Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen

Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäiseminen on varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ammattilaisten tärkeä ellei tärkein tehtävä. Ilmiöt vaikuttavat lasten ja nuorten arjen turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän tai väkivallan kokemisella, joko itse sen kohteeksi joutumalla tai vierestä näkemällä, on lapsen kehitykselle pitkäkestoiset vaikutukset. Kiusaaminen jää aikuisilta usein huomaamatta, sillä se on hyvin vaivihkaista tai tapahtuu esimerkiksi somessa. Tämän takia on erittäin tärkeä seurata ja kartoittaa tilannetta säännöllisesti esimerkiksi lyhyin nimettömin ryhmäkohtaisin kyselyin. Mieluummin liian usein kuin liian harvoin, jotta siihen päästään puuttumaan tarpeeksi varhain.

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulukiusaaminen väheni 2000- ja 2010-luvuilla jatkuvasti, mutta vuonna 2023 pitkään myönteisenä jatkunut kehitys on kääntynyt ja kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa. Kouluterveyskyselyyn vastasivat vuonna 2023 perusopetuksen neljäs-, viides-, kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset.

Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli Kouluterveyskyselyn 2023 mukaan kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen oppilaista (4.-5.- ja 8.-9. -luokkalaiset).

kouluterveyskysely 2023. kokenut kiusaamista.

Kuviot: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Itlasto. https://itlasto.fi/

Aikuisille kertominen oli yläkoululaisilta kysytyn mukaan vähentänyt kiusaamista tai lopettanut sen lähes puolessa tapauksista.

Kouluterveyskysely 2023. Kiusaaminen loppunut tai vähentynyt.

Kuva: Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö. Itlasto. https://itlasto.fi/

Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut 6 % perusopetuksen 4. ja 5. luokkien ja 14 % 8. ja 9. luokkien oppilaista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin. Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä ja pojista 12 %. Fyysisen uhan kokemukset olivat kaikkein yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).

Mitä kiusaaminen on?

Kiusaaminen on tahallista, toistuvaa, pitkäkestoista aggressiivista käyttäytymistä, harmin tai haitan aiheuttamista toiselle henkilölle. Se on esimerkiksi ilkeitä puheita, yksin jättämistä, eristämistä ryhmästä, leikkien sotkemista, haukkumista, lyömistä tai tönimistä. Lapselle ja nuorelle on merkittävää olla hyväksytty, olla osa ryhmää. Kiusaamisessa yhdelle ja samalle lapselle tai nuorelle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. Kiusaamistilanteessa osapuolien välillä on valtaepäsuhta. Kiusaamisen kohteeksi joutuneen on yleensä vaikea vaikuttaa saamaansa kohteluun tai puolustautua enemmän valtaa ja voimaa omaavaa kiusaajaa vastaan. Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, johon liittyy toisen alistaminen ja oman aseman nostaminen.

 

Tyttö kuiskaa toisen korvaan.

Kiusaamisen tunnistaminen

Kiusaaminen tulee tunnistaa, siihen tulee puuttua ja kiusaamista ehkäistä varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa suunnitelmallisesti ikä- ja kehitystaso huomioiden. Vaikka kiusaamisen määritelmässä puhutaan toistuvuudesta ja pitkäkestoisuudesta, on tärkeää tiedostaa, että jo yksi teko voi olla vahingollinen. Siksi ammattilaisten pitää puuttua jokaiseen kiusaamistekoon välittömästi. Aikuisen kannattaa luottaa intuitioonsa. Jos esimerkiksi lasten leikeissä tuntuu jotain olevan pielessä, se näin myös usein on. Tilanteisiin mukaan menemisellä ja niiden tukemisella voidaan haitallisten käyttäytymismallien kehittymistä ehkäistä. Jos kiusaamista ilmenee tai sitä epäillään tapahtuneet oppimisympäristössä tai koulumatkalla, on esi- ja perusopetuksen opettajalla, rehtorilla tai johtajalla velvollisuus ilmoittaa siitä sekä kiusatun että kiusaajan huoltajille.

Seuraavassa muistipelissä pääset oppimaan kiusaamisesta kertovia merkkejä. Yhdistä teksti ja siihen sopiva kuva. Muistipelin kuvien lähteenä Papunetin kuvapankki, papunet.net, © Sergio Palao / ARASAAC, © Markku Puumalainen, Ammattiopisto Spesia, © Elina Vanninen, © KUVAKO. Onnea peliin!

Kiusaamisen ehkäiseminen

Kiusaamisen ehkäisemisessä ensisijaisen tärkeää on kiusaamisen tunnistaminen sekä johdonmukaiset toimintatavat kiusaamistilanteisiin puuttumisessa sekä niiden seurannassa. Koulujen väliset erot kiusaamisen yleisyydessä ovat Suomessa varsin pieniä.  Jonkin verran eroja kuitenkin on. Kiusaamista esiintyy joissain kouluissa tai luokissa enemmän kuin muissa. Nämä erot eivät selity ainoastaan lasten ja nuorten ominaisuuksilla vaan myös aikuisten ominaisuuksilla, asenteilla ja toiminnalla on merkitystä. Johdonmukainen kiusaamisen vastainen työ, aikuisten keskinäinen yhteistyö  ja lasten ja nuorten osallistaminen niin, että kaikki saadaan ottamaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista, on välttämätöntä.

Tärkeä kiusaamista ehkäisevä toimintatapa yksilö- ja ryhmätasolla on kaveritaitojen vahvistaminen. Sosioemotionaalisia taitoja tulee varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa opettaa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Unohtaa ei myöskään sovi kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Kiusaamista ilmiönä tulee käsitellä ikätasoisesti ja lapsille ja nuorille tulee kertoa, että aikuiset ovat sitoutuneet kiusaamisen ehkäisemiseen ja siihen puuttumiseen ja aikuisilla on siihen keinoja. Varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa tulee olla kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Perusopetuksessa nämä toimenpiteet on kirjattava koulukohtaiseen opiskeluhuoltosuunnitelmaan.

Opetushallituksen sivuille on koottu kattava lista kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen toimintamalleja. Näyttöön perustuvan kiusaamisen vastaisen toimintamallin käyttöön ottaminen ja vakiinnuttaminen vähentää kiusaamisen esiintyvyyttä.

Tutkitusti tehokas näyttöön perustuva menetelmä kiusaamisen vastaiseen toimintaan peruskouluikäisillä on Turun yliopistossa kehitetty KiVa Koulu. KiVa-koulu on  Kasvun tuen menetelmäarviossa arvioitu vahvan näytön menetelmäksi.

Kasvun tuen arvioikma. Vahvan vaikuttavuusnäytön menetelmä. KiVa Koulu –ohjelma sosiokognitiiviseen teoriaan perustuva kiusaamisen vastainen ohjelma ohjelman tavoitteena on lisätä kaikkien oppilaiden tietoisuutta kiusaamisesta ryhmäilmiönä, lisätä oppilaiden empatiaa ja tarjota turvallisia keinoja toimia kiusaamistapauksissa silloin, kun itse joutuu kiusatuksi tai kun huomaa jonkun toisen olevan kiusaamisen kohteena ohjelma koostuu yleisistä ja kohdennetuista toimenpiteistä yleisten toimenpiteiden keskeisin osa ovat oppilaille järjestettävät oppitunnit ohjelma sisältää kolme opetuskokonaisuutta, jotka on tarkoitettu eri ikäisille oppilaille (alakoulussa 1.–3. ja 4.–6. vuosiluokan oppilaille ja yläkoulussa 7.–9. vuosiluokan oppilaille) jokainen opintokokonaisuus sisältää 10 oppituntia (2 x 45 min). Kukin opetuskokonaisuus sisältää oman tietokonepelin ohjelmaan kuuluu myös henkilökunnalle tarkoitettua materiaalia erilaisiin kokouksiin ja vanhemmille suunnattuja materiaaleja (vanhempainopas, infokirjeet) sekä julisteita ja välituntivalvojan liivejä kohdennettuja toimenpiteitä käytetään esille tulevien kiusaamistapausten selvittämisessä KiVa koulussa on useammasta henkilökunnan jäsenestä koostuva KiVa-tiimi, joka vastaa kiusaamistapausten selvittämisestä annetun ohjeistuksen mukaisesti vuosittain keväällä järjestetään kysely, joka tarjoaa tietoa koulun kiusaamisen vastaisten toimien toteutumisesta ja niiden vaikutuksista paikallisen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi https://www.kivakoulu.fi/

 


Halutessasi lue lisää:

Jakoviiva.

Olet nyt saanut paljon tietoa ja oppinut psykososiaalisessa oppimisympäristössä keskeisistä ilmapiiristä turvallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Siirry nyt eteenpäin oppimaan käyttäytymisodotuksien merkityksestä ja niiden laatimisesta sekä käyttäytymisen taitojen mallintamisesta ja opettamisesta, jotka ovat tutkitusti tehokkaita keinoja lisätä toivottua käyttäytymistä.

Jakoviiva.