Vuoroin vaikutamme, mutta mikä kaikki vaikuttaakaan vuorovaikutukseen
Kasvattajalla on keskeinen merkitys ryhmänsä myönteisten vuorovaikutussuhteiden muodostumisessa ja ylläpitämisessä. Kuten edellisellä sivulla luit, vaikuttaa kasvattajan ja oppijan välinen opetusvuorovaikutus sekä oppijan sosiaalisiin taitoihin ja käyttäytymiseen että oppimistuloksiin ja motivaatioon. Lämmin suhde kasvattajan ja oppijan välillä vahvistaa lapsen ja nuoren emotionaalista turvallisuudentunnetta ryhmässä. Tämä turvallisuudentunne mahdollistaa oppijan keskittymisen taitojen harjoitteluun ja motivoi oppijaa asettamaan tavoitteita ja ponnistelemaan niiden saavuttamiseksi.
Suhde lapseen tai nuoreen lähtee rakentumaan heti ensimmäisestä yhteisestä hetkessä. Aikuisen tulee olla samalla aktiivinen vuorovaikutuksen rakentaja ja sensitiivinen lapsen tai nuoren havainnoija. Tutustuttaessa on tärkeä antaa lapsen tehdä aloitteita, jolloin kasvattajan tärkeäksi tehtäväksi jää oleminen valppaana näille ehkä hennoillekin aloitteille.
Useimmiten suhde lapseen tai nuoreen muodostuu ilman suurempia ponnisteluja, mutta toisinaan suhteen muodostaminen voi vaatia enemmän aikaa, työtä ja sensitiivisyyttä. Esteenä vuorovaikutuksen rakentumiselle voi olla esimerkiksi lapsen tai nuoren käyttäytyminen. Kasvattaja saattaa kokea vaikeaksi lähestyä lasta tai nuorta, joka käyttäytymisellään kaikin tavoin osoittaa, että ei ole kiinnostunut aikuisen huomiosta. Lapsi tai nuori saattaa myös käyttäytyä tavalla, joka herättää kasvattajassa pelkoa. Näissä tilanteissa tarvitaan kärsivällisyyttä ja vahvaa ammatillisuutta. Tilanteesta kannattaa keskustella kollegan tai esimerkiksi esihenkilön kanssa, jolloin on mahdollista yhdessä löytää keinoja vaikeassa vuorovaikutustilanteessa toimimiseen.
Esteen kohtaamiselle voi aiheuttaa myös vaikkapa niinkin yksinkertainen asia kuin kiire. Kiirettä arkeen tuovat niin arjen järjestelyt ja aikataulut kuin halu saada kaikki opetussuunnitelman määrittelemät asiat hyvin tehtyä. Tuntuu, että ei ole aikaa muulle, kun täytyy kiirehtiä eteenpäin opetettavassa asiassa. Todellisuudessa tilanne voi olla ihan toinen. Kun antaa arjessa aikaa lasten ja nuorten tarpeista lähtevälle kohtaamiselle, saattaa turha hässäkkä vähentyä ja aikaa riittää paremmin myös asiasisältöön.
Välittävällä vuorovaikutussuhteella on väliä
Helppo ja heti käyttöön otettava keino edistää käyttäytymistä tukevaa oppimisympäristöä on aikuisten ja oppijoiden vuorovaikutuksen tarkastelu ja sen laadun parantaminen. Välittävä, lämmin suhde lasten, nuorten ja aikuisten välillä lisää luottamusta, turvallisuutta ja toivottua käyttäytymistä. Lisäksi se parantaa kouluunkiinnittymistä, oppimistuloksia ja motivaatiota. Myönteinen vuorovaikutus on yksi avain myönteisen käyttäytymistä ja oppimista tukevan psykososiaalisen oppimisympäristön rakentamiseen.
Tutustu seuraavan diaesityksen avulla vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen vaikuttaviin asioihin. Diaesitys sisältää pieniä tehtäviä, joiden avulla saat arvioida itseäsi kohtaajana. Diaesityksen saa suurennettua koko näytön kokoiseksi esityksen oikean alakulman nuolisymboleista.
Halutessasi voit lukea lisää vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta ja löytää valmista materiaalia kohtaamisen sekä kieli- ja kulttuuritietoisen työotteen tueksi:
- Yle oppiminen: Kuuntelemalla huonosti saatat lytätä toisen – varo näitä viittä mokaa! https://yle.fi/aihe/a/20-10001913 Artikkelin lopusta löydät myös testin, jonka avulla voit reflektoida itseäsi kuuntelijana.
- Mannerheimin lastensuojeluliitto. Lasten kohtaaminen palveluissa https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/lasten-kohtaaminen-palveluissa/
- Mieli ry. Näin opit paremmaksi kuuntelijaksi https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/ihmissuhteet-ja-vuorovaikutus/nain-opit-paremmaksi-kuuntelijaksi/
- Lapsiystävällisen kohtaamisen kymmenkohtainen tarkistuslista https://www.mll.fi/ammattilaisille/tietoa-teemoittain/lasten-kohtaaminen-palveluissa/
- Arvostava kohtaaminen https://www.vaestoliitto.fi/ammattilaiset/lasten-kehotunnekasvatus/ymparisto/arvostava-kohtaaminen/
- Huomaa minut! – havainnointilomake https://cdn.mll.fi/prod/2017/08/01165842/Huomaa_minut-lomake.pdf
- Opetushallitus. Kielitietoisuus. https://www.oph.fi/fi/opettajille/kielitietoisuus
- Turun yliopisto ja opetushallitus. Kielestä koppi – oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen. https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielesta-kiinni/wp-content/uploads/sites/179/2021/02/Kielestä-koppi-oppimateriaali.pdf
- Kielitietoisen opettajan opas. https://www.enorssi.fi/julkaisut/kielitietoisen-opettajan-opas/mobile/index.html#p=1
- Miten toteutan kielitietoista opetusta? https://blog.edu.turku.fi/monikulttuurinenopetus/files/2023/10/Kielitietoisuusvinkit_yleiset_logoilla.pdf
- Turun kaupunki. Monikulttuurinen opetus. https://blog.edu.turku.fi/monikulttuurinenopetus/
- Aivoliitto. Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot. https://www.aivoliitto.fi/kehityksellinenkielihairio/tukikeinot/#1da40107
- Kehitysvammaliitto. Puhetta korvaavat keinot. https://www.kehitysvammaliitto.fi/tikoteekki/tietoa/puhetta-tukevat-keinot/
- Verneri.net. Kommunikointi. https://verneri.net/yleis/kommunikointi
Voit lukea lisää positiivisen vuorovaikutussuhteen luomisesta ja ylläpitämisestä myös Tukea arkeen!-oppaan sivuilta 41-44
Olet nyt tutustunut vuorovaikutukseen, kohtaamiseen ja kommunikaatioon liittyviin asioihin ja päässyt arvioimaan itseäsi. Minkälaisena kohtaajana näyttäydyit itsearvioinnin perusteella? Olisiko vielä jotain, jota voisit ottaa mukaasi ja tehdä vuorovaikutuksesta lasten ja nuorten sekä kollegoiden kanssa vielä parempaa? Siirry nyt eteenpäin oppimaan lisää myönteisen ilmapiirin ja psykologisen turvallisuuden merkityksestä sekä osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä.