Positiivinen vahvistaminen ja tehokas kehu
Onnistuneen toiminnan ja hyvän käytöksen huomaaminen ja siitä välittömän palautteen antaminen vahvistaa toivottua käyttäytymistä ja lisää lapsen kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunnetta. Kehut ja myönteinen palaute auttavat lasta ja nuorta ymmärtämään, mitä häneltä odotetaan. Tutkimusten mukaan myönteisen palautteen antaminen oppijoille heidän käyttäytyessään toivotulla tavalla lisää toivotun käyttäytymisen todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
Kuten aikaisemmin kurssilla opit, ovat lapsen ja nuoren arvostava aito kohtaaminen ja lämmin vuorovaikutus keskeisiä asioita toimivan psykososiaalisen oppimisympäristön rakentamisessa. Myönteisen käyttäytymisen tukemiseen liittyykin vahvasti se, kuinka lapset ja nuoret kokevat tulevansa kuulluksi ja nähdyiksi sekä hyväksytyiksi omana itsenään. Myönteinen ilmapiiri ja kunnioittava kohtaaminen, vahvuuksien näkeminen ja hyvän huomaaminen tukevat myönteistä käyttäytymistä.
Hyvän huomaaminen ja positiivisen palautteen antaminen kehumalla ja kiittämällä on tehokas myönteisen käyttäytymisen lisäämisen keino. Palaute voi olla sanallista tai sanatonta, kehu, kiitos, hymy tai ele. Palautetta voi vahvistaa myös konkreettisin keinoin kuten leimoilla, tarroilla, merkeillä tai korteilla. Konkreettiset vahvistajat tekevät onnistumiset näkyviksi. Oman edistymisen ja onnistumisen huomaaminen luo uskoa omiin kykyihin ja motivoi lasta tai nuorta yrittämään edelleen. Paljon kehuja käyttävien kasvattajien ryhmissä lapset ja nuoret käyttäytyvät todennäköisemmin odotusten mukaisesti, koska he kokevat, että kehuja ja kiitosta on helposti saatavilla kyseisessä ympäristössä.
Kuinka paljon kehuja tarvitaan?
Kasvattajan on huolehdittava, että myönteistä palautetta annetaan säännöllisesti ja johdonmukaisesti jokaiselle lapselle ja nuorelle. Myönteisen palautteen tulee olla täsmällistä ja aitoa, sillä lapset ja nuoret aistivat nopeasti epäaidot tai ilman syytä annetut kehut. Tärkeää on pitää mielessä, että tavoitellessamme myönteistä muutosta tulee positiivista palautetta antaa huomattavasti korjaavaa enemmän. Annettavan palautteen suhdeluvun tulisi olla 5:1, eli jokaista korjaavaa palautetta kohden tulisi antaa ainakin viisi myönteistä palautetta. Mitä enemmän lapsi tai nuori on tottunut saamaan korjaavaa palautetta sitä enemmän tulisi antaa myönteistä palautetta tavoiteltaessa käyttäytymisen muutosta. Negatiivisen vääristymän vuoksi korjaavaan palautteeseen tottuneet oppijat olettavat aikuisen lähtökohtaisesti lähestyvän heitä toruilla, moitteella tai muulla korjaavalla palautteella ja tarvitaan paljon myönteistä huomiota, jotta tämä saadaan muuttumaan.
Lasta tai nuorta ei voi kehua liikaa. Kehuilla ei tutkimusten mukaan voi pilata ketään, kun ne ovat aitoja ja aiheellisia. Tutkimusten mukaan kohdennettu ja tarkasti määritelty kehu on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen. Kehujen on samalla huomattu parantavan myös tehtävätyöskentelyä erityisesti oppilailla, joilla oli tunne-elämän ja käyttäytymisen vaikeuksia.
Välittömän kasvokkain annetun kehun ja kiitoksen lisäksi tärkeää on myös positiivisen palautteen antaminen sähköisissä järjestelmissä, kuten Wilmassa. Kun onnistunut toiminta nähdään myös kotona, voi lapsi tai nuori saada siitä vielä uuden kiitoksen, joka vahvistaa osaltaan toivottua käyttäytymismallia oppimisympäristössä. Positiiviset viestit lapsen tai nuoren onnistumisista lisäävät lisäksi myönteistä vuorovaikutusta kodin kanssa. Lasten ja nuorten saadessa myönteistä huomiota kasvattajalta säännöllisesti ja suhteen kasvattajaan ollessa lämmin ja luotettava, voivat he turvallisesti asettua ja luottaa hyvän huomaamiseen. Myönteisen palautteen ja positiivisen vahvistamisen muistisääntönä voit pitää kolmea koota:
Tämän verkkokurssin ensimmäisessä moduulissa lastenpsykiatri Riikka Riihonen puhui käyttäytymisterapeuttisesta mallista käyttäytymiseen vaikuttamisessa. Kuten opimme, se, mihin kiinnitämme huomiota, lisääntyy. Mitä enemmän huomioimme lasten ja nuorten toivottua käyttäytymistä sitä enemmän sitä näemme. Mitä haastavampaa käyttäytyminen ryhmässä tai yksilöllä sitä tärkeämpää on huomata ja kehua jokainen pienikin toivotun käyttäytymisen osanen ja yritys oikeaan toimintaan. Pyri aina huomaamaan: 1) se, mikä sujuu hyvin, 2) ne asiat, jotka toimivat ja 3) se, mikä toimii kaikista haasteista huolimatta.
Kehuminen on suomalaisessa kulttuurissa koettu perinteisesti vaikeaksi ja monet sananlaskutkin, kuten ”Ei kissa kehuilla elä”, varoittavat kehumisen vaaroista. Aikuinen voi joutua harjoittelemaan kehumista ja välitöntä positiivisen palautteen antamista. Kehuminen ei, kuten ei myöskään toivotun käyttäytymisen välitön huomaaminen, tule itsestään. Meidän kasvattajien tärkeänä tehtävänä on muuttaa kulttuuria, huomata hyvä ja kehua. Kiittää lasta ja nuorta, antaa positiivista palautetta niin taidoista ja onnistumisista kuin oikean suuntaisesta toiminnasta ja yrittämisestä, rohkeudesta haastaa itsensä ja omaksua uusia tapoja toimia.
Tehokkaan kehun rakennusaineet
Minkälainen sitten on tehokas kehu? Seuraavassa videossa opit keinoja yhä vaikuttavampaan positiivisen palautteen antoon ja kehuun.
Pohdi videota katsoessasi, kuinka kasvattajan antama palaute lapsille videon kuluessa muuttuu. Voit kirjata ajatuksesi itsellesi ylös ja palata niihin myös myöhemmin.
Videon kesto 2:29
Minkälaisia ajatuksia kirjasit ylös? Opitko uutta kehumisesta vai oletko jo ennestään kehumisen mestari? Aina voi oppia lisää ja mitä enemmän oppii, sitä enemmän varmasti myös innostuu myönteistä vahvistamista käyttämään. Kun kehumista käytetään toivotun käyttäytymisen vahvistamisen välineenä, on tärkeää muistaa animaatiossa esiin tulleet asiat: 1) konkreettisuus eli täsmäkehu, joka selkeästi kertoo, mitä tehdään oikein, 2) kehun saavan lapsen nuoren tai aikuisen nimeäminen, jotta niin kehun kohde kuin muut huomaavat, kuka toimii oikein sekä 3) oikea-aikaisuus, kehun on tultava heti ei vasta esimerkiksi toimintahetken tai oppitunnin päätteeksi . Mitkä keinoista olivat sinulle uusia vai käytätkö jo kaikkia näitä aktiivisesti?
Hyvä kehu on:
Tutkimusten mukaan tietynlaisesta käyttäytymisestä kehuminen, jossa yksilöidään tarkasti toivottava käyttäytymismalli, on tehokkain tapa edistää toivottua käyttäytymistä. Tarkasti määritellyt käyttäytymisen kehut voidaan kohdistaa joko yksittäisille oppijoille tai koko ryhmälle. Yksi tärkeä näkökulma videolla esitettyjen: välittömän, konkreettisen ja kohdennetun, lisäksi on oppijan ja ryhmän tuntemus kehun tehostajana.
Tutussa ryhmässä tuttujen lasten ja nuorten kanssa toimiessa kasvattaja pystyy huomioimaan oppijoiden yksilöllisyyden ja tietää esimerkiksi kannattaako kehu antaa ryhmässä vai kahden kesken. Tärkeää on, että lapsi tai nuori kokee saamansa kehun aitona. Mitä paremmin kasvattaja tuntee ryhmänsä lapset tai nuoret, sitä helpompi on kehua juuri niitä asioita, jotka lapselle tai nuorelle ovat haastavia ja merkityksellisiä.
Toimivassa kehussa näkyy myös kehun antajan tunnelataus. Innostunut, ihaileva äänensävy, ilmeet ja eleet vahvistavat sanojen voimaa. Kehuun on hyvä pysähtyä hetkeksi, eikä heittää sitä ohimennen. Lapsia ja nuoria voi myös ohjata tunnistamaan hyvää itsessään ja toisissaan sekä antamaan myönteistä palautetta niin itselleen kuin vertaisilleen.
”Se, mihin keskityt ja mitä huomaat, vahvistuu”
Mitä enemmän kasvattaja onnistuu olemaan aidosti läsnä avoimella ja myönteisellä asenteella sitä helpommin hän huomaa ympärillään olevaa hyvää lapsissa ja nuorissa. Kehumista tulee tietoisesti harjoitella, keskittyä vahvuuksien, osaamisen ja onnistumisten sanoittamiseen. Siri Kolu on blogikirjoituksessaan määritellyt kehun näkyviin piirtämisen keinoksi, hetken rakastumiseksi toisen taitoon tai osaamiseen ja yhteiseksi iloksi siitä hetkestä. Kehu tuottaa lisää hyvää. Kehulla ei vain kiitetä, vaan samalla inspiroidaan toista ihmistä yrittämään ja ylittämään itseään seuraavankin kerran.
Kaikille kehujen vastaanottaminen ei ole helppoa
Ennen kuin innostumme kehumaan yli kaikkien odotusten, on tärkeä huomioida ne lapset ja nuoret, joille kehujen vastaanottaminen ei ole helppoa. Syitä tähän voi olla monenlaisia, esimerkiksi synnynnäiset temperamenttipiirteet, aikaisemmat kokemukset tai kehitysvaihe. Luonteeltaan ujojen ja arkojen lasten voi olla vaikea ottaa vastaan positiivista palautetta tai kehuja varsinkin muiden edessä. Sama koskee monia murrosikäisiä, määrätyssä kehitysvaiheessa ei ole todellakaan hienoa, kun opettaja kaiken kansan kuullen muiden edessä kehuu ja nostaa huomion keskipisteeksi. Joskus lapsen ja nuoren on vaikea nähdä itsessään ja toiminnassaan hyvää aikaisempien kokemustensa takia (esimerkiksi negatiivinen minäkuva, ristiriita tekojen ja sanojen välillä jne.) ja hänen voi olla vaikea luottaa aikuisen vilpittömään kehuun ja kiitokseen.
Juorukehun voima
Näissä tilanteissa toimiva tapa voi olla ”juorukehu”. Esimerkiksi sisälle siirtymän jälkeen paikalla ollut aikuinen menee kertomaan toiselle aikuiselle huomaamansa lapsen tai nuoren toivotun käyttäytymisen. ”Sisään tulo sujui äsken ihan mahtavasti, et arvaakaan, kuinka hienosti Telma on oppinut odottamaan vuoroaan ja antamaan toiselle tilaan kapeassa eteisessä:” Lasta tai nuorta voi myös kehua osana ryhmää: ”Kaikki ne, jotka siivosivat värikynät laatikkoon, ansaitsevat suuren kiitoksen. Taitavasti ohjeen mukaan toimittu.” Toimivaa voi olla kehuminen pienin sanattomin keinoin, esimerkiksi vaivihkainen peukku, nyökkäys, taputus olkapäälle tms. tapa, jonka lapsi pystyy ottamaan vastaan. Kasvattajina meidän on tärkeä etukäteen tietää ja huomioida omassa toiminnassamme se, ettei kehumista kannata lopettaa vaikka lapsen tai nuoren käytös ensin huononisikin, vaan jatkaa hyvän huomaamista ja siedättää kehuihin pikkuhiljaa.
Viereen kehumisen vaikutus
Suoraan itselle osoitetun kehun lisäksi myös ryhmän muille lapsille annetut kehut tukevat tutkitusti toivottua käyttäytymistä. Suurin osa kasvattajista tunnistaa varmasti tilanteen, jossa yhden lapsen oikean toiminnan kehuminen saa toisetkin muuttamaan toimintaansa. Näissä tilanteessa konkreettiset ja toivotun käyttäytymismallin nimeävät kehut tukevat jokaista ryhmän jäsentä nostamalla esille toivottua käyttäytymistä ja näin muistuttamalla käyttäytymisodotuksista.
Kehumisessa tärkeää on sen täsmällisyys, oikea-aikaisuus, suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus. Käyttäytyminen on hyvä jakaa pieniin osiin, joita lähdetään yksi kerrallaan vahvistamaan. Tämä toimii niin ryhmä- kuin yksilötasolla.
Nyt olet oppinut kehumisen tärkeydestä toivottua käyttäytymistä tukemassa ja lisäämässä sekä hyvän kehun ominaisuuksista. Hyvän kehun keksiminen voi silti välillä olla vaikeaa. Ennen palkkiojärjestelmiin siirtymistä voit pyöräyttää kehupyörää ja kokeilla, miten pyörän kehut sopisivat sinun suuhusi.
Motivointijärjestelmät
Erilaiset motivointi- eli palkkiojärjestelmät ja konkreettiset kannustimet ovat monissa lapsiryhmissä ja luokissa tuttuja myönteisen käyttäytymisen vahvistamisen keinoja. Yhteinen onnistumisten näkyväksi tekeminen tukee koko ryhmän toivottua käyttäytymistä. Motivointijärjestelmiä voi toteuttaa sekä ryhmä- että yksilötasolla. Tässä verkkokurssin osassa keskitymme ryhmätason järjestelmiin.
Ryhmätasoinen menetelmä voidaan toteuttaa erimerkiksi niin, että onnistuneesta toiminnasta kerätään tähtiä taivaalle, helmiä purkkiin tai väritetään yhteistä värityskuvaa ja kun sovittu määrä saadaan kokoon, tehdään yhdessä jotain mukavaa. Isompien oppilaiden kanssa voidaan myös esimerkiksi laskea Wilmaan kertyneitä sovittua asiaa koskevia positiivisia merkintöjä.
Motivointijärjestelmää kehitettäessä on tärkeää ottaa huomioon ryhmän lasten ja nuorten yksilölliset edellytykset. Kaikilta ei pidä vaatia täydellistä eikä jokaiselta ryhmän jäseneltä samanlaista suoritusta. Yksilölliset erot on huomioitava, vaikka palkkio muodostuukin yhteisesti kerätyistä onnistumisista. Esimerkiksi toimintahetken tai oppitunnin aluksi voidaan sopia, että tällä tunnilla keskitytään erityisesti toisten kuuntelemiseen ja omalla puheenvuorolla puhumiseen. Toiminnan aikana kehutaan onnistuneesta kuuntelusta, puheenvuoron pyytämisestä viittaamalla sekä muistutetaan asiasta. Onnistunut toiminta huomataan välittömästi, sitä kehutaan sanallisesti ja sopivassa kohdassa tehdään onnistumiset näkyviksi konkreettisin palkkioin. Aikuisen on tärkeä kokoa ajan pitää mielessään, että ryhmän onnistumista ei saa pilata se, jos ryhmän impulsiivista lasta tai nuorta on tunnin aikana, esimerkiksi hänen huudellessaan, jouduttu muistuttamaan tavoitteesta ja ohjattu viittaamaan. Erityisesti silloin, jos tämä ohjaaminen on myös toiminut.
Motivointijärjestelmän suunnittelu ja käyttöönotto ryhmässä
Ennen motivointijärjestelmän ottamista käyttöön on tärkeää yhdessä lasten ja nuorten kanssa suunnitella, minkälaisesta käyttäytymisestä saa palkinnon. Useimmat lapset ja nuoret osallistuvat mielellään ja on oleellisen tärkeää, että heidät osallistetaan niin suunnitteluun, yhteisen päämäärän tavoitteluun kuin sen suunnittelemiseen, kuinka onnistumista ja oppimista juhlistetaan. Yhteinen suunnitteleminen myös lisää lasten ja nuorten sitoutumista asiaan, motivaatiota tavoitteen eteen ponnistelemiseen sekä kasvattaa uskoa onnistumiseen. Käyttäytymismallit on hyvä määritellä tarkasti ja kerrallaan harjoittelussa oleva asia nimetä ja selittää niin, että kaikki varmasti tietävät, minkälaista käyttäytymistä odotetaan.
Kuten kaikessa toiminnassa tulee motivointijärjestelmää valitessakin huomioida aina lasten ja nuorten ikä- ja kehitystaso sekä muut vaikuttavat tekijät. Palkkiojärjestelmän tulee olla yksinkertainen ja konkreettinen, jotta kaikki paitsi ymmärtävät sen, on se helppo toteuttaa eikä vaadi liikaa vaivaa. Kuten kehuessa myös konkreettisten palkkioiden tulee seurata toimintaa välittömästi. Joillekin lapsille ja nuorille (erityisesti pienimmille) konkreettinen merkki esimerkiksi leima tai tarra on riittävä palkkio.
Isompien kohdalla merkkien kerääminen ja vaihtaminen sovitusti johonkin mieluisaan lisää motivointijärjestelmän toimivuutta, kannustaa ja kehittää lasten ja nuorten kykyä toimia pitkäjänteisesti ja pysyä tyytyväisinä pidempään. Ryhmissä toimivaksi on havaittu kioskit, joissa oppija kerää viikon aikana ryhmän omaa rahaa omiin tavoitteisiin pääsemisestä ja viikon lopuksi voi ostaa kioskista tällä rahalla sovittuja etuuksia tai palkintoja, esimerkiksi lisävälkän, pelihetken aikuisen tai kaverin kanssa, pädituokion yms. Kuten kaikessa toivotun käyttäytymisen tukemisessa myös motivointijärjestelmän käytössä lasten, nuorten ja aikuisten sitoutuminen toimintaan on ensiarvoisen tärkeää.
10+1 edellytystä toimivalla motivointijärjestelmälle
(mukaillen Webster-Stratton 2011)
Kuten huomasit hyväkin motivointijärjestelmä kaipaa arviointia ja toisinaan myös muutoksia. Esimerkiksi ryhmään ja ympäristöön liittyvät asiat voivat vaikuttaa siihen, mikä koetaan tavoiteltavaksi ja palkitsevaksi. On tärkeää miettiä, minkälaista ja kuinka pitkää suoritusta vaaditaan, jotta palkkion saaminen on mahdollista. Tärkeää on huomioida ryhmän lasten ja nuorten yksilölliset erot ja mahdollistaa onnistuminen kaikki ryhmän jäsenet huomioiden.
Kaikki lapset ja nuoret eivät välttämättä myöskään motivoidu yhteisistä palkkiojärjestelmistä. Tämä voi pahimmillaan viedä pohjan koko järjestelmältä, aiheuttaa ryhmälle toistuvia pettymyksiä sekä negatiivisia tunteita yksittäistä oppijaa kohtaan, joka ei pysty saavuttamaan asetettua tavoitetta. Näissä tilanteissa erityisesti kannattaa tarkistaa suunnitelmaa pohtimalla:
- Uskooko lapsi tai nuori, että hän voi saavuttaa tavoitellun käyttäytymistason?
- Annetaanko positiivista vahvistusta riittävän usein ja onko se sellaista, jota lapsi tai nuori haluaa?
Henkilökohtaisista tavoitteista ja käyttäytymisenvahvistamisesta pääset oppimaan lisää verkkokurssisarjan seuraavissa kohdennetun ja yksilöllisen tason käyttäytymisen tukeen keskittyvissä osissa.
Voit lukea lisää Tukea arkeen!-oppaan sivuilta 63-69.
Halutessasi lue lisää kehumisesta ja myönteisen palautteen antamisesta:
- 20 tapaa kehua lasta https://www.tunnetaitojalapselle.fi/20tapaakehualasta.html
- Lasta kannattaa aina kehua https://www.mielenterveysseurat.fi/kotka/2022/07/22/lasta-kannattaa-aina-kehua/
- Milenterveystalo: Lasten haastavan käytöksen omahoito-ohjelma. Positiiviset keinot. https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/lasten-haastavan-kaytoksen-omahoito-ohjelma/positiiviset-keinot
- Kehu ja kannusta lasta uutta opetellessa https://neuvokasperhe.fi/meidan-perheen-hyvinvointikurssi/osa-3-kehu-ja-kannusta-uutta-opetellessa/
- Myönteisen palautteen opas https://www.hyveet.fi/8023/myonteisen-palautteen-opas-21-vinkkia
- 10 tapaa antaa palautetta fiksusti https://duunitori.fi/tyoelama/palautteen-antaminen
Nyt tiedät, kuinka kiittää, kannustaa ja kehua. Siirry eteenpäin ja testaa vielä osaamistasi myönteisestä palautteen antamisesta ja kehusta.