Kavereiden kanssa

Tunnetaitoja tarvitaan kaikessa sosiaalisessa kanssakäymisessä niin lasten kuin aikuisten kanssa. Tunnetaitoja opettamalla voimme tukea myös kavereiden kanssa toimimista ja vertaissuhteissa pärjäämistä. Kaverit ja vertaisryhmä ovat lasten ja nuorten elämässä äärettömän tärkeitä asioita. Kaverien kanssa toimiminen vahvistaa lapsen ja nuoren toimijuutta ja opettaa monia tärkeitä taitoja. Kaverisuhteet tuovat iloa ja turvallisuutta arkeen.

Kaverien kanssa oleminen on merkittävä osa tasapainoista lapsuutta ja nuoruutta. Joskus kuulee sanottavan, ettei kouluun tulla oppimisen takia, vaan tapaamaan kavereita ja tässä on todellakin perään. Kaveritaitojen opettaminen ja vahvistaminen auttaa ehkäisemään yksinäisyyttä ja kiusaamista. Ulkopuolelle jääminen tahtomattaan on lapsille ja nuorille äärettömän haavoittavaa ja voi jopa vaarantaa tasapainoisen kehityksen.

Kaverisuhteet ovat lapsen kehitykselle tärkeitä ja varhaiskasvatus ja koulu lapsille ja nuorille luontevia paikkoja ystävystyä omien ikätoverien kanssa. Kaverisuhteet vahvistavat psyykkistä selviytymiskykyä eli resilienssiä. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa ja sillä tarkoitetaan kykyä toipua vastoinkäymisistä ja kohdata ja kestää elämä kaikessa monimutkaisuudessaan.

Tyttö pihalla.

Varhaiskasvatus on usein ensimmäinen paikka, jossa lapsesta tulee osa suurempaa vertaisryhmää ja jossa hänelle muodostuu käsitys itsestään kaverina. Kavereiden kanssa toimiessa lapsi tulee osaksi maailmaa, jonka kulttuuri ja säännöt poikkeavat hänelle aikaisemmin tutuista. Vertaisryhmässä lapset ja nuoret harjoittelevat kavereiden kanssa tarvittavia taitoja, kuten kuuntelemista, omien ajatusten jakamista, vuorottelua ja kompromissien tekoa. Kasvattajina voimme tukea oppijoita vertaisryhmään liittymisessä ja siinä toimimisessa. Esiopetukseen, ala- ja yläkouluun siirtyessä ryhmät vaihtuvat ja myös käsitys itsestä kaverina ja ryhmän jäsenenä mahdollisesti muuttuu. Kaveritaitojen opettamista ja vertaissuhteiden huomioimista ja tukemista tarvitaankin erityisesti näissä nivelvaiheissa.

Sosiaaliset taidot

Sosiaalista käyttäytymistä ohjaavat kulttuurin tapojen, normien ja sosiaalisten odotusten lisäksi toisten toiminta, tilanteiden havaitseminen ja tulkinta. Sosiaalisten taitojen avulla ihmiset pystyvät sosiaalisissa tilanteissa ratkaisemaan ongelmia ja saavuttamaan tavoitteitaan myönteisin keinoin. Sosiaaliset taidot määritellään taidoiksi tulla toimeen toisten ihmisten kanssa riippumatta siitä, miten sosiaalinen yksilö pohjimmiltaan on. Taidot kehittyvät vaiheittain ja niitä voi oppia iästä riippumatta.

Lapsi, nuori tai aikuinen, jolla on hyvät sosiaaliset taidot, on vuorovaikutustilanteissa joustava ja empaattinen, ymmärtävä ja oivaltava. Hän pystyy muokkaamaan omaa toimintaansa, osaa arvioida ja ennakoida toimintansa seurauksia sekä ilmaista tunteitaan tilanteeseen sopivalla tavalla.

 

Kiva kaveri: pyrkii selvittämään riidat, kannustaa ja tukee, on ystävällinen eikä loukkaa toista, osoittaa, että välittää ja arvostaa, kunnioittaa salaisuuksia eikä kerro niitä eteenpäin, pyytää tarvittaessa anteeksi, ei kadehdi, ei puhu kaveristaan pahaa, on reilu ja rehellinen on kohtelias, ottaa mukaan.

 

Kaveritaidot

Sosiaaliset taidot ja vuorovaikutustaidot kulkevat käsi kädessä ja kaverien kanssa toimiessa niitä molempia tarvitaan. Kaverien kanssa toimitaan niin isossa ryhmässä, pienryhmissä kuin kahden kesken. Kaveritaitoja opitaan varhaiskasvatus, esi- ja perusopetuksen lisäksi toki myös monessa muussa ympäristössä, kuten kotona, harrastuksissa ja kaikkialla vapaa-ajalla. Kaveritaidoilla on merkitystä siihen, minkälaiseksi lapsen tai nuoren kokemus itsestä ja toisista vertaisryhmässä muodostuu.

Ohjatun kaveritaitojen harjoittelun myötä lapsi saa myönteisiä ja turvallisia kokemuksia omassa vertaisryhmässään. Systemaattisten taitojen opettamisen ohella ympäristöstä saatu malli ja ohjaus arjentilanteissa ovat keskeisiä kaveritaitojen oppimisessa. Aikuisten antama esimerkki on tärkeä. Kasvattajina mallinnamme koko ajan ryhmiemme lapsille ja nuorille muun muassa tunnesäätelyä ja toisten huomioimista. Lue seuraavasta diaesityksestä lisää kaveritaidoista ja niiden osa-alueista.

 

Kaveritaitojen opettaminen ja oppiminen

Kaveritaitojen harjoittelu on tärkeää läpi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen. Useimmat lapset omaksuvat taidot helposti, mutta kuten muissakin taidoissa myös kaveritaidoissa toiset lapset tarvitsevat enemmän ohjausta ja harjoittelua. Sosiaalisten taitojen merkitys korostuu murrosiässä, jossa puutteet kaveritaidoissa voivat johtaa heikompaan asemaan vertaisten joukossa ja muihin kielteisiin seurauksiin. Kaveritaitoihin (sosiaaliseen kompetenssiin) liittyviä taitoja ovat: keskustelutaidot, selviäminen konfliktitilanteissa, ystävyystaidot ja ryhmätaidot.

Sosiaalisia suhteita ja kaveritaitoja harjoitellessa edetään useimmiten vaiheittain. Harjoittelun vaiheet ovat:

  1. tavoitteiden muodostaminen sosiaaliselle vuorovaikutukselle
  2. sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen ja tulkitseminen
  3. käyttäytymismallien valinta
  4. valitun käyttäytymismallin toteuttaminen
  5. toteutetun käyttäytymismallin arvioiminen

Kaveritaitoja voidaan opettaa niin antamalla suoraa opetusta kuin selittämällä ja mallintamalla toimintaa. Sosioemotionaalisten taitojen opettamiseen ja vahvistamiseen löytyy valmiita näyttöön perustuvia menetelmiä sekä muita koottuja opetuspaketteja. Näitä menetelmiä esiteltiin tämän osion aloitussivulla.

Halutessasi lue lisää ja löydä materiaaleja työsi tueksi:

Tukea arkeen!-oppaan kansi

 

Voit lukea lisää Tukea arkeen!-julkaisun sivuilta 82-85

 

Jakoviiva.

Kuuluupa kaveritaitoihin paljon kaikenlaista. Ihmisten kanssa toimiessa ei koskaan voida täysin välttyä erimielisyyksiltä tai ristiriidoilta. Siirry seuraavaksi oppimaan lisää kaveritaitoihin keskeisesti liittyvästä ongelmanratkaisusta.

Jakoviiva.

Edellinen Aihe
Takaisin
Seuraava Aihe