Laadukas opetus- ja ohjausvuorovaikutus
Oppijan ja kasvattajan välinen vuorovaikutus on perusta sosiaalisen kompetenssin kehittymiselle ja oppijoiden toivotulle käyttäytymiselle. Vuorovaikutustavan pysyvyys tilanteesta toiseen, kaikkien aikuisten kanssa on laadukkaan vuorovaikutuksen keskeinen tekijä. Arkisen vuorovaikutuksen lisäksi varhaiskasvatus- ja kouluympäristössä on aina läsnä muodollisempi opetus- ja ohjausvuorovaikutus. Nämä kaksi vuorovaikutuksen osa-aluetta liittyvät kiinteästi toisiinsa eikä toista ole olemassa ilman toista.
Opetus- ja ohjausvuorovaikutuksella tarkoitetaan esimerkiksi tapoja, joilla kasvattaja kohtaa lapset ja nuoret, ohjaa oppimista ja käyttäytymistä ja antaa palautetta. Laadukas vuorovaikutus parantaa oppijoiden sitoutumista oppimiseen ja koulunkäyntiin, ja on yhteydessä sekä oppimiseen ja motivaatioon että sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen. Vuorovaikutukseen perustuvan opetuksen malli (Teaching Trough Interaction, TTI, Hamre ym., 2013) jakaa opetusvuorovaikutuksen kolmeen osa-alueeseen: tunnetukeen, toiminnan organisointiin ja ohjaavaan tukeen.
- Tunnetukeen sisältyvät sekä opettajan ja oppilaiden väliset että oppilaiden keskinäiset suhteet, myönteinen ja välittävä ilmapiiri, oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja aloitteisiin vastaaminen ja heidän näkökulmiensa huomioiminen.
- Toiminnan organisointiin sisältyvät opetusryhmän käyttäytymisen ohjaaminen myönteisillä tavoilla, selkeät käyttäytymisodotukset ja säännöt, rutiinit, ennakointi ja ohjeiden antaminen, jotka maksimoivat oppimisen mahdollisuudet sekä erilaiset oppilaita aktivoivat oppimisen mallit.
- Ohjauksellinen tuki kuvaa palautteen laatua, ohjauksen ja opetuksen tapoja, oppimisprosesseista annettavaa ohjaavaa, myönteistä palautetta, tilanteiden ja toiminnan sanoittamista, rikasta kielellistä mallintamista, ymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja oppilaiden aktiivisen osallistumisen ja toimijuuden tukemista.
Varhaiskasvatuksen ja koulun aikuisten sitoutuminen oman työnsä ja laadukkaan vuorovaikutuksen kehittämiseen on yksi keino tukea oppijoiden toivottua käyttäytymistä, oppimista ja hyvinvointia. Tutkittaessa opetusvuorovaikutuksen yhteyttä käyttäytymiseen on havaittu esimerkiksi taaperoikäisten varhaiskasvatusryhmässä laadukkaalla ohjauksellisella tuella, esimerkiksi tilanteiden aktiivisella fasilitoinnilla, sanoittamisella, mallintamisella ja oikea-aikaisella palautteella, olevan positiivisen yhteyden lasten empatiaan ja ohjauksen suuremmalla vaihtelulla olevan negatiivinen yhteys empatiaan. Esiopetusikäisten ryhmässä havaittiin tunnetuella, sensitiivisyydellä ja aktiivisella lapsen tarpeisiin vastaamisella olevan positiivinen yhteys lasten kykyyn sitoutua myönteiseen ja sosiaalisesti toivottavaan käyttäytymiseen tekemällä yhteistyötä sekä osoittamalla empatiaa sekä vertaisille että aikuisille. Seitsemäsluokkalaisia tutkittaessa havaittiin tunnetuen olevan yhteydessä oppilaiden tunneperäiseen kouluunkiinnittymiseen ja ohjauksellisen tuen olevan yhteydessä kognitiiviseen ja toiminnalliseen kiinnittymiseen.
Opetus- ja ohjausvuorovaikutuksen merkitys on vastavuoroinen; laadukas vuorovaikutus lisää oppijoiden prososiaalista käyttäytymistä ja oppijoiden prososiaalinen käyttäytyminen on yhteydessä havaittuun laadukkaampaan ohjaukselliseen tukeen.
Vuorovaikutuksella on lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten lisäksi merkitystä myös opettajien työhön sitoutumiseen ja työhyvinvointiin. Laadukas vuorovaikutus lisää tutkimusten mukaan oppijoiden prososiaalista käyttäytymistä, jolla puolestaan on yhteys parempaan vuorovaikutukseen ja opettajien työhön sitoutumiseen. Hyvällä työhön sitoutumisella on vastavuoroisesti yhteys parempaan vuorovaikutukseen ja oppijoiden vähäisempään antisosiaaliseen käyttäytymiseen ja korkealla työhön liittyvällä stressillä on yhteys heikompaan vuorovaikutukseen.
Halutessasi voit lukea lisää:
Tutkimuksia opetusvuorovaikutuksen yhteydestä eri-ikäisten oppijoiden oppimiseen ja hyvinvointiin:
Hofkens, T., Pianta, R. C. & Hamre, B. 2023. Teacher-Student Interactions: Theory, Measurement, and Evidence for Universal Properties That support Students’ Learning Across Countries and Cultures. Teoksessa Maulaba, R., Helms-Lorenz, M: & Klassen, R. M. Effective Teaching Around the Worls. Theoretical Empirical, Methodological and Practical Insights. Springer. s. 399-422. https://link.springer.com/book/10.1007/978-3-031-31678-4
Pakarinen, E., Lerkkanen, M., & von Suchodoletz, A. 2020. Teacher emotional support in relation to social competence in preschool classrooms. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202007155328
Pöysä, S., Vasalampi, K., Muotka, J., Lerkkanen, M.-K., Poikkeus, A.-M. and Nurmi, J.-E. 2019. Teacher–student interaction and lower secondary school students’ situational engagement. Br J Educ Psychol, 89: 374-392. https://doi.org/10.1111/bjep.12244
Rautanen, P., Soini, T., Pietarinen, J. & Pyhältö, K. 2022. Dynamics between perceived social support and study engagement among primary school students: A three-year longitudinal survey. Soc Psychol Educ 25, 1481–1505. https://doi.org/10.1007/s11218-022-09734-2
Salminen, J., Pakarinen, E., Poikkeus, A., Laakso, M., & Lerkkanen, M. 2022. Teacher-child interactions as a context for developing social competence in toddler classrooms. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202202081443
Soininen, V., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M. 2023. Reciprocal associations among teacher-child interactions, teachers’ work engagement, and children’s social competence. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202301111261
Virtanen, T. E. Virtanen, Vaaland, G. S. & Ertesvåg, S. K. 2019. Associations between observed patterns of classroom interactions and teacher wellbeing in lower secondary school. Teaching and Teacher Education, Volume 77, 2019, Pages 240-252, ISSN 0742-051X, https://doi.org/10.1016/j.tate.2018.10.013.
Tutkimuksia opetusvuorovaikutuksen ja työhyvinvoinnin yhteydestä:
Chan, S. W., Pöysä, S., Lerkkanen, M. K., & Pakarinen, E. 2023. Teachers’ occupational well-being in relation to teacher–student interactions at the lower secondary school level. Scandinavian Journal of Educational Research, 68(6), 1137–1154. https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2204114
Chan, S. W., Pöysä, S., Lerkkanen, M. K., & Pakarinen, E. 2025. Teachers’ occupational well-being in relation to teacher–student interactions in primary school. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 14, Issue 1, 2025, 1-27. https://doi.org/10.58955/jecer.145766
Penttinen, V., Pakarinen, E. & Lerkkanen, M.-K. 2022. Ohjausvuorovaikutuksen laatu ja esiopettajien työhyvinvointi: kontekstitekijöiden ja työstä palautumisen merkitys. Journal of Early Childhood Education Research. Volume 11, Issue 1, 2022, 97-122. https://journal.fi/jecer/article/view/114009
Soininen, V., Pakarinen, E., & Lerkkanen, M. 2023. Reciprocal associations among teacher-child interactions, teachers’ work engagement, and children’s social competence. https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202301111261
Virtanen, T., Vaaland, G. S., & Ertesvåg, S. K. 2019. Associations between observed patterns of classroom interactions and teacher wellbeing in lower secondary school. Teaching and Teacher Education, 77, 240-252. https://doi.org/10.1016/j.tate.2018.10.013
Yli-Pietilä, R., Soini, T., Pietarinen, J., Pyhältö, K. 2023. How is students’ well-being related to their class teacher’s professional agency in primary school? European Journal of Psychology of Education. How is students’ well-being related to their class teacher’s professional agency in primary school? https://link.springer.com/article/10.1007/s10212-023-00781-7
Siirry seuraavaksi eteenpäin tutustumaan erilaisiin vuorovaikutukseen vaikuttaviin asioihin. Pääset tekemään myös pienen kyselyn, jolla voit arvioida itseäsi vuorovaikuttajana.