten taidot ongelmatilanteiden ratkaisemiseen ovat hyvin erilaisia ja joskus nyrkit ehtivät puhua ennen sanoja. Taito tehdä syy-seurauspäätelmiä siitä, minkälaiset syyt vaikuttavat toisen käyttäytymiseen eri tilanteissa on tärkeä. Aikuisten tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria ratkaisemaan ongelmat itse. Ongelmanratkaisun tavoitteena on se, että lapset ha nuoret oppivat ongelmanratkaisutaitoja niin hyvin, että pystyvät myös myöhemmin paitsi ratkomaan itse ongelmiaan, ymmärtämään milloin tarvitsevat apua. Lisäksi tärkeää on oppia se, että ongelmiin on usein useampi kuin yksi ratkaisu.
Tärkeitä konfliktien hallintaan liittyviä taitoja ovat sovittelun, anteeksi pyytämisen ja anteeksi antamisen taidot. Anteeksipyytäminen ja -antaminen eivät saisi kuitenkaan muodostua keinoiksi, joilla tilanteesta päästään eteenpäin sitä oikeasti sovittelematta ja selvittämättä. Ketä anteeksipyytäminen silloin palvelee ja opettaako se ongelmatilanteen ratkaisemista? Aito anteeksi pyytäminen vaatii kehittyneitä itsereflektointi- ja tunnetaitoja. Kykyä tulla tietoiseksi omista tunteistaan ja toiminnastaan sekä niiden vaikutuksista toisen kokemukseen ja tunteisiin. Aidon anteeksi pyynnön tulisi myös aina sisältää tahto kantaa vastuu omista teoistaan ja toimia jatkossa toisin.
On tärkeä välttää niin sanottua ”anteeksipyyntöautomaattia” tienä ulos hankalista tilanteista. Omaa toimintaa voi pahoitella myös muilla tavoin ja tärkeää onkin kiinnittää yksittäisen sanan sijaan huomio tilanteen ratkaisemiseen ja toimintatapojen opettamiseen. Arjen tilanteissa jokainen kasvattaja opettaa ja mallintaa sovittelua ja ongelmanratkaisua. Lisäksi sovittelun apuna voidaan käyttää kurssilla aikaisemmin kuvattua restoratiivista työotetta, varhaiskasvatuksessa MiniVerso -toimintaa ja kouluissa Verso – vertaissovittelua.
Ongelmanratkaisukeinojen valinta vaatii harjoittelua ja lapset ja nuoret tarvitsevat siihen apua ja mallinnusta. Ryhmässä voidaan yhdessä harjoitella ongelmanratkaisua esimerkiksi omaan arkeen sopivien kuviteltujen tilanteiden avulla. Ryhmän kanssa voidaan vaikkapa nostaa pussista tilannekortti ja lähteä keskustellen pohtimaan tilanteeseen erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja sekä pohtia niiden käyttökelpoisuutta. Ongelmatilanteita ja niiden ratkaisuja voidaan harjoitella keskustelun jälkeen tai sen sijaan eri tavoin, vaikkapa draaman keinoin, sarjakuvia, tarinoita, postereita, animaatioita tai videoita tekemällä. Mahdollisia ratkaistavia ongelmatilanteita on hyvä kysyä myös lapsilta ja nuorilta ja kirjata yhteistä työskentelyä varten heidän ajatuksistaan nousseita ongelmatilanteita.
Yhteisen ongelmanratkaisuharjoittelun lisäksi voidaan arjen ongelmatilanteiden ratkaisua tukemaan rakentaa päiväkodin tai koulun pihalle esimerkiksi ongelmanratkaisuseinä, jossa on kuvia ongelmanratkaisukeinoista. Ongelman tullessa lapset voivat mennä ensin itsenäisesti seinän luo ja miettiä, mikä voisi olla ratkaisu ongelmaan. Tällöin myös ulkoilua valvova aikuinen näkee, että lapset ovat ratkomassa ongelmaa ja voi mennä tarvittaessa kysymään hetken päästä, tarvitaanko ongelmanratkaisuun apua vai onnistuuko ratkaisu itsenäisesti. Jos lapset ovat jo ratkaisseet tai saavat ongelman ratkaistua itse, voi aikuinen kysyä, minkä tavan he valitsivat ja kehua onnistuneesta suorituksesta.
Ongelmanratkaisupyörä on yksi visuaalinen apuväline keinojen valintaan. Alla käyttäytymisen tuen verkkokurssin versio monelle varmasti tutusta työvälineestä. Jokainen kasvattaja voi myös laatia omalle ryhmälleen tai omaan tilaansa täydellisen ongelmanratkaisuavaimen huomioimalla sen erityispiirteet.
Lapsille ja nuorille on tärkeä opettaa itsenäisiä ongelmanratkaisutaitoja. Niin kuin tunteen voimakkuuttakin, voi myös ongelman suuruutta oppia arvioimaan. Onko ongelma sellainen, joka vaatii välitöntä ratkaisua vai voiko se odottaa? Pystyykö tämän ongelman ratkaisemaan itsenäisesti, voiko apua kysyä lähellä olevalta kaverilta vai tarvitaanko aikuisen apua? Ongelmanratkaisuun liittyy monia, niin kognitiivisia kuin käytännön, taitoja. Aikaisemmat tiedot ovat tärkeitä, mutta sen ohella merkittävää on uuden tiedon hankinta, soveltaminen ja luovat ratkaisut. Ongelmanratkaisu vaatii monia psykososiaalisia resursseja, kuten asenteita, arvoja ja motivaatiota. Akuuttien ongelmatilanteiden ratkaisemisen lisäksi on tärkeää myös harjoitella pääsemään yli tilanteista ja jatkamaan kaveruutta tai yhteistyötä niin sanotusti puhtaalta pöydältä.
Ongelmanratkaisutaitojen harjoittelussa voidaan tukena käyttää ongelmanratkaisutilanteen kuutta vaihetta:
Kuten arjesta tiedämme kaikesta itsenäisen ongelmanratkaisun ja toimintamallien opettamisesta huolimatta arjessa tulee vastaan tilanteita, joissa aikuisen apu ongelmanratkaisuun on välttämätöntä. Tilanteet voivat olla monimutkaisia ja lasten ja nuorten kertomuksista voi olla haastava saada selville, mitä oikein tapahtui. Toimiva apu näihin tilanteisiin voi löytyä valmiista kuvista (tunne- ja tapahtumakuvista). Ongelmanratkaisun tukena voidaan käyttää myös pikapiirtämistä ja sarjakuvittamista. Piirrostaito ei ole esteenä menetelmän käyttämiseen. Tärkeää on, että kuvia piirretään pikaiseen tahtiin samalla tilannetta sanallisesti läpikäyden. Kuviin voidaan piirtää ajatus- ja puhekuplia eri osapuolten kantoja havainnollistamaan. Loppuun voidaan piirtää myös vaihtoehtoinen, hyvä ratkaisu, jota kohti mahdollisessa seuraavassa vastaavassa ongelmatilanteessa suunnataan.
Lisää ongelmanratkaisusta pääset oppimaan verkkokurssisarjamme seuraavissa osissa. Verkkokurssin seuraava, kolmas osa, keskittyy käyttäytymisen kohdennettuun tukeen. Siinä tutustutaan tarkemmin myös sarjakuvittamiseen ja pikapiirtämiseen sekä spesifimpiin määrätystä ongelmasta lähteviin ratkaisuihin eri tavoin, yhteistyössä lapsen ja nuoren kanssa.
Mieti vielä lopuksi joku omassa työarjessasi näkyvä tyypillinen joko lasten ja nuorten keskinäinen tai lasten, nuorten ja aikuisten välinen tilanne. Pohdi lyhyt ratkaisuehdotus ongelmaan ongelmanratkaisumallin mukaan. Kirjaa ongelma ja ratkaisuvaiheet tarralapulla oman ikäryhmäsi yhteiselle seinälle.
Varhaiskasvatus
Alakoulu
Yläkoulu
Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 44-50, 82-85
Siirry seuraavaksi psykososiaalisen oppimisympäristön viimeiseen osioon. Siinä pääset kuulemaan ammattilaisten mietteitä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkityksestä toivotun käyttäytymisen tukemisessa ja ei-toivotun käyttäytymisen vähentämisessä.