Keinoja menetelmän valintaan

Minkälainen on hyvä psykososiaalinen menetelmä?

Tässä osiossa käymme läpi asioita, joita tulee ottaa huomioon menetelmän valinnassa. Aihetta lähestytään eri näkökulmista.

Alla esitetään muutamia keskeisiä tekijöitä, joiden avulla kirjallisuudessa arvioidaan menetelmiä.

^{Kuva aukeaa klikkaamalla uudelle välilehdelle}

Hyvä menetelmä on sekä toteutettava, hyväksyttävä, käytettävä ja tarkoituksenmukainen.

Aihetta voidaan lähestyä useasta eri näkökulmasta:

• lapsi, nuori ja perhe
• työntekijä
• esihenkilö
• organisaatio
• tutkija

Lapsen ja nuoren näkökulmasta hyvä menetelmä:

• vastaa lapsen/nuoren tarpeeseen ja tuottaa merkityksellisen tuloksen
• on lapsen/nuoren näkökulmasta toteutettava
• mahdollistaa persoonallisuuden, tarpeiden ja kykyjen huomioimisen
• mahdollistaa vuorovaikutussuhteen syntymisen
• on kehityssensitiivinen
• mahdollistaa edistymisen havaitsemisen

Työntekijän näkökulmasta hyvä menetelmä:

• on sujuvasti omaksuttavissa
• sopii työntekijän osaamisprofiiliin ja työkalupakkiin
• on mahdollista toteuttaa työntekijän resursseilla
• on hyvin kuvattu
• on käytettävä
• tuottaa merkityksellisiä tuloksia

Tärkeää on myös, että menetelmällä saatavia tuloksia on mahdollista seurata ja menetelmän käyttämiseksi ja ylläpitämiseksi on tukea.

Videolla terveydenhoitaja, TtM, Minna Ritakorpi kertoo, millainen on hyvä psykososiaalinen menetelmä työntekijän näkökulmasta

Esihenkilön ja organisaation näkökulmasta hyvä menetelmä:

• on vaikuttava ja hyvin kuvattu
• sopii osaksi palveluvalikoimaa

Lisäksi

• käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset ovat tiedossa
• menetelmällä on jatkuvuutta: koulutus sekä käytön ja implementoinnin tuki
• menetelmän tuloksia on mahdollista seurata
• työntekijät ovat sitoutuneet menetelmän käyttöön ja johto sen ylläpitoon

Videolla toimialajohtaja Tuire Sannisto kertoo, millainen on hyvä psykososiaalinen menetelmä esihenkilön näkökulmasta.

Tutkijan näkökulmasta hyvä menetelmä:

• on hyvin kuvattu, siitä on laadukasta vaikuttavuusnäyttöä, sille on implementoinnin tukea ja se sopii palvelujärjestelmään.

Menetelmien kehittämiseen voi liittyä taloudellisia intressejä. Hyvän menetelmän kehitys on läpinäkyvää ja ulkopuolisen arvioinnin merkitys korostuu.

Hyvinvointialueilla on tällä hetkellä laaja valikoima erilaisia menetelmiä, joista tulee valita ylläpidettävät ”hyvät menetelmät”. Valinnassa on huomioitava monia tekijöitä, mukaan lukien edellä kuvatut. Kansainvälisessä kirjallisuudessa on kuvattu työvälineitä menetelmien arviointiin ja tällä hetkellä Itlan KI-hankkeessa selvitetään ja arvioidaan näitä menetelmiä.

_{Esityksen sisällön on laatinut Itlan tieteellinen toimittaja Noora Seilo (2023)}